Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 9.9.2024
Hyvinkään Nuorisovaltuuston toimintasääntö
Päivitetty 23.8.2024
1 § Yleistä
Kaupunkiorganisaation nimi on Hyvinkään Nuorisovaltuusto. Ruotsinkielisissä yhteyksissä voidaan käyttää nimeä Hyvinges Ungdomsfullmäktige ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä nimeä The Youth Council of Hyvinkää. Pääasiallinen toiminta-alue on Hyvinkään kaupunki, mutta toimintaa voi olla myös muualla esimerkiksi koulutusten tai kansallisten tapahtumien muodossa. Organisaatio on suomenkielinen ja sen pöytäkirjakielenä toimii suomi. Organisaatiota kutsutaan näissä säännöissä Nuorisovaltuustoksi. Organisaatio on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.
2 § Nuorisovaltuuston tarkoitus
Nuorisovaltuusto on sitoutumaton kaupungin alainen ryhmittymä. Kuntalain 26 § ja nuorisolain 8 § velvoittavat kuntaa pitämään yllä nuorison vaikutuskanavaa ja äänitorvea. Nuorisovaltuusto on viidentoista (15) hyvinkääläisen nuoren kokoonpano, joka valvoo hyvinkääläisten nuorten etua. Nuorisovaltuustolla on erinäisiä tapoja ja keinoja osallistua kaupungin päätöksentekoon ja yleisenä nuorten kuulemiselimenä toimimiseen. Nuorisovaltuuston vaikutustavat sisältävät seuraavia, rajoittumatta niihin:
1) Nuorten edustaminen kaupungin organisaatiossa
Nuorisovaltuustolla on edustajia lautakunnissa sekä kaupunginhallituksessa ja puheenjohtajisto osallistuu kaupunginvaltuuston kokouksiin. Lisäksi Nuorisovaltuusto tekee aloitteita ja lausuntoja päätöksenteossa käsillä olevista asioista.
2) Yhteistyön tekeminen oppilaskuntien ynnä muiden vastaavien tahojen kanssa
Nuorisovaltuusto toimii muiden hyvinkääläisten nuoria edustavien tahojen kanssa parantaakseen nuorten äänen kuuluvuutta.
3) Nuorten aktivoiminen vaikuttamisen saralla
Nuorisovaltuusto haluaa lisätä nuorten osallistumista päätöksentekoon, mitä edesautetaan erinäisillä koulukiertueilla sekä muilla vaikuttamiseen kannustavilla teoilla.
4) Yleisenä hyvinkääläisenä vaikutuskanavana toimiminen
Nuorisovaltuusto on hyvinkääläinen vaikutuselin, joka toimii paikallisesti ja ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin. Se toimii myös muiden Nuorisovaltuustojen kanssa yhteistyön merkeissä, mikä luo kuntarajat ylittävän vaikuttamisenmahdollisuuden.
3 § Nuorisovaltuuston asema kaupungin hallinto-organisaatiossa
1) Toimielimen alaisuus
Nuorisovaltuusto toimii sivistystoimen/nuorisopalvelujen alaisena toimintaryhmänä.
2) Nuorisovaltuuston päätösvalta kaupungin asioissa
Nuorisovaltuustolla ei ole lopullista päätösvaltaa, mutta aloittein ja kannanotoin sillä on mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon ja nostaa esille tarpeellisiksi katsomiaan asioita.
4 § Jäsenet ja niiden valinta
1) Vaalien pitäminen ja Nuorisovaltuuston toimikausi
Nuorisovaltuuston toimikausi on kaksi (2) kalenterivuotta. Joka toisen vuoden syksyllä siis pidetään Nuorisovaltuustovaalit. Vaalit järjestää kaupungin sivistystoimi (perusopetus/nuorisopalvelut).
A) Koulut: kaikki yläkoulut ja toisen asteen oppilaitokset
Oppilaskunnat huolehtivat koulukohtaisesti ehdokaslistoista, jotka toimitetaan nuorisopalveluille. Koulut hoitavat vaalien käytännönjärjestelyt eli vaalipaikan, -ajat ja- virkailijat sekä ehdokaslistojen esilletuonnin. Ne toimittavat vaalitulokset laskettuina vaalitoimikunnalle, jonka kokoonpanosta päättää Nuorisovaltuusto. Vaalit järjestetään kaikissa kouluissa, joissa on 13–17-vuotiaita oppilaita.
B) Nuorisopalvelut
Nuorisopalvelut toimii yhteistyössä koulujen oppilaskuntien ja yhdysopettajien kanssa vaalien järjestämistä koskevissa asioissa. Nuorisopalvelut kokoaa myös ehdokaslistat.
2) Vaalikelpoisuus ja ehdokasasettelu
Nuorisovaltuustovaaleihin voi asettua ehdokkaaksi ja vaaleissa ovat äänioikeutettuja kaikki Hyvinkäällä asuvat vaalivuonna 13–17-vuotiaat, vaalipäivänä alaikäiset luonnolliset henkilöt. Jokaisella äänioikeutetulla
on vaaleissa yksi ääni. Vaaleissa käytetään yleistä, yhtäläistä ja salaista äänioikeutta. Ehdokkaaksi asettuakseen nuori tarvitsee kolmen (3) henkilön tukiryhmän. Näistä yhden (1) pitää olla opettaja tai muu aikuinen. Jos nuori täyttää muut ehdokkaaksi asettumisen ehdot, muttei ole minkään hyvinkääläisen koulun, jossa vaalit järjestetään, oppilas tai opiskelija, voi hän asettua ehdolle valitsemansa hyvinkääläisen koulun, jossa vaalit järjestetään, ehdokaslistalle. Mikäli Nuorisovaltuustoon valittu täyttää 18 vuotta Nuorisovaltuuston toimikauden aikana, voi hän jatkaa Nuorisovaltuustossa toimikauden loppuun asti.
3) Vaalien aikataulu
Nuorisovaltuusto päättää vaalivuoden alussa vaalien järjestämisajankohdan. Vaalien järjestämisestä tehdään sen jälkeen virkamiespäätös. Ehdokasasettelu aloitetaan syyskuussa, ja ehdokaslistojen tulee olla valmiina kaksi (2) viikkoa ennen vaaleja. Uuden Nuorisovaltuuston toimikausi alkaa 1.1. vaaleja seuraavana vuonna.
4) Vaalitulos
Nuorisovaltuustoon valitaan viisitoista (15) eniten ääntä saanutta ehdokasta. Vaalitapana käytetään yksivaiheista suoraa henkilövaalia. Kouluissa ei ole jäsenkiintiöitä eli kaikki Hyvinkään ehdokkaat asetetaan samaan listaan paremmuusjärjestykseen äänten perusteella. Listan viisitoista (15) ensimmäistä valitaan Nuorisovaltuuston jäseniksi. Mikäli kaksi tai useampi ehdokas saavat saman verran ääniä siten, että osa heistä tulee valituiksi, mutta kaikki eivät tule, suoritetaan arvonta heidän välillään. Vaalitulos on nähtävillä Hyvinkään kaupungin Internet-sivuilla.
5 § Jäsenen eroaminen
Jäsen voi erota kirjallisesti jättämällä eroilmoituksen Nuorisovaltuustolle tai sen puheenjohtajalle. Eroa ei tarvitse anoa, vaan ilmoitus riittää. Jos jäsen eroaa Nuorisovaltuustosta, pääsee edellisissä vaaleissa ulkopuolelle jääneistä eniten ääniä saanut Nuorisovaltuuston jäseneksi.
6 § Jäsenten oikeudet ja velvollisuudet
1) Nuorisovaltuustonkokouksiin osallistuminen ja niissä äänestäminen
Jokaisella nuorisovaltuutetulla on läsnäolo-, puhe- ja äänestysoikeus Nuorisovaltuuston kokouksissa. Käytössä on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus eli jokaisella on yksi ääni. Äänestyksissä käytetään pääsääntöisesti käsiäänestystä, mutta jos yksikin valtuutettu sitä vaatii, pidetään suljettu lippuäänestys. Tällöin valitaan kaksi (2) ääntenlaskijaa. Muulloin puheenjohtaja laskee äänet. Jos kaksi ehdotusta saavat yhtä paljon ääniä, voittaa niistä se ehdotus, jota puheenjohtaja äänesti. Henkilöäänestyksessä, jos kaksi tai useampi eniten ääniä saanutta ehdokasta saavat yhtä paljon ääniä, järjestetään heidän välillään toinen äänestyskierros.
2) Aloitteet ja kannanotot
Nuorisovaltuutettu saa ehdottaa aloitetta tai kannanottoja järjestettäväksi. Kaupunki voi myös pyytää Nuorisovaltuustolta lausuntoja. Kaikkia näitä varten voidaan perustaa työryhmiä, joiden jäsenmäärä valitaan tapauskohtaisesti. Jokainen valtuutettu saa asettua ehdolle mihin tahansa työryhmään. Työryhmissä jokaisella valitulla jäsenellä on läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus.
3) Nuorisovaltuuston edustaminen Nuorisovaltuutettujen tulee edustaa Hyvinkään Nuorisovaltuustoa ja nuorisoa hyvän tavan mukaisesti.
4) Toimintaoikeuksissa pysyminen
Nuorisovaltuutettu ei saa käyttää Nuorisovaltuuston nimeä väärin. Nimen omia henkilökohtaisia tarkoituksia varten käyttäminen on kiellettyä.
5) Salassapitovelvollisuus
Nuorisovaltuutettu on salassapitovelvollinen Nuorisovaltuuston omissa kokouksissa, lautakuntien kokouksissa ja kaupunginvaltuuston kokouksissa käsiteltävistä salaisista asioista. Käsittelyt ovat salaisia, mutta päätökset ovat julkisia.
7 § Puheenjohtajisto, lautakuntien nuorisoedustajat ja niiden valinta
1) Jäsenet
Puheenjohtajistoon kuuluvat virallisessa Nuorisovaltuuston kokouksessa valitut puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan kotipaikkakunnan tulee olla Hyvinkää. Sihteeri valitaan puheenjohtajiston jälkeen. Lautakuntiin valitaan kaksi (2) nuorisovaltuutettua jokaista lautakuntaa, joissa Nuorisovaltuustolla on edustus, kohden.
2) Toimikausi
Puheenjohtajiston, sihteerin ja lautakuntien nuorisoedustajien toimikausi on yhtä pitkä kuin Nuorisovaltuuston toimikausi eli kaksi (2) kalenterivuotta.
3) Puheenjohtajan tehtävät
Puheenjohtaja on Nuorisovaltuuston johtaja. Hän toimii Nuorisovaltuuston pääedustajana tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Hän valmistelee yhdessä varapuheenjohtajan ja sihteerin kanssa esityslistan. Puheenjohtaja kutsuu Nuorisovaltuuston kokoukset koolle ja johtaa niitä. Kokouskutsussa tulee mainita kokouksen aika ja paikka.
4) Varapuheenjohtajan tehtävät
Varapuheenjohtaja on johtoportaassa puheenjohtajasta seuraava. Hän on puheenjohtajan varaedustaja kokouksissa sekä muissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Hän myös avustaa puheenjohtajaa asioiden valmistelussa ja esittämisessä.
5) Sihteerin tehtävät
Sihteeri kokoaa esityslistan ensimmäisen version puheenjohtajiston ehdottamista aiheista ja täydentää sitä muiden jäsenten ehdottamilla aiheilla. Kun pöytäkirja on todettu virheettömäksi ja kokouksen hyvin tiivistämäksi asiakirjaksi, allekirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa sen. Tämän jälkeen sihteeri vie pöytäkirjan kaupungin vastuuhenkilölle.
6) Nuorisoedustajan tehtävät
Nuorisoedustaja edustaa Nuorisovaltuustoa lautakunnan kokouksissa. Nuorisoedustajilla on siellä läsnäolo- ja puheoikeus, muttei äänestysoikeutta. Jos nuorisovaltuutettu haluaa erota erityistehtävästään (erityistehtävällä viitataan tässä puheenjohtajiston jäsenenä, sihteerinä tai lautakunnan nuorisoedustajana toimimiseen), riittää asiasta sääntöjen 5 § mallinen ilmoitus. Nuorisovaltuutettu voi jatkaa nuorisovaltuutettuna ja muissa erityistehtävissä, jos hänellä on muita sellaisia
8 § Kokoukset
1) Yleistä
Nuorisovaltuustonkokouksissa käytetään kaupungin toimintasäännön mukaisia ja Hyvinkään kaupungin luottamuselimissä yleisesti käytössä olevia toimintamenettelyjä. Soveltuvin osin käytetään kaupunginvaltuuston työjärjestystä (KV 16.12.2013). Asioista äänestettäessä äänestykseen voivat osallistua läsnä olevat nuorisovaltuuston jäsenet.
2) Järjestäytymiskokous
Nuorisovaltuuston toimikauden ensimmäistä kokousta nimitetään järjestäytymiskokoukseksi. Väistyvän Nuorisovaltuuston tai kaupungin ilmoittaa siitä vastavalitulle Nuorisovaltuustolle. Kokouksen puheenjohtajana toimii vetäytyvän Nuorisovaltuuston puheenjohtaja.
3) Kuukausikokoukset
Jokaisena kuukautena pidetään kuukausikokous toimikauden ensimmäisen (1.) kalenterivuoden tammikuuta lukuun ottamatta, jolloin pidetään järjestäytymiskokous. Kokous on laillinen ja päätösvaltainen, jos läsnä on vähintään puolet nuorisovaltuutetuista. Nuorisovaltuutetuilla on oikeus ehdottaa asiaa lisättäväksi esityslistalle. Nuorisovaltuuston ulkopuolisilla henkilöillä on oikeus antaa nuoria koskevia aloite- ja lausuntoehdotuksia. Kokouksissa heillä on puheenjohtajiston kutsumana läsnäolo- ja puheoikeus, muttei äänioikeutta.
4) Ylimääräiset kokoukset
Nuorisovaltuusto voi halutessaan pitää ylimääräisiä kokouksia, jos tulossa on iso tapahtuma tms., joka vaatii järjestelyjä ja vastaavaa. Lisäksi Nuorisovaltuuston sisäisten työryhmien jäsenet järjestävät omia aihealueitaan koskevia kokouksia. Ylimääräisistä kokouksista ei makseta palkkioita.
9 § Toiminnan rahoitus ja muut käytännön toimenpiteet
1) Budjetti
Nuorten kuulemisjärjestelmää varten on Nuorisopalvelujen määrärahoissa varattu vuotuinen määräraha. Summasta kustannetaan Nuorisovaltuuston toiminta, jäsenten kokouspalkkiot ja vaalien järjestäminen.
2) Kaupungin asettamat yhteyshenkilöt
Sivistystoimessa Nuorisovaltuuston toiminnan vastuuhenkilönä toimii nuorisopäällikkö, jonka lisäksi sille nimetään nuoriso-ohjaaja, joka koordinoi toimintaa. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan toimintasääntöön esitetään lisättäväksi nuorisopäällikölle tarvittava päätösvalta Nuorisovaltuuston toimintaan liittyen. Rahojen käyttöön liittyvät viranhaltijapäätökset ja valvonnan tekee nuorisopäällikkö Nuorisovaltuuston tekemien päätösten ja tavoitteiden mukaisesti.
3) Kokouspalkkiot
Nuorisovaltuustoa edustavan henkilön kokouspalkkiosta vastaa se lautakunta tai muu toimielin, johon nuorisovaltuustonjäsen on nimetty. Nuorisovaltuuston edustajan kokouspalkkio on 40 % kyseisen toimielimen varsinaisen jäsenen kokouspalkkiosta. Nuorisovaltuuston omien virallisten kokousten osalta maksetaan sama kokouspalkkio kuin lautakuntienkin kokouksissa.