Kytäjän kirjasto
Kirjastotoiminta alkoi Hyvinkään seudulla 1800- ja 1900-lukujen vaiheessa. Vanhin tunnettu kyläkirjasto on "Kytöjärven kansankirjasto" Kytäjällä.
Kirjaston alkuvaiheista ei ole paljonkaan dokumentteja, mutta muistitiedon mukaan jo 1800-luvun lopulla olisi Kytäjällä toiminut jonkinlainen lainakirjasto. Lieneekö toiminta hiipunut, sillä vuoden 1906 vaiheilla alueella järjestettiin keräys kirjaston hyväksi. Lahjoituksena saatiin paitsi rahaa, myös monenlaista arpajaisvoitoksi tarkoitettua tavaraa.
Arpajaiset sitten pidettiinkin, ja saaduilla rahoilla hankittiin kirjoja. Myös Kytäjän kartano tuki tuntuvasti kirjastohanketta lahjoittamalla 200 markkaa alkupääomaksi. Kirjastolle hankittiin varoja myöhemminkin järjestämällä iltamia ja arpajaisia opettajien johdolla.
Kirjaston sijaintipaikasta ei ole tarkkaa tietoa ennen 1920-lukua, jolloin se on toiminut Rytkön koululla. Kytäjän kirjaston kirjoja on säilynyt nykypäiviin saakka.
Kytöjärven kansakirjasto - aikanaan tärkeä, nyt jo unohtunut (Katri Lehdon kirjoittama lehtijuttu Hyvinkään Sanomissa 28.9.1985)
Muut yhteisöjen ja yksityisten kirjastot
Ridasjärvellä nuorisoseura ja koulun johtokunta pitivät kyläkirjastoa, joka oli sijoitettu kansakouluun ja ajoittain Albert Majamäen tilalle.
Asemanseudulle opettajapariskunta Anton ja Olga Meriluoto perustivat Hyvinkään Lainakirjaston, ns. "pennikirjaston", joka toimi Meriluotojen kotona. Meriluotojen kirjakokoelmasta lainattiin kirjoja maksutta kaikille kuntalaisille. Koululaisten mukana lähetettiin tietoa aukiolosta ja muista asioista.
Nimi "pennikirjasto" tuli yksityisten rahalahjoituksista. Meriluodot olivat antaneet yleiseen käyttöön omia kirjojaan ja lisäksi he kulkivat kyläläisten luona keräämässä rahaa uusien kirjojen ostoon.
Joillakin aseman seudun yhteisöistä oli omia kirjastoja ja lukutupia ennen kunnallisen kirjaston syntyä. Esimerkiksi Hyvinkään Työväenyhdistys, Raittiusyhdistys Raivaajat ja Villatehtaan opintokerho tyydyttivät jäsenistönsä luku- ja tiedonhalua omien kokoelmiensa avulla.
|