Martissa sijaitsevat isot Ampujanpuiston ja Martinniitynpuiston niittyalueet on perustettu vanhoille pelloille alueen rakentamisen yhteydessä. Vanhempia niittyalueita edustaa myös esimerkiksi pääradan varteen jäävä niittyalue Antinsaaren asuinalueen kohdilla ja uudempia niittyalueita puolestaan ns. Kivimadon alue Mantelinpuistossa Kirkkarissa. Mantelinpuiston niittyalue on toteutettu vuonna 2019.
Viheralueiksi kaavoitettujen alueiden lisäksi niittyjä on myös katualueiksi kaavoitetuilla alueilla. Esimerkiksi Tanssikallion/Tapainlinnankadun sekä Martinkadun välikaistat (ajoradan ja kevyen liikenteen väylän välinen alue) ovat niittyjä. Myös Vaiveronkadun ja Härkävehmaankadun risteyksen kiertoliittymässä on niittyalueita. Katualueilla niittyä voi olla kadun reunaviheralueella tai välikaistoilla. Tanssikallionkadun niittyalueet on perustettu reilut 10 vuotta sitten. Uudempia katualueille tehtyjä niittyjä on Martinkadun varressa ja Sveitsin kiertoliittymässä (Vaiveronkadun/Härkävehmaankadun kiertoliittymä). Martinkadun niittyalueet on tehty pääosin syksyllä 2018 ja keväällä 2019. Sveitsin kiertoliittymä syksyllä 2019.
Niittyjen merkitys
Niityillä on suuri merkitys luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Rakennetussa ympäristössä niittyalueilla on helppo tukea niin kasvi- kuin eläinlajiston monimuotoisuutta. Niityt ovat tärkeitä elinympäristöjä kasvien lisäksi useille lintu-, nisäkäs- ja hyönteislajeille. Esimerkiksi useat uhanalaiset perhoslajit sekä elin tärkeät pölyttäjähyönteiset viihtyvät niityillä.
Niittyjen perustaminen ja hoito
Niittykasvit viihtyvät pääsääntöisesti vähäravinteisilla mailla. Kaupungin alueille niittyjä on toteutettu pääasiassa niille alueille, joilla pohjamaa on vähäravinteista hiekka- tai moreenimaata. Liikennealueilla olevien niittyjen kasvupohjana on yleensä hieno hiesumaa, jossa voi hiekan seassa olla hieman multaa.
Vanhoilla alueilla voidaan kasvualustan ollessa tarpeeksi köyhää saada niitty aikaiseksi jättämällä nurmikko ajamatta. Rehevällä kasvualustalla köyhän maan niittykasvit jäävät dominoivien, ravinteikkaassa massa viihtyvien kasvien, kuten voikukan jalkoihin. Rehevät hoitamattomat alueet tarjoavat myös haitallisille vieraslajeille oivan kasvumahdollisuuden. Myös tämä asia tulee huomioida, jos suunnitellaan olevien nurmikoiden muuttamista niityiksi. Rehevän alueen muuttaminen niityksi voi vaatia lisätyötä vieraslajien ja muiden ei-toivottujen-lajien torjunnan muodossa muutamien vuosien ajan.
Uusia niittyjä perustetaan kaupungin alueille, kun tilanne niin sallii.
Kaikkia kaupungin nurmikoita ei ole käytön ja asukkaiden viihtyvyyden kannalta järkevää muuttaa niityiksi. Nurmikentät tarjoavat pelailuun ja oleskeluun hyvän alustan ollessaan matalaksi leikattuja. Katujen varsilla olevien liikenneviheralueiden nurmikoiden muuttaminen niityiksi on asukasnäkökulma huomioiden helpompaa. Nämä alueet on ensisijaisesti tarkoitettu kulkureittien vierustojen vihreyttämiseen, ei niinkään oleskeluun. Uusissa katusuunnitelmissa pyritään liikenneviheralueille suunnittelemaan nurmikon sijaan kukkaniittyjä sekä korvaamaan perinteiset nurmikkoalueet niityillä, aina kun se on mahdollista ja näin ollen tarjoamaan pölyttäjähyönteisille elinmahdollisuuksia.
Osa niittykasveista vaatii pitkän ajan kehittyäkseen ja kukkiakseen ja niityn lajisto monipuolistuukin vuosien myötä. Tanssikallionkadun niittyalueet on perustettu reilut 10 vuotta sitten, ja nyt ne alkavat olla "valmiita", eli niittykasvit peittävät suurin piirtein koko käytettävissään olevan maa-alueen, eikä paljaita maalaikkuja juuri enää ole näkyvissä.
Kaupungin hoidossa olevia niittyjä Niittyjen hoitotoimenpide on niitto 1-2 kertaa kesässä. Niittyjen ollessa alkuvaiheessaan voidaan niiltä poistaa ei-toivottuja rikkakasveja, kuten pujoja sekä vieraslajeja.
Niittyjen perustaminen omalle alueelle
Luonnon monimuotoisuuden katoaminen koskettaa meitä kaikkia, ja jokainen voi tehdä asian eteen oman satsauksensa. Voimme tehdä monimuotoista elinympäristöä myös omalla pihallamme tai kesämökillämme.
Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys ry (HYYSY) on käynnistänyt LuMo – Niittyjä Hyvinkäälle – Avaa silmäsi luonnon monimuotoisuudelle kaupungissa - projektin, jotta Hyvinkäälle saataisiin lisää niittyjä kaupunkilaisten ja pölyttäjien iloksi ja luonnonkirjon lisäämiseksi kaupunkiympäristössä. Mukaan ovat tähän mennessä liittyneet Hyvinkään kaupungin lisäksi myös Hyvinkään Seudun Omakotiyhdistys ja Hyvinkään kaupungin Martat.
Mukaan pääsevät kaikki, jotka haluavat edistää luonnon monimuotoisuutta kotipihallaan tai jossain muussa kohteessa. Mukaan ”niityttämään” kannustetaan siis myös yritysten ja taloyhtiöiden pihoja.
Yhdistykset tai muut voivat myös ottaa hoidettavakseen kaupungin alueella olevan kumminiityn tarvittaessa Kaupungin Viheralueyksikön opastuksella. Mikäli kiinnostuit kumminiityistä, otathan yhteyttä kirjaamo@hyvinkaa.fi, laita viestin otsikoksi ”niittyasioita / viheralueyksikkö”.
Lue lisää LuMo-projektista tästä: LuMo - Hyvinkään yhdistys (sll.fi)
Ohjeet niityn perustamiseen maanmuokkauksineen omalle alueelle löydät esimerkiksi Suomen Luonnonsuojeluliiton nettisivuilta: https://www.sll.fi/2019/05/31/perusta-pihaniitty/.