Päämäärä hallussa, lähdetään keräämään tietoa!
Tiedonhaun strategian valintaan vaikuttaa tehtäväsi laajuus ja aikaisempi tietosi aiheesta. Tiettyjä keskeisiä käsitteitä on hyvä tuntea, jotta tiedonhaku ei kompastuisi ainakaan outoon terminologiaan.
Tiedonlähteet
Sopivien tiedonlähteiden valinta on tiedonhaussa keskeistä. Lähteiden valintaan vaikuttavat esimerkiksi
- ongelman tyyppi (halutaanko vastaus kysymykseen, tietoa jostakin aiheesta tai viittauksia tietyn alan kirjallisuuteen)
- informaation saatavuus (voidaanko kysyä työtoverilta tai tarvitseeko mennä kirjastoon etsimään tietokannoista)
- informaation ajankohtaisuus (onko ajankohdalla merkitystä)
- informaation perusteellisuus, monipuolisuus ja luotettavuus
Erilaisia tiedonlähteitä ovat esimerkiksi henkilöt, kirjat, lehdet, kuvat, kartat, standardit, hakuteokset, sanakirjat, tietosanakirjat, hakemistot, tietokannat ja Internet. Uusin tieto ehtii luonnollisesti aikaisemmin verkkoon kuin kirjojen kansiin. Muista kuitenkin, että lehtiartikkelien ja kirjojen tieto on toimitettua, eli tiedon oikeellisuudesta vastaa joku.
Tietokanta käsitteenä tarkoittaa tekstien tai tietojen kokoelmaa, joka kattaa jonkin rajatun aiheen.
Viitetietokannat viittaavat, eli näyttävät esimerkiksi kirjan tai lehtiartikkelin tiedot ja usein sijainnin. Esimerkiksi Ratamo on viitetietokanta. Kokotekstitietokannatlisääntyvät jatkuvasti ja niistä voi lukea artikkelin koko tekstin. Tietosanakirjakin on kokotekstitietokanta. Kuvatietokannat sisältävät graafista materiaalia.
Hakusana vs. asiasana
Tietokannoista (kuten Googlestakin) haettaessa on mietittävä sopivia hakusanoja. Näiden pohtimiseen paras apuväline on ajatuskartta, ks. edellinen sivu.
Hakusana on mikä hyvänsä sana, jolla haetaan tietoa tai aineistoa tietokannasta tai internetistä. Omaa aihettasi kuvaavia hakusanoja kutsutaan joskus myös avainsanoiksi.
Asiasana puolestaan on valikoitu sana, jota käytetään kuvaamaan dokumenttien tietosisältöä tietokannoissa. Jokaista käsitettä kohti on olemassa vain yksi asiasana.
Tietosisältöä ei kuvata avainsanoilla, koska jokaista käsitettä kohti on olemassa useita avainsanoja, eikä tiedonhakija voisi koskaan tietää, mitä avainsanaa on milloinkin käytetty. Esimerkiksi yliluonnollisia olioita voidaan kuvata ainakin avainsanoilla aaveet, haamut ja kummitukset. Näistä sana kummitukset on valittu asiasanaksi, jolla kuvataan kaikkia yllämainittuja (katso YSA - Yleinen suomalainen asiasanasto).
Kummitus, aave, haamu vai yliluonnollinen olio?
Asiasanaksi haku-/avainsanan tekee se, että se on tavallaan "nimitetty" tai "korotettu" muita avainsanoja tärkeämpään asemaan, eli se on valittu edustamaan yksinään jotakin käsitettä tietokannassa.
Katkaise ja yhdistä
Haussa käytettävät suomenkieliset sanat on usein katkaistava ensimmäisen vaihtuvan kirjaimen kohdalta kaikkien taivutusmuotojen saamiseksi mukaan hakutulokseen. Katkaisumerkki vaihtelee tietokannan mukaan. Hyvinkään, Hausjärven, Riihimäen ja Nurmijärven yhteisessä aineistotietokanta Ratamossa sitä ei tarvita ollenkaan, mutta usein se on * tai ?. Esimerkiksi sana "elokuva" hakee Ratamosta aineistot, joiden kuvailussa on käytetty esimerkiksi sanoja elokuvat, elokuvaohjaajat ja elokuvateatterit.
Hakusanoja voi myös yhdistää ns. Boolen operaattoreilla.
JA eli AND-operaattori
rajaa hakua. Se ottaa hakutulokseen vain ne lähteet, jossa esiintyvät molemmat tai kaikki operaattorilla yhdistetyt hakusanat. Esimerkiksi asiakaspalvelu ja laatu hakee asiakaspalvelun laatua käsitteleviä teoksia.
TAI eli OR –operaattori
laajentaa hakua. Se ottaa mukaan kaikki lähteet, joissa esiintyy yksi tai useampi hakutermeistä. Esimerkiksi laadunvalvonta ja laadunvarmistus ovat merkitykseltään melko lähekkäisiä, joten voi olla hyödyllistä hakea kaikki ne teokset joissa esiintyy jompikumpi näistä sanoista.
EI eli NOT-operaattori
sulkee pois ne hakusanat, joita et halua hakuusi mukaan. Ei-operaattoria kannattaa käyttää varovasti, sillä voit vahingossa sulkea pois hyviäkin lähteitä!
On hyvä muistaa myös ns. helmenkasvatusstrategia, eli löydetyn aineiston tarjoamia johtolankoja seurataan uusiin relevantteihin lähteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa vaikkapa löytämäsi kirjan tiedoissa olevien asiasanojen tai tutkimuksen lähdeluettelon hyödyntämistä.
Lähteitä tähän tekstiin ja lisätietoa tiedonhaun vaiheista näiltä sivustoilta:
Seuraavaksi: Mistä etsin?