Anneli Sipiläinen ja Maija Helasvuo

1940                                    1968

ARJEN KULKU
1999

terrakottareliefit

korkeus 4,80 m

Wanha villatehdas, Torikatu 4/Kankurinkatu 4-6

Punasavesta tehdyt kolme naishahmoa villatehtaan ulkoseinällä kuvaavat työntekijöitä. Hahmot symboloivat aamulla töihin kiiruhtavia naisia. Alun perin naishahmoja oli viisi, jotka taiteilijat olivat suunnitelleet villatehtaalla esillä olleeseen TAJU 99 -näyttelyyn. Näyttelyn jälkeen kolme naishahmoa sijoitettiin pysyvästi villatehtaalle ja kaksi muuta siirtyivät taidemaalari Anne Tompurin tiilitalon seinälle Lappeenrantaan. Reliefien materiaali on peräisin Lappilan tiilitehtaalta. Kuvat: Ella Tommila.

.

ANNELI SIPILÄINEN

(1940)

Anneli Sipiläinen opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1967–1971. Ensimmäisen kerran hänen teoksiaan oli esillä Helsingissä 1967. Anneli Sipiläinen kuuluu maamme keskeisiin kuvanveistäjiin.

Anneli Sipiläisen työskentelyä on hallinnut kaksi klassista veistäjän materiaalia, pronssi ja puu. Hän on myös välillä kokeillut muitakin materiaaleja kuten betonia ja terrakottaa.  Anneli Sipiläinen on etsinyt pronssiveistoksissaan realismiin pitäytyen sulavaa liikettä, rytmiä, plastista muotoa ja pinnan eloisaa muotoilua. Ihminen on ollut taiteilijalle keskeinen aihe ja sen piiristä voidaan erityisesti ottaa esille välittömät ja makeilemattomat lapsikuvat. Erityisen taitava Anneli Sipiläinen on ollut hienovaraisen liikkeen ja tasapainon ilmentäjä pronssiveistoksissa. Taiteilija on myös rohkeasti irrottautunut perinteisistä aiheista kohti abstraktimpaa muotokieltä. Usein hänen veistoksissaan kohtaavat pyhä ja arkinen.

Anneli Sipiläisen veistäjän käsissä puu taipuu suuriksi monumentaaliveistoksiksi yhtä hyvin kuin pieniksi intiimeiksi teoksiksi. Sipiläinen sekä veistää puusta että hyödyntää luonnosta löydettyjä oksia ja puiden runkoja tai kierrätettyjä materiaaleja vaikkapa hirsiä.  Kärsivällisesti Anneli Sipiläinen työstää luonnonmateriaalista teoksen, jossa yhdistyvät taiteellinen näkemys sekä kunnioitus luontoa kohtaan. Anneli Sipiläisen julkisia teoksia on Hyvinkään lisäksi Ystävyyskaupunkiveistos, 1981, pronssi, (Kiovanpuisto, Tampere) ja Matkan varrella, 1987, pronssi (Terveyskeskus, Riihimäki) ja Maan lapset, 2011, puu (tavaratalo Pasaati, Kotka).

MAIJA HELASVUO

(1968)

Kuvanveistäjä Maija Helasvuo on käynyt ensin Hyvinkään taidekoulun ja sen jälkeen opiskellut Lahden Taideinstituutissa ja valmistunut sieltä vuonna 1994. Hän asuu ja työskentelee Hyvinkäällä. Hän on pitänyt yksityisnäyttelyitä ja ollut kutsuttuna mukana ryhmänäyttelyissä sekä Suomessa että ulkomailla 1990-luvulta lähtien.

Puu on ollut Helasvuon koko veistäjänuran ajan keskeinen työskentelymateriaali. Hänen veistoksensa syntyvät lepästä, haavasta, koivusta, kuusesta ja männystä, vain harvoin materiaalina on jokin jalopuu. Hän on hyvin tietoinen nykytaiteen ilmiöistä, tulkiten niitä kuitenkin aina oman näkemyksensä kautta. Perinteeseen ja arkipäivän elämään kuten ruokaan ja ruokailuun liittyvät aiheet kiinnostavat taiteilijaa. Jättimäiseen kokoon kasvatetut Nälkä-sarjan puurokauha ja hierrin pohjautuvat pohjoiskarjalaisiin käyttöesineisiin. Ateria (2004, puu) on ruokailuun liittyvistä esineistä koostuva moniosainen teos viitaten Helasvuon taiteelle tyypillisesti naisten maailmaan. Maija Helasvuo on puuveistosten ohella tehnyt kasvien ja hedelmien muodoista inspiraation saaneita pronssi- ja lasiveistoksia sekä hyvin omaperäisesti käyttänyt myös keramiikkaa teoksissaan.

Maija Helasvuo on ollut Suomen Kuvanveistäjäliiton puheenjohtaja 2009–2011 ja varapuheenjohtaja 2012–2013. Hän myös opettaa kuvanveistoa Hyrian taidekoulussa Hyvinkäällä.