Pieni katsaus Hyvinkään varhaiskasvatuksen alkuaikoihin.
Jo vuoden 1918 sisällissodan aikana Hyvinkäällä suunniteltiin ”lastenseimen perustamista”. Lasten hyvinvoinnista kannettiin huolta sodan jälkeenkin ja vuonna 1921 perustettiin Mannerheimin lastensuojeluliitto, jonka tehtävänä oli tukea vanhempien kasvatustyötä sekä kehittää suomalaista varhaiskasvatusta.
1930
Syksyllä 1924 valmistui Mannerheimin lastensuojeluliiton Hyvinkään osaston rakennuttama, Wivi Lönnin suunnittelema lastentalo, johon heti kirjattiin 250 lasta ja joka aloitti Hyvinkäällä pitkäaikaisen päivähoitoperinteen. Wivi Lönn oli Suomen ensimmäinen oman arkkitehtitoimiston perustanut nainen. Hän oli tuottelias ja innovatiivinen arkkitehti, joka suunnitteli kymmeniä rakennuksia, merkittäviä julkisia kohteita.
Tässä alansa ensimmäisessä rakennuksessa toimi lastenseimi, lastentarha, kerhoja, pyhäkoulu ja neuvontatoimisto ja tarjosi vanhemmille mahdollisuuden saada lapsensa turvalliseen hoitopaikkaan
Vuoden 1929 tarkastuksen mukaan lastentalo toimi puoli seitsemästä kello viiteen. ”Suurille lapsille ” oli puuhana mm. helmi- ja ompelutehtäviä. Myös laulu ja leikki kuului asiaan.
Ulkoilutus oli talvisaikaan ongelma mutta pienetkin pääsivät nauttimaan suositellusta raittiista ilmasta ”aurinkoverannalla” ja kesällä pyrittiin olemaan ulkona koko päivä. Lisäksi lastentalon yhteydessä toimi laulukerho ja pienten lasten vaatteita valmistava ompelukerho
Kuvassa Varpusten ryhmä 1950-luku (Suomen Rautatiemuseo)
Kenttäkadun päiväkoti vuodelta 1967
Vuonna 2017 valmistunut uusi Kenttäkadun päiväkoti
Merkittävää Wivi Lönnin uralle oli myös hänen Helsingin Sörnäisiin 1906 suunnittelemansa Ebeneser-lastentarhaseminaari, jossa pääsee Lastentarhamuseossa tutustumaan Suomen lastentarhatyön yli 130-vuotiseen historiaan. Siihen on hyvä tutustua ja nostaa hyviä käytäntöjä kunniaan.
”Laulun tulee päästä kunniapaikalle lastentarhassa. Se voi ja sen tuleekin läheisesti kuulua niin työhön kuin leikkiinkin. Laulu paremmin kuin mikään muu, tuo ilmi lapsuuselämän iloja ja harrastuksia. Jos jotakin tahtoisit tehdä lapselle rakkaaksi ja ymmärrettäväksi, niin opeta hänelle silloin jokunen laulu siitä asiasta.”
Ebeneserin perustaja Elisabeth Alanderin muistiinpano n. vuodelta 1919–22
(Lähteenä mm. Anu Lahtinen: Hyvät, pahat ja hyvinkääläiset)