Toimipisteitä perustetaan ja lakkautetaan
Vuosikymmenen vaihteeseen mennessä Hyvinkään kaupunginkirjasto oli kirinyt lainauslukunsa vertailukelpoisiksi koko maata ajatellen. Vuonna 1980 asukasta kohti lainattiin 15,7 kirjaa koko maan keskiarvon ollessa 15,9. Toiminnat olivat vakiintuneet ja kasvu tasaista.
Hyvinkäänkylän sivukirjasto muutti koululta 6.8.1984 Veikkariin, Vatvuorentie 1, sillä koulu tarvitsi lisätilaa. Lamasäästöjen myötä Hyvinkäänkylän kirjasto kuitenkin lakkautettiin 1.9.1991.
Uusi kirjastoauto otettiin käyttöön 13.8.1984 ja ehti palvella 15 vuotta, kunnes oman kirjastoauton toiminta lakkautettiin helmikuussa 1999. Vastaavat palvelut ostettiin sen jälkeen Hausjärven ja Lopen kirjastoilta, joiden kirjastoautot kiersivät Hyvinkäätä lähinnä ala-asteilla. Vuodesta 2014 vain Lopen kirjastoauto on käynyt Hyvinkäällä.
1980-luvulla oli ryhdytty suunnittelemaan Hakalan monitoimitaloa ja sinne uutta sivukirjastoa. Kirjasto sekä vielä kirjastonhoitajan ja -virkailijan virat vielä saatiinkin. Hakalan kirjasto avattiin 16.11.1987 ja se toimii myös koulukirjastona. Kirjaston pinta-ala on 301m2.
Hakalassa aloitettiin ensimmäisenä ATK-pohjainen lainaustenvalvonta, pääkirjastossa lainauskamerat siirtyivät historiaan huhtikuussa 1988 ja Paavolassa saman vuoden marraskuussa. Järjestelmänä oli Kunnallistiedon päätepohjainen Kilava.
Lama ja organisaatiouudistus
Lama-ajan säästötoimet kohdistuivat myös kirjastoon. Kirjaston käyttö sen sijaan kasvoi rajusti osittain työttömyyden ja sen mukaan tuoman vapaa-ajan, mutta myös tietoyhteiskunnan vaatiman jatkuvan koulutustarpeen vuoksi.
Kirjastotoimessa toteutettiin 1.7.1993 organisaatiouudistus, jossa kirjasto- ja kulttuuritoimi yhdistettiin yhteiseksi kirjasto- ja kulttuurikeskukseksi. Jo sitä ennen kulttuurikeskuksen johtajaksi tuli Irja Roikonen, joka ehti olla virassa vain kuukauden ennen eläkkeelle siirtymistään. Uudeksi määräaikaiseksi kirjasto- ja kulttuurikeskuksen johtajaksi tuli yht.kand. Maini Saloheimo.
Vuoden 1997 alusta kirjasto siirtyi uuden organisaatiomuutoksen takia opetustoimen alaisuuteen ja Maini Saloheimo nimitettiin kirjastonjohtajaksi. Vuonna 2003 tehtävässä aloittaneen Juha Liljan nimikkeenä oli jälleen kirjastotoimenjohtaja. Nykyinen kirjastotoimenjohtaja Mervi Jokinen on hoitanut tehtävää vuodesta 2007.
Pitkään jatkunut tilanahtaus ja peruskorjauksen tarve kirjastossa sai lopulta paremman käänteen, sillä 5.12.2000 saapui virallinen aloituslupa kirjaston remontin aloittamiselle keväällä 2001. Peruskorjaus ja laajennus valmistuivat syksyllä 2002. Niiden myötä tuli lisää tilaa lehtisalille, kirjahyllyille ja henkilökunnan työhuoneille.
Vuonna 2020 Lopen kunnankirjasto liittyi Ratamo-kirjastoihin.
Tekniikan muutoksia
Vuonna 1992 kirjastojärjestelmäksi vaihdettiin edeltäjänsä tavoin päätepohjainen Kiri, myöhemmin nimeltään Primas. Palvelun tuottajan nimenä oli nyt KT-Tietokeskus, joka järjestelyjen myötä muuttui myöhemmin Tietoenatoriksi. Axiell osti oikeudet järjestelmään 2001.
Axiell kehitti oman modernimman kirjastojärjestelmän, PallasPron, joka otettiin käyttöön 2003. Samalla Hyvinkää, Hausjärvi, Nurmijärvi ja Riihimäki yhdistyivät Ratamo-nimiseksi kirjastokimpaksi, jolloin niiden asiakas- ja aineistotiedot yhdistettiin. Kuntien välillä aloitettiin seutulainaus, jossa aineistoa ensin lähetettiin postin välityksellä, mutta vuodesta 2006 kuljetus on järjestetty kuljetusyritysten hoitamana.
PallasPron myötä asiakkaiden käyttöön tuli internetin kautta käytettävä verkkokirjasto, jossa pystyi paitsi selaamaan aineistoa myös uusimaan omia lainojaan ja tekemään varauksia.
Vuonna 2017 uudeksi järjestelmäksi valittiin hankintakilpailutuksella Axiellin Aurora, joka toimii verkkoselainpohjaisesti. Verkkokirjastoksi tuli saman tuottajan Arena, jossa on edeltäjään verrattuna monipuolisemmat mahdollisuudet sivuston sisällön tuottamiseen ja asiakkaiden interaktiivisuuteen. Vuonna 2022 verkkokirjastoksi vaihdettiin Finna ja otettiin lisäksi käyttöön mobiilisovellus Mobiilikirjasto.
Ensimmäinen asiakkaiden itsepalveluun tarkoitettu lainausautomaatti hankittiin pääkirjastoon 1990-luvun puolivälissä PV-Supalta. Peruskorjauksen yhteydessä 2002 hankittiin palautusautomaatti, jota laajennettiin uuteen vuonna 2007. Lisää lainausautomaatteja hankittiin molemmissa yhteyksissä, jolloin niiden määrä kasvoi kolmeen.
|