TERHO SAKKI

(1930–1997)

Kuvanveistäjä Terho Sakki on oman sukupolvensa keskeisiä veistäjiä. Terho Sakki tunnetaan sekä julkisten monumenttien veistäjänä että taitavana mitalien tekijänä.

Hän syntyi Viipurin maalaiskunnan Vääräkosken kylässä Karjalan kannaksella. Sakin perheen evakkotaival monien asuinpaikkojen kautta päätyi Hyvinkään Kytäjälle. Terho Sakki opiskeli Taideteollisen oppilaitoksen iltalinjalla vuosina 1952–1954 ja sitten Suomen Taideakatemian koulussa 1954–1957 kuvanveistolinjalla.  Ensimmäisen kerran hänen teoksiaan oli esillä vuonna 1957. Vaimonsa Maijan kanssa Terho Sakki osti vuonna 1957 kodikseen ja työtilaksi Jalmari Ruokokosken aikoinaan rakennuttaman (1916) ateljeetalo Humalan. Myöhemmin he ostivat vielä vieressä olevan Tyko Sallisen ateljeetalon Krapulan. Taiteilija perheineen on huolella vaalinut tätä kulttuurihistoriallisesti arvokasta miljöötä. Terho Sakki on haudattu rakastamaansa kotikuusikkoon Humalan pihapiirissä.

Terho Sakki aloitti uransa silloin, kun abstrakti, ei-esittävä, taide löysi lopullisesti tiensä Suomeen 1950-luvun lopulla. Taiteilijan näkemyksen mukaan kuitenkin ”luonto on taiteen opettaja”, vaikka lopullinen teos olisikin abstrakti. Terho Sakille luonnonmuodot ovat olleet useimmiten teosten lähtökohtana. Katkeamaton yhteys luontoon lapsuuden maalaismaisemasta saakka on ollut Sakille tärkeä taidetta kantava voima. Korkeina nousevat juhlalliset kuuset ja niiden muodostaman metsän läpi siivilöityvä valo tai veden liike kuten puron virtaava vesi ovat tärkeitä innoittajia taiteilijan veistoksille. Tämä tulee näkyviin Sakin teoksilleen antamissa nimissä Purot kalliossa, 1983, graniitti ja ruostumatonteräs (Kuopion yliopistollinen keskussairaala), Graniittikoski, 1983, graniitti (Ateneum), Valoa metsässä, 1981, pronssi (Hyvinkään taidemuseo).

Terho Sakki on tullut palkituksi lukuisissa kilpailussa ja on tehnyt paljon julkisia veistoksia. Tunnettuja julkisia veistoksia ovat tyylitelty, mutta selkeästi figuratiivinen runoilija Yrjö Jylhän muistomerkki Runoratsu-Sotaratsu, 1964, pronssi (Amuri, Tampere), pohjalaisten ja karjalaisten ystävyyttä kuvaava Heimotulet, 1965, pronssi (Seinäjoki, Kirkkopuisto), Ensimmäinen runo/Kalevala-muistomerkki, 1973, (Liisan puisto, Kalevan kirkko, Tampere), Soihtu, 1976, pronssi, (Turku) ja Kostamus-monumentti, 1985, pronssi (Karjala, Venäjä). Olympiavoittaja Lasse Virenin juoksijamuistomerkki (1994) on Kisahallin edessä Helsingissä. Vuodelta 1995 on akateemikko A.I. Virtasen pronssinen muistomerkki Helsingin Pitäjänmäellä. Sakin julkiset veistokset istuvat hyvin ympäristöönsä. Useiden veistosten ympäristösuunnittelu oli tehty yhteistyössä Hyvinkään kaupunginpuutarhuri Erkki Melajan kanssa. Veistos ja sitä ympäröivä puisto yhdistivät toisiinsa luonnon ja kulttuurin tuomalla ne osaksi urbaania asuinympäristöä.

Terho Sakki on ollut yksi tuotteliaimmista mitalin tekijöistämme. Hän on muovaillut toista sataa mitalia. Tunnetuimpia mitaleja ovat itsenäisyyden juhlavuoden mitalit (1966, 1977, 1991). Terho Sakki on suunnitellut myös taidemaalari Tyko Sallisen 100-vuotis muistomitalin 1979.

Terho Sakki oli perustamassa Hyvinkään taidekoulua 1966 ja toimi siellä opettajana vuoteen 1978. Terho Sakki sai professorin arvonimen vuonna 1982.

ENSIMMÄISEN VILLAKEHRÄÄMÖN MUISTOLAATTA
1992

pronssi

suunnitellut kuvanveistäjä Terho Sakki (1930-1997)

Kauppalankatu 7-11, ulkoseinä

Ossian Donner perusti tälle paikalle Pipolaan ensimmäisen villakehräämön 1892. Kehräämö toimi tässä muutaman vuoden ja siirtyi 1895 nykyiselle paikalle.

Muistolaatan teksti:

Tällä paikalla aloitti v. 1892 toimintansa Ossian Donnerin perustama Hyvinkään ensimmäinen villakehräämö. Vaatimattomasta alusta kasvoi merkittävä villateollisuus, joka vaikutti Hyvinkään kehitykseen lähes sadan vuoden ajan.

HELENE SCHJERFBECKIN MUISTOLAATTA
1965

pronssi

suunnitellut kuvanveistäjä Terho Sakki

35 x 45 cm

Riihimäenkatu 2


  

Helene Schjerfbeck asui tällä paikalla olleessa Raijn sisaruksilta vuokraamassaan huvilassa äitinsä kanssa vuodet 1902–1923. Heillä oli käytössään huone ja keittiö. Kamarissa Helene Schjerfbeck sekä maalasi että nukkui. Hänellä ei Hyvinkäällä ollessaan ollut lainkaan kunnollista ateljeeta. Nykyisin paikalla on ns. Kalevan torni.

Terho Sakki

1930-1997

HYÖKY 
1970

pronssi

suihkukaivo

korkeus 3,20 m

Sveitsin uimala, Teerimäenkatu 6

Veistoksessa massiiviset orgaaniset pronssimuodot kohoavat ylöspäin rajusti nousevan aallon tavoin valmiina syöksymään kohta alaspäin. Ylöspäin suihkuava vesi kimaltelee kiiltävää ja sileää ”tyyntä” sisäpintaa vasten. Veistosta hallitsee pysäytetty uhkaava liike. Hyöky sijaitsee arkkitehti Raimo Valjakan (1931–2014) suunnitteleman uimalan sisäpihalla. Kuva: Ella Tommila.

KARJALAISTEN EVAKKOTIEN MUISTOKIVI
1991

pronssi ja kivi

suunnitellut kuvanveistäjä Terho Sakki (1930-1997)

Sahanmäen puisto, Munckinkatu 65

Muistomerkin pystyttivät Hyvinkään Karjalaiset ry.

Muistokivessä teksti:

Karjalaisten evakkotien 1939–1989 muistoksi Hyvinkään Karjalaiset ry

Terho Sakki

1930-1997

KASVU
1986

pronssi

korkeus 1,90 m

Riihimäenkatu 8 kohdalla olevassa puistikossa

Veistos tuntuu nousevan suoraan ympäröivästä nurmikosta ilman eristävää jalustaa kuin vartensa mullasta työntävä kasvi. Vaikka veistoksen muoto voidaan nähdä myös abstraktina, sitoo teoksen nimi sen Sakille tyypilliseen tapaan luonnosta saatuun lähtökohtaan.

Veistoksen on lahjottanut Hyvinkään kaupungille Kauppahuone Pyrhönen.

.

Terho Sakki

1930-1997

KORKOKUVA 
1966

pronssi

korkeus 3,50 m

Laurea-ammattikorkeakoulun ulkoseinä, Uudenmaankatu 22

Hyvinkäällä olevista Sakin julkisista teoksista on tällä reliefillä Pärskepyrstön ohella vahvin yhteys 1960-luvun alussa hallinneeseen informalistiseen tyylisuuntaan. Reliefin muoto kasvaa hallitun vapaasti seinäpinnassa suuntautuen kohti vapaata katutilaa rikkoen näin rakennuksen seinälinjan. Sakki suunnitteli tämän reliefin vuonna 1966 valmistuneeseen Hyvinkään kauppaoppilaitoksen rakennukseen.

Myöhemmin sisäänkäynnin suojaksi rakennettu katos valitettavasti osittain peittää veistoksen. Kuvat: Ella Tommila.

KYTÄJÄN KYLÄKIRKON 50-VUOTISJUHLAN MUISTOMERKKI

29.5.1989

punagraniitti ja pronssi

suunnitellut kuvanveistäjä Terho Sakki

Kytäjän kirkon hautausmaa, Palkkisillantie 11

Rinteessä kirkon pohjoispuolella on kuvanveistäjä Terho Sakin suunnittelema muistomerkki kirkon rakentajille. Tampereen hiippakunnan piispa Aleksi Lehtonen vihki Kytäjän kyläkirkon 29.5.1939.  

 
Muistokiven teksti:

Esivanhempien muistoa kunnioittaakseen kytäjäläiset pystyttivät kyläkirkon 50-vuotisjuhlassa tämän kiven 29.5.1989. Te rakensitte, Jumala kasvun antakoon.

HYVINKÄÄN PARANTOLAN MUISTOLAATTA
1990

pronssi

suunnitellut kuvanveistäjä Terho Sakki (1930-1997)

Sandelininkatu 1, Pääterveysaseman pääsisäänkäynti

Osa rakennuksesta tuhoutui Talvisodan pommituksessa uuden vuoden aattona 1939. Parantola korjattiin valitettavan kovakouraisesti sodan jälkeen rakennusmestari Heikki Siikosen suunnitelman mukaan.  Nykyisin rakennuksessa sijaitsee terveyskeskus. Laatan lahjoitti kaupungille Hyvinkää-Seura ry.

Muistolaatan teksti: 

Hyvinkään parantola - Hyvinge sanatorium on perustettu 1896. Toimi tässä rakennuksessa 1906–1939.
Alkuperäisen rakennuksen suunnitteli arkkitehti Lars Sonck.

Terho Sakki

1930-1997

PURO (Saukonpesä)
1979

pronssi

suihkukaivo

korkeus 1,50 m

Saukkosenkuja

Veistoksen luontoa imitoiva muotokieli tuo mieleen keväisen, kivikkoista rinnettä alas juoksevan puron. Veden liike kuten puron virtaava vesi ovat olleet tärkeitä innoittajia taiteilijan monille veistoksille. Veistoksessa suihkuava vesi korostaa pronssin kiillotettuja pintoja vertautuen suihkualtaan pyöreistä kivistä tehtyyn pohjaan. Suihkukaivon toinen nimi Saukonpesä viittaa lähellä sijainneen liikemies Kalle Saukkosen huvilaan. Hän mm. perusti 1900-luvun alkupuolella elokuvateatteri Arenan (1914) Hyvinkäälle, omisti valokuvaamon ja järjesteli siirtolaisten matkoja Amerikkaan. Suihkukaivon on lahjoittanut Hyvinkään kaupungille Rentto Oy. Kuva: Ella Tommila.

Terho Sakki

1930-1997

PÄRSKEPYRSTÖ
1961

pronssi

korkeus 1,80 m

Parantolan puisto

Vesi, valo ja luonto ovat innoittaneet taiteilijaa monin tavoin. Hyvinkään Parantolan puistossa oleva Pärskepyrstö on saanut muotonsa eläimen esim. linnun kallosta, joita Sakki keräili maastossa liikkuessaan. Veistoksessa kallon puhkotun ja avautuvan keveän rakenteen sisältä suihkuaa vesi ympäröivään vesialtaaseen. Pärskepyrstön on lahjoittanut Hyvinkään kaupungille Asuntokunta Oy Hyvinkään Haka. Kuva: Ella Tommila.

JALMARI RUOKOKOSKEN JA ANTON LINDFORSSIN MUISTOLAATTA
1965

pronssi

suunnitellut kuvanveistäjä Terho Sakki (1930-1997)

Humalan seinä, Sakinura 11, Hyvinkäänkylä

Jalmari (Joel Hjalmar) Ruokokoski (1886–1936) asui vain kaksi vuotta Humalassa. Jalmari (Jali) Ruokokoski oli levoton luonne eikä viihtynyt missään paikassa pitkään ja hän etsi koko ajan uusia vaikutteita niin taiteilijana kuin ihmisenä.  Ruokokoski liikkui taiteen kentällä laidasta laitaan, toinen syy ahkeroimiseen oli ainainen rahapula.  Hän piirsi kortteja ja pilakuvia, teki julisteita ja kerrotaan hänen maalanneen tunnissa 100 akvarellia saadakseen rahaa kapakkakierrokseen. Parhaimmillaan maalarina Ruokokoski oli loistelias värien käyttäjä ja taitava henkilökuvaaja. Aivan ensimmäisestä näyttelystä alkaen hän oli sekä yleisön että kriitikoiden suosikki toisin kuin ystävänsä Tyko Sallinen.

Jali joksi ystävät häntä kutsuivat, oli lähes ainoa sukupolvensa taiteilijoista, joka innostui myös grafiikasta. Hän oli erityisen kiinnostunut metalligrafiikasta kuten etsauksesta ja kuivaneulasta. Taiteellisesti korkeatasoisimmat työt sijoittuvat 1910-luvulle.

Jo ennen Humalaan asettumistaan Jalmari Ruokokoski oli Hyvinkäällä maalaamassa elokuvateatteri Arenan seinämaalaukset vuonna 1914.

Taidemaalari Anton Lindforss (1890-1943)

Taidemaalari Anton Lindforss oli neljä tuulen kulkija, joka maalausretkillään kulki aina Petsamoon, Jäämeren rannalle asti ja etelässä Marokkoon. Vorssi, kuten häntä jo koulupoikana kutsutaan, on Marraskuu-ryhmän tunnustettu taiteilija, jonka ominta aluetta on ollut maisemamaalaus, mutta sen rinnalla on muistettava hänen rohkeat ja omaleimaiset henkilökuvansa. Akvarellistina hän kuuluu maamme eturivin taiteilijoihin. Anton Lindforss on myös yksi keskeisistä hahmoista Viljo Kojon taiteilijaromaanissa Suruttomain seurakunta. Lindforss toi romanttiseen Lapin kuvaukseen uudenlaista raikkautta ja aitoutta, jonka kriitikot ja myös suuri yleisö aikanaan tunnusti. Vuonna 1945 pidetyn muistonäyttelyn jälkeen hänen töitään on kuitenkin ollut erittäin harvoin esillä. Anton Lindforssin maalauksissa on parhaimmillaan mehevät värit ja hänen sivellintyöskentelynsä on varmaa ja rohkeaa. Taiteilijana hän oli hyvin avoin erilaisille tyylillisille vaikutteille, joka tekee hänen taiteestaan hyvin rikkaan ja moni-ilmeisen.

Anton Lindforss oli naimisissa arkkitehti Elsi Borgin (1893-1958) kanssa.

Muistolaatan teksti:

Tässä talossa ovat asuneet taidemaalarit. Jalmari Ruokokoski 1916-1918  Anton Lindfors 1920-1938

T.W. PAAVONKALLION MUISTOLAATTA
1974

pronssi

suunnitellut kuvanveistäjä Terho Sakki (1930-1997)

23,5 x 40 cm

Suomen Rautatiemuseo, Hangonradan asemarakennus, Hyvinkäänkatu 9



Toivo Valfrid Valentin (T.W.) Paavonkallio (1908-1980) aloitti toimittajan uransa 18 vuotiaana. Myöhemmin hän perusti Hyvinkään Uutiset. Paavonkallio oli myös kirjailija.

Muistolaatan teksti:

Tämä rautatiealue säilyi Hyvinkäällä lehtimies ja kirjailija T.W. Paavonkallion aloitteesta. Hyvinkään kaupunki, Vähäkyrön kunta, Hyvinkään Uutiset, Hyvinkää-Seura

TYKO SALLISEN MUISTOLAATTA
1965

pronssi

suunnitellut kuvanveistäjä Terho Sakki (1930-1997)

Krapulan seinä, Sakinura 11, Hyvinkäänkylä

Tyko Sallinen (1879–1955) asui vuodesta 1916 vuoteen 1950 Krapulassa ja parikymmentä vuotta myös Humalassa, jonka hän osti Anton Lindforssilta 1940. Vuonna 1950 Sallinen muutti vaimonsa Katarinan kanssa Lallukkaan.

Muuttaessaan Hyvinkäälle kuuluisaan Krapula-ateljeehensa Tyko Sallinen oli ihailtu, mutta myös kiistelty taiteilija väkevillä fauvistisilla henkilökuvillaan. Malleista kuuluisin oli hänen Mirri-vaimonsa eli Helmi Vartiainen (1888–1920). Suhtautuminen Mirri-maalauksiin on ollut kaksijakoinen: toisaalta on ylistetty maalausten värityksellistä kauneutta, voimaa ja herkkyyttä ja toisaalta niiden ihmiskuvausta on pidetty malliaan halventavana.  Juuri Mirri-maalaukset nostattivat ensimmäisen sodan Sallisen taiteesta. Taiteilijan nähtiin pyrkivän kuvamaan tietoisesti rumaa ja ärsyttävää.

Hyvinkäällä alkoi Tyko Sallisella uudenlainen luomiskausi. Hänen maalauksensa saivat vaikutteita Paul Cézannelta ja kubisteilta. Pyykkärien ja Tukaattitytön maalari siirtyy väristä muotoon ja ”marraskuulaiseen” väriskaalaan. Hänestä tuli itseoikeutetusti Marraskuu-ryhmän johtohahmo. Vähemmän tunnetulle 1920-luvun taiteelle on ominaista siirtyminen kohti klassista ja uusasiallista maalaustapaa. Hyvinkäänkylän ateljeessa Sallinen maalasi Jytkyt ja Hihhulit  (1918), useita muotokuvia kyläläisistä kuten Puunhakkaaja (1917). Vaimostaan Katarinasta (os. Tschepurnoff) hän maalasi useita muotokuvia samoin tyttärestään Tajusta.

Muistolaatan teksti:

Taidemaalari Tyko Sallinen asui tässä talossa 1916-1950

VETERAANIEN MUISTOKIVI
1992

pronssi ja harmaa graniitti

suunnitellut kuvanveistäjä Terho Sakki (1930-1997)

Donnerinpuisto, Hämeenkadun ja Torikadun risteys

Muistokivessä teksti:

1939-1945
Sotiin lähdön muistoksi
Hyvinkääläiset sotiemme veteraanit