Harjoittelijan päiväkirja
Työskentelin harjoittelijana viestinnän tiimissä 15 viikon ajan talvella 2023–2024. Pääset nyt hyppäämään päiväkirjani lehdille seuraamaan työtäni yhden viikon ajan.
Maanantai:
Koko viestintätiimi etäilee. Minullakin on työtietokone kotona. Avaan auki ohjelmat, joita tarvitsen. Luen sähköpostin ja Teams-viestit, sekä tarkistan päivän kalenterin. Osallistun viestintäpäällikön, kahden viestintäkoordinaattorin ja yhden verkkoviestinnän asiantuntijan kanssa viikkopalaveriin Teamsin välityksellä. Vähän myöhemmin on vuorossa tapaaminen, jossa sovitaan sosiaalisen median tämän viikon päivityksistä.
Etätöissä minulla on tehtäviä, joita teen yksin. Tiimin tuki ja tietotaito on kuitenkin koko ajan sähköpostin tai puhelun päässä, jos kohtaan ongelmia. Tänään ei eteen ole tullut mitään kiireellistä, joten uppoudun kuvankäsittelyn maailmaan. Olen ottanut järjestelmäkameralla kuvia. Muokkaan kuvankäsittelyohjelmalla valitsemani kuvat ja liitän ne kansioon, josta työkaverit voivat kuvia ottaa tarvittaessa käyttöönsä.
Tiistai:
Saavun aamulla kaupungintalolle viestinnän työpisteeseen, joka sijaitsee avokonttorin reunalla kulman takana. Iloiset tervehdykset, nauru, hassuttelu, ideointi ja ajatusten risteily työpöydältä toiselle kuuluvat viereisille osastoille kokolattiamatosta ja akustiikkaseinistä huolimatta. Kun työkaverit ovat metrin päässä, on apukin lähellä. Työni pääsee jatkumaan, kun saan eteen tulleeseen kysymykseen vastauksen. Samalla tiedostan, että kysymykseni vuorostaan keskeyttää työkaverin työn. Etä- ja lähityöpäivillä on omat tarkoituksensa. Toimistolla vaihdetaan ajatuksia, kotona on mahdollisuus keskittyä omaan projektiin.
Sain aiemmin tehtäväkseni laatia esitteen käyttäen valmista taittopohjaa. Etsin kaupungin kuvapankista sopivia kuvia ja suunnittelin, kuinka asettelen valmiin tekstin ja kuvat taitto-ohjelmaan. Olen projektin aikana saanut apua tietokoneohjelman käyttöön ja kirjoittanut muistiin työvaiheita tulevia taittotöitä ajatellen. Työhön on kulunut useampi päivä, ja kohta alkaa olla valmista. Luonnos on ollut tarkistuskierroksilla ja korjauksia on tehty muutaman kerran. Kun varmistun siitä, että korjattavaa ei enää ole, teen esitteestä version painotalolle ja saavutettavan version tekstinlukuohjelmille.
Keskiviikko:
Avaan Hyvinkää-lautapelin ja alan käydä läpi kysymyskortteja. Kirjoitan muistiin kiinnostavat kysymykset ja niiden vastaukset. Tiimi on saanut idean verkkosivuilla julkaistavasta Hyvinkää-tietokilpailusta. Minun tehtäväni on laatia se kyselyohjelmalla, jonka olen muutaman kerran nähnyt vastaajana, mutta en vielä koskaan kyselyn tekijänä. On aika ryhtyä tutustumaan ohjelmaan ja tekemään harjoituskysely.
Olemme varanneet tiimille huoneen, jotta voimme keskustella saman pöydän ääressä ja häiritsemättä toisten osastojen työntekijöitä. Viestintäpäällikkö esittelee pdf-dioja seinällä olevan näyttötaulun kautta. Samalla kun muut tiimiläiset kuuntelevat sujuvasti, hän nostaa minut välillä takaisin kärryille kertomalla mistä on kyse.
Torstai:
On kova pakkanen. Pukuhuoneessa puen itseni naparetkeilijän näköiseksi ja lähden reippain askelin kohti Hyvinkään lukiota. Varmistan, että puhelimeni matkustaa mukana lämpimässä taskussa. Tarvitsen sitä aineiston hankkimista varten.
Kipinän pihalla unohdan kylmyyden, kun katselen naamiaisasuja ja seuraan kun abit nousevat kuorma-autojen lavoille ja kiinnittävät lakanoita niiden kylkiin. Esittelen itseni yhdelle mukana hyörivälle ex-abille ja saan kuulla, että kuvaamiseen on lupa. Otan videoklippejä ja valokuvia.
Kun viimeinenkin auto katoaa kulman taakse, lähden varpaat ja sormet kohmeisina suuntaamaan takaisin kaupungintaloa kohti. Tiedän, että minun on saatava video valmiiksi ja lähetettävä sosiaalisen median kanaville vielä tämän työpäivän aikana.
Perjantai:
Maanantain lisäksi perjantai on etätyöpäivä. Teams-palaverissa käymme porukalla läpi viikon aikana eteen tulleet asiat ja työt. Keskustelemme myös tulevasta. Saan kutsun iltatapahtumaan ja luvan mennä ensi viikolla assistentiksi kuvauskeikalle.
Viikonloppuna on aurinkoinen sää. Uudesta puistoluisteluradasta ei ole vielä tehty videota. Ehdotan, että voisin ottaa puhelimella videoklippejä samalla kun luistelen, ja ensi viikolla koota niistä videon. Voisin ottaa mukaan myös kameran, jolla ottaisin kuvia radan reunalta.
Tämä, kuten kaikki muutkin viikot, olivat täynnä uuden opettelua, opitun harjoittelua, ja kokemusten kartuttamista. Vein repussani kotiin uusia ajatuksia, taitoja, kontakteja ja rutkasti hyviä muistoja!
Heidi Laine
>> Aiemmat blogikirjoitukset löydät täältä