Vuosi 2022-2023
Digitaalinen osaaminen
Digitaalisuus on tänä päivänä osa yhteiskuntaa ja vaikuttaa myös lasten elämään monin tavoin. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lasten digitaalisen osaamisen kehittymistä tuetaan yhdessä leikkien ja kokeillen. Hyvinkään varhaiskasvatussuunnitelman mukaan digitaalista osaamista harjoitellaan yhdessä lasten kanssa ja digitaalisia välineitä hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti kaikilla oppimisen alueilla. Digitaalisia välineitä voidaan esimerkiksi hyödyntää lasten liikuntaan innostamisessa. Helppo tapa hyödyntää tablettia liikkumiseen kannustajana on antaa lasten suunnitella itse liikuntasuoritus, joka dokumentoidaan videolle ja esitetään toisille. Varhaiskasvatuksessa digitaalisia välineitä käytetään lasten omien sisältöjen tuottamiseen sekä hyödynnetään pedagogiseen dokumentointiin lasten osallisuus huomioiden. Lasten kanssa harjoitellaan yhdessä laitteiden turvallista käyttöä, tutustutaan tiedonhakuun ja tutkivaan työskentelyyn digitaalisuutta hyödyntäen.
Medialukutaito
Medialukutaito on taitoa käyttää mediavälineitä, taitoa tuottaa itse mediasisältöjä sekä toimia turvallisesti mediaympäristöissä. Lasten kanssa median parissa toimimisen taitoja opetellaan samoin kuin muitakin taitoja, yhdessä tekemällä, tutkimalla sekä havainnoimalla aikuisten ja toisten lasten toimintaa. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa harjoitellaan median tuottamisen taitoja sekä muiden tuottamien medioiden ymmärtämistä. Lasten medialukutaito kehittyy, kun lapsella on mahdollisuus itse tehdä ja saada aikuisen kannustusta sekä onnistumisen kokemuksia erilaisten medioiden parissa. Lapset tarvitsevat aikuisten ohjausta median tuottamien mielikuvien tulkinnassa ja oppiakseen pohtimaan kriittisesti median vaikutuksia. On tärkeää, että lapselle muodostuu turvallisia kokemuksia median parissa ja lapselle sopivien mediasisältöjen käyttöä harjoitellaan yhdessä aikuisen kanssa.
Ohjelmointiosaaminen
Ohjelmointiosaaminen tarkoittaa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa teknologiseen ympäristöön tutustumista ja ohjelmoinnissa tarvittavien valmiuksien harjoittelemista. Ohjelmointiosaaminen on kaikille hyödyllinen taito, mutta aina ei ole kyse robottien ohjelmoinnista tai koodaamisesta. Ohjelmointiosaamiseen kuuluvat olennaisesti monipuoliset ajattelutaidot ja ymmärrys ohjelmoidusta maailmasta sekä siinä toimimisesta. Lasten kanssa harjoitellaan ohjelmoinnissa tarvittavia ajattelun ja yhteistyön taitoja osana varhaiskasvatuksen arkea. Ohjelmoinnillisen ajattelun harjoittelemisessa hyödynnetään lasten kokemusmaailmaa sekä päivittäisiä arjen toimintoja. Lasten kanssa luokitellaan arjen esineitä ja leluja eri perusteiden mukaan. Arjen tilanteita voidaan purkaa pieniin osiin, esimerkiksi käsien pesu, tehdään toiminnoista kuvat ja asetetaan ne oikeaan järjestykseen. Monien leikkien avulla voidaan harjoitella lasten kanssa ohjelmoinnin perusasioita, kuten ohjeiden antamista ja noudattamista, syy-seuraussuhteita, loogista ajattelua sekä sääntöjen noudattamista. Esimerkiksi ‘kapteeni käskee’ on monelle tuttu leikki, joka tukee lapsen ohjelmointiosaamisen taitoja.
Digitaitoja vastuullisesti ja turvallisesti
Toimiminen turvallisesti digitaalisessa ympäristössä on yhtä tärkeä opeteltava taito kuin liikenteessä turvallisesti liikkuminen. Digitaaliset välineet ovat pedagogisia työskentelyvälineitä ja niiden käyttäminen pedagogisesti suunniteltua ja luonteva osa lasten arkea. Varhaishaiskasvatuksessa kiinnitetään erityistä huomiota vastuullisuuteen ja turvallisuuteen, kun lasten kanssa tutustutaan digitaalisiin ympäristöihin. Varhaiskasvatuksessa lapsille tarjotaan vain ikä- ja kehitystasoon sopivaa sisältöä.
Linkkejä:
Väestöliitto, Digiturvataidot (vaestoliitto.fi)
MLL. Vauvana ja taaperona digiajassa (mll.fi)
MLL. Tasapainoinen media-arki (mll.fi)