Kaupunginkirjastoksi 1960
Hyvinkäästä tuli kaupunki vuonna 1960 ja kirjastokin muuttui kaupunginkirjastoksi. Asukkaita uudessa kaupungissa oli tuolloin jo 27 694.
Kirjaston kirjamäärä oli 17 729 nidettä, aikakauslehtiä tuli 53 ja sanomalehtiä 11 vuosikertaa. Lainaajia oli 9851 ja kotilainoja annettiin 86 942. Lainauksista puolet oli aikuisten kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta oli n. 25 % ja lastenkirjallisuutta saman verran.
Lainausaika muutettiin vuonna 1965 neljäksi viikoksi ja sakkoa myöhästyneistä kirjoista perittiin 5 penniä vuorokaudelta kirjaa kohti. Aukioloa jouduttiin lisäämään lähes vuosittain, mutta lapsille oli edelleenkin omat ajat aina vuoteen 1967.
Aseman kansakoulun oppilasmäärä lisääntyi kasvavan kaupungin myötä ja kirjaston tiloja jouduttiin ottamaan opetuskäyttöön. Lukukausien aikana kirjastossa toimi aluksi neljä, vuosikymmenen lopulla kahdeksan koululuokkaa. Myös Kansalaisopiston kynäilijäpiiri kokoontui kirjaston tiloissa. Sanomalehtilukusalin siirtämistä muualle kaavailtiin. Ehdolla olivat yhteiskoulun tilat ja kauppakoulun rakennus, josta vuonna 1961 päätettiin anoa kaksi huonetta lukusalia ja lasten kirjastoa varten.
Suunnitelmat oman kirjastotalon saamiseksi pantiin myös vireille. Rakennussuunnitelma etenikin nopeasti ja hyväksyttiin vuonna 1964. Kaupunki teki päätöksen hankkeen toteuttamisesta lähitulevaisuudessa.
Laajennettua toimintaa 1960-luvulla
Satutunnit aloitettiin vuonna 1960. Satujen esittäjänä oli aluksi näyttelijä Maini Tarsala. Vuodesta 1966 erittäin suosituksi tulleita satutunteja pitivät opettajat Helvi ja Mikko Ängeslevä aina 1970-luvun lopulle saakka.
Muunkinlaista toimintaa järjestettiin. 1.10.1961 pidettiin kirjallisuusmatinea, jossa esiintyjinä olivat kirjailijat Essi Valta, Armas J. Pulla ja Olavi Linnus. Kirjallisuutta harrastettiin muutenkin paikkakunnalla. Kirjailijoiden rouvat ry kokoontui Urpo Karin kotona ja kirjastossa kokoontui kirjastokerho. Kerholaisille esiteltiin kirjaston kirjauutuuksia. Kirjastossa myös alettiin laittaa esille kirjanäyttelyitä eri aiheista.
Koulujen ja kirjaston yhteistyö pääsi myös vauhtiin. Aseman koulun oppilaat olivat luonnollinen kävijäryhmä, mutta vierailevia ryhmiä kävi myös yhteiskoulusta ja kansalais- ja ammattikoulusta. Ahdenkallion koululle järjestettiin lähinnä lastenkirjallisuudesta koostunut lainausasema, jota ryhtyi hoitamaan opettaja Eino Vesalainen.
Vuonna 1962 kirjastolle saatiin levysoitin, ja syyskuussa pidetyillä nuorisomessuilla voitiin tutustua paitsi kirjallisuuteen, myös kuunnella kirjallisia äänilevyjä. Yleisölle järjestettiin äänilevyiltoja kaksi kertaa kuukaudessa.
Laitoskirjastotoiminta aloitettiin kokeiluluontoisesti Hyvinkään seudun sairaalassa ja vanhainkodissa 1966. Käyntikertoja tehtiin sairaalaan aluksi kerran viikossa ja vanhainkotiin kaksi kertaa kuukaudessa.
Henkilöstömuutoksia
Kirjastoon perustettiin amanuenssin virka 1963, johon valittiin yht.maist. Pirkko Koski. Hän otti viran vastaan seuraavana vuonna. Roine Juvan jäätyä v. 1965 ensin sairauslomalle ja sitten sairauseläkkeelle, hoiti viransijaisuutta aluksi lyhyen aikaa Pirkko Koski ja hänen jälkeensä yht.maist. Auli Rintaluoma (myöhemmin Kanerva) vuoteen 1967. Väliaikaisena kokopäivätoimisena kirjastoapulaisena v. 1965 aloitti Kyllikki Hursti, jonka virka myöhemmin vakinaistettiin.
Irja Roikonen kirjastonjohtajaksi
16.5.1967 kirjastonjohtajaksi valittiin yht.maist. Irja Roikonen Savonlinnasta. Hän ryhtyi määrätietoisesti nostamaan kirjaston lainauslukuja, jotka tuolloin olivat maan alhaisimpia. Aukioloaikaa lisättiin niin, että kirjasto oli auki arkisin klo 11- 20 ja lauantaisin klo 12-17 (vuodesta 1968 klo 11-15), eikä lasten asioimisaikaa enää rajoitettu. Uuteen lainausjärjestelmään, ns. Detroit-järjestelmään siirryttiin kesällä 1967.
Kirjavalikoimaa kartutettiin ja monipuolistettiin ja uutta aineistoa ryhdyttiin hankkimaan. Roikonen halusi tehdä kirjastoa tunnetuksi ja ryhtyi luomaan suhteita kaupungin päättäjiin ja kaupunkilaisiin, kouluihin, opistoihin, laitoksiin ja yhdistyksiin. Roikosen kunnianhimoisena hankkeena oli tehdä kirjastosta paikkakunnan kulttuurikeskus. Kirjaston työmuotoihin hän katsoi kuuluvan esimerkiksi kerhot, näyttelyt, erilaiset yleisötilaisuudet, musiikin, taiteen ja kunnallisen tiedottamisen.
Uusi kirjastotalo
Kirjaston kehittämiselle olikin erinomaiset edellytykset 17.6.1968 avatun uuden toimitalon ja lisääntyneitten määrärahojen myötä. Raimo ja Ilmo Valjakan suunnittelema kirjastotalo oli ensimmäinen osa Hyvinkään hallinto- ja kulttuurikeskusta, johon myöhemmin piti rakentaa kaupungintalo ja teatteri.
Alkuperäinen suunnitelma jäi kuitenkin toteutumatta. Uuden kirjastotalon neliöpinta-ala oli 1900m2, kuutiotilavuus 8947m3 ja rakennuskustannukset 2 Mmk. Kirjastotalo suunniteltiin 3-kerroksiseksi siten, että ylin kerros oli varsinaisia yleisötiloja lainausosastoineen ja käsikirjastoineen, keskikerroksessa oli musiikkiosasto, kirjavarasto, työtilat ja kaksi tutkijanhuonetta; alimmassa kerroksessa lämpökeskus, kaksi asuntoa ja 300:lle henkilölle mitoitettu väestösuoja.
Talo oli Uudenmaan nykyaikaisin nimenomaan kirjastoksi suunniteltu rakennus ja sai alkuaikoina runsaasti vierailijoita Japania ja Australiaa myöten. Opetusministeriö ja kaupungin päättäjät toivat myös mielellään vieraansa modernia kirjastotaloa ihastelemaan. Seinämaalauskilpailun voitti Erik Granfelt, jonka suurikokoinen, herkkäsävyinen maalaus "Lauantai" sijoitettiin ala-aulaan. Talon vihkiäiset olivat 24.9.1968.
Kirjaston toiminta uusissa tiloissa alkoi vauhdilla. Lainaajamäärä ja lainaukset osoittivat heti huomattavaa nousua. Varsinkin uusi musiikkiosasto herätti kiinnostusta. Osastolla oli aluksi nuotteja, partituureja ja 294 äänilevyä ja joitakin kielilevyjä kuunneltavaksi. Sunnuntaisin järjestettiin äänilevykonsertteja. Lastenosastonkin nyt saatua kunnolliset tilat, perustettiin lastenosastonhoitajan virka, johon valittiin Arja Iitti ja toimistoapulaisen virka, johon valittiin Seija Järvinen.
|