WÄINÖ AALTONEN

(1894-1966)

Marttilassa syntynyt Wäinö Aaltonen opiskeli maalausta Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1910–1915. Veistotaiteesta hän kiinnostui 1920-luvun alussa, jolloin hän työskenteli serkkunsa kuvanveistäjä Aarre Aaltosen ateljeessa ja kiviveistämöissä.

Wäinö Aaltonen oli itsenäisen Suomen alkuvuosikymmenien keskeinen julkisten monumenttien tekijä. Hän edustaa klassismia, mutta kokeili myös eri modernistisia suuntia kuten kubismia ja ekspressionismia. Hän on tehnyt lukuisia sankaripatsaita, joista Savonlinnan Polvistuva sankari vuodelta 1921 on sisällissodan tunnetuimpia muistomerkkejä. Hänen keskeisiä julkisia veistoksia on Paavo Nurmen patsas, 1924–1925, pronssi, Helsinki, Eduskuntatalon istuntosalin veistokset, 1932, pronssi, Aleksis Kiven patsas, 1932–1934, Helsinki sekä Eduskuntatalon läheisyyteen sijoitetut presidentit K.J. Ståhlberg ja P.E. Svinhufvud ovat Aaltosen veistämät. Kuuluisia ovat Tampereen Hämeensillan neljä Pirkkalaisveistosta, 1927–1929, pronssi.

Wäinö Aaltosen museo avattiin Turussa 1967. Rakennuksen suunnittelivat taiteilijan poika Matti Aaltonen ja Irma Aaltonen.

Wäinö Aaltonen

1894-1966

RAUTATIENRAKENTAJIEN MUISTOMERKKI
1957

pronssi

jalusta, musta gabro

korkeus 3,60 m

Rautatienpuisto

Muistomerkki paljastettiin rautateiden rakentamisen aloittamisen 100-vuotisjuhlien yhteydessä 4.3.1957. Kuvanveistäjän mallina on ollut VR:n konepajan levyseppä Aarno Seppälä. Hänet tunnetaan myös painijana. Veistoksen jäntevä, ylävartalo paljaana seisova mies, leka vasemmassa kädessä, on eräänlainen sankaruuden allegoria Michelangelon Daavid-patsaan tavoin. Työnsankarit ovat kukistaneet radanrakentamisen hankaluudet ja rata on valmis kuljettamaan niin ihmisiä kuin tavaraa.  Wäinö Aaltonen on ehkä saanut myös vaikutteita Väinö Richard Rautalinin (1891–1943) vastaavanlaisesta Tampere-veistoksen (1934) työnsankarista. Veistoksen ympäristön suunnitteli kuvanveistäjän poika arkkitehti Matti Aaltonen. Ideana on, että teosta tarkastellaan alhaalta ylöspäin, tämä on huomioitu myös mittasuhteissa. Veistoksen alla olevat ratakiskot lahjoitti Suomen Rautatiemuseo. Tällä hetkellä syrjäiseltä vaikuttava veistoksen sijainti perustuu siihen, että rautatieasema oli tarkoitus siirtää nykyistä pohjoisemmaksi ja jopa toiselle puolelle rataa. Kuva: Ella Tommila.

Jalustassa teksti:

”RAUTATEITTEMME RAKENTAJILLE 1857–1957”

Hyvinkään Kauppala, Rautatiehallitus, Suomen Rautatieläisten liitto, Rautatievirkamiesliitto, Suomen Veturimiesten liitto.  

A. Ahlström Osakeyhtiö, Oy Alkoholiliike Ab, Enso-Gutzeit Osakeyhtiö, Eurooppalainen Tavara- ja matkatavaravakuutus Oy, Oy Karl Fazer Ab, Osakeyhtiö Fiskars Aktiebolag, Heinolan Faneritehdas, Zachariassen & Co, Helsingin Verkatehdas Oy, Huhtamäki-Yhtymä Oy, Oy Huolintakeskus Ab, Imatran Voima Osakeyhtiö, Kajaani Oy, Oy Kaukas Ab, Lokomo Oy, Matkaravinto Oy, Osuuskunta Metsäliitto, OKA-kahvi Oy, Osuustukkukauppa, Oulu Osakeyhtiö, H. G. Paloheimo Osakeyhtiö, Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiö, Oy Pohjolan Liikenne Ab, Rauma Repola Oy, Rautatiekirjakauppa Oy, Rikkihappo- ja superfosfaattitehtaat Oy, G. A. Serlachius Oy, Oy Strömberg Ab, Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö, Tampereen Pellava- ja rauta-teollisuus Osake-yhtiö, Valtionrautateiden polttoainetoimisto, Osakeyhtiö Vuoksenniska Aktiebolag, Värtsilä-Yhtymä Oy, Yhdistyneet Villatehtaat Oy, Yhtyneet Paperitehtaat Oy, Rautatieläiset

.