Hyvinkään seudun tunnettu historia alkaa vuodesta 1495. Tuolloin lähteet mainitsevat Hyvinkäänkylässä asuneen Jussi Laurinpojan ja hänen tukholmalaisen vaimonsa. Hyvinkäänkylän lisäksi tärkeitä vanhoja kyliä olivat Ridasjärvi sekä Kytäjä. Seudun tärkein elinkeino oli maatalous, minkä lisäksi Hyvinkään Hopeavuorella kokeiltiin 1500-1600 -luvuilla kaivostoimintaa.
Helsinki-Hämeenlinna -maantie kulki vuosisatojen ajan Hyvinkäänkylän läpi, ja nykyinen pääkatu noudattaa yhä sen linjoja. Kylässä sijaitsi tärkeä majatalo, Puolimatkan krouvi. Nykyisen kaupungin kehittymiseen vaikutti ratkaisevasti Helsinki-Hämeenlinna -rautatie, joka valmistui vuonna 1862. Aseman seudulle alkoi kehittyä uutta asutusta, ja kesälomanviettäjät löysivät tiensä Hyvinkään harjumaille. Hyvinkään Sveitsiä kehuttiin matkailu-uutisessa jo vuonna 1885. Hyvinkää tarjosi levähdys- ja työskentelyrauhaa myös monille taiteilijoille kuten Helene Schjerfbeckille, Tyko Salliselle ja Yrjö Saariselle.
Lähiseudun kartanoilla, Erkylällä ja Kytäjällä, oli tärkeä merkitys Hyvinkään vaiheissa. Kytäjän kartanon Linderit olivat avokätisiä ja uudistusmielisiä omistajia, jotka 1860-luvulta lähtien kehittivät paikallista saha- ja teollisuustoimintaa sekä rahoittivat kansakoulua ja terveydenhoitoa. Hyvinkään aseman seudulla alkoi uusi vaihe, kun Ossian Donner aloitti kehräämö- ja kutomotoiminnan vuonna 1892. Muutamassa vuosikymmenessä tehdas kasvoi tuhansien ihmisten työpaikaksi, ja Hyvinkäästä tuli teollisuustaajama. Erkylän kartanosta erotetun Ahdenkallion kartanon omistajat, erityisesti Minette Donner, tukivat paikkakunnan kehitystä lahjoituksin. Muun muassa nykyisen kirkon tontti on saatu lahjoituksena Minette Donnerilta.
Hämeen ja Uudenmaan rajalla sijainnut Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnaksi ja liittyi osaksi Uuttamaata vuonna 1917. Sopivat kulkuyhteydet, kehittyvä talous ja kaavoituspolitiikka toivat paikkakunnalle uusia teollisuuslaitoksia, joista paikkakunnalla vaikuttavat yhä mm. Myllyn Paras, Renton kenkätehtaasta eriytynyt Reka, VR:n konepaja sekä Kone ja Konecranes. Paikkakunta kärsi raskaasti talvisodan pommituksista, mutta välirauhan aikana rakennettu Hyvinkään lentokenttä tarjosi paikkakunnalle suojaa jatkosodan aikana. Välittömästi toisen maailmansodan jälkeen lentokenttä palveli Suomen pääasiallisena siviililentokenttänä.
Toisen maailmansodan jälkeinen jälleenrakennus ja Karjalasta saapuneiden evakoiden asettuminen paikkakunnalle vilkastuttivat kauppalan ja maalaiskunnan toimintaa. Hyvinkään maaseutu muodosti vuosina 1926-1969 erillisen maalaiskunnan. Aseman seudulla sijaitseva yhdyskunta oli vuodesta 1926 kauppala, ja vuonna 1960 siitä tuli kaupunki. Maalaiskunta liittyi kaupunkiin vuonna 1969.
Viime vuosikymmeninä Hyvinkää on muuttunut teollisuuspaikkakunnasta entistä monipuolisemmaksi työ- ja asuinpaikkakunnaksi, jolle on ominaista luonnonläheisyys ja tiiviit yhteydet Helsingin suuntaan.
Tutkija Anu Lahtinen, kaupunginmuseo