Blogi

Opetushallituksen rahoittama hanke Innovatiivisten oppimisympäristöjen edistäminen varhaiskasvatuksessa 

 ”Mun Hyvinkääni” on päättymässä.

Oppimisympäristöksi valloitettiin koko Hyvinkää!!

Lasten ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa Hyvinkää on nähty monin tavoin.

Kulttuuripolkua on kuljettu museokeskus Taikassa, Villa Artussa, Suomen Rautatiemuseossa, kirjastossa ja monissa muissa kulttuuriympäristömme kohteissa.

Hyvinkään metsät, maisemat, tavat ja tapahtumat ovat päiväkotivuoden aikana olleet vaikuttamassa osana lasten oppimisympäristöä.

Kun lähtee päiväkodin portin ulkopuolelle ja uskaltaa kurkistaa nurkan taakse, on mahdollisuus nähdä ja kokea paljon uutta. ”Mun Hyvinkääni” -hankkeessa on valmistettu pikku vihkoset päiväkotien lähiympäristöstä ja Hyvinkään keskeisistä kulttuurikohteista sekä tiedotettu monista mahdollisuuksista hyödyntää koko Hyvinkäätä oppimisympäristönä.

Ridasjärven päiväkodin lapset valmistivat itselleen ikioman Ridasjärvi-vihon. Ryhmä oli vieraillut tutustumassa vihkosen kohteisiin ja jokainen lisäsi omaansa lisäsivuja ja -kuvia. Lisäsivut täyttyivät lapselle tärkeistä asioista kuten oma koti, sen sijainti, perhe, minä itse, lempi retkipaikkani, lempipaikka päiväkodissa. Vihkoon oli kerätty kuvia ja piirroksia toiminnasta, retkistä ja tärkeistä hetkistä myös kotona. Ryhmän Hugo-pöllö sai omat tarinansa vihkoon. Näin käytettynä tämä vihko oli loistava esimerkki lapsen osallistamisesta ja oman toiminnan dokumentoinnista.

Oppimisympäristönä käytettiin koko kylää, minun ja sinun Hyvinkäätä. 😊

Jokaisella meistä on oma suku.

Se voi olla suuri, pieni ja läheinen tai sitten siitä ei tiedä paljon mitään. Suvulta voi saada perintönä piirakkareseptin tai yritteliään mielen tai heleän äänen ja uusia lauluja, valoisan elämänasenteen, käkkärät hiukset tai taitavat kädet.

Lapset haluavat kuulla millaista oli, kun mummu oli pieni ja kenen kanssa vaari leikki lapsena. He haluavat kuulla kuinka takapihan ryteikköön rakennettiin maja, haudattiin hiiri keksilaatikossa, pompotettiin superpalloa seinään ja hypittiin ruutua pihan hiekkapolulla ja kuka kaiversi äidin nimikirjaimet kellarin ovenpieleen.

He haluavat kuulla mitä ja minkä nimisiä lemmikkieläimiä ja rakkaita leluja heillä oli.

Lapsi on osa tätä sukupolvien ketjua. Annetaan heille vahvat juuret, vaihdetaan ajatuksia, kuinka oli ennen, kuinka on nyt ja kuinka tulevaa voidaan yhdessä rakentaa. Ja etsitään suvun resepti ja leivotaan yhdessä.

P.s. Suvut ovat myös täynnä rakkaustarinoita.

(Tekstin innoittajana: Sukuseikkailu: Liisa Lauerma / Ismo Rekola, Lasten keskus)

Luonto muuttaa muotoaan ja kevätseuranta on alkanut.

Nyt on hyvä hetki laittaa kädet multaan.

Lasten kanssa voi kasvattaa yrttejä, salaattia ja kukkia. Samalla opitaan huolehtimaan niistä, antamaan vettä, ravinteita ja huolenpitoa. Ja niille voi jutella ja seurata niiden kasvua.

Puutarha on hyvä oppimisympäristö, vaikka se olisi ikkunalaudalla. Helppoja versotettavia ovat herne, auringonkukka, maissi, retiisi ja parsakaali. Voit laittaa multaan myös appelsiinin, kiivin ja omenan siemeniä ja tutkia kasvun ihmeitä.

Ota porkkanoista talteen yläosat, joista kasvu voi alkaa. Laita porkkanapalat astiaan, jossa on vettä, jotta ne voisivat alkaa itää. Kun porkkanat ovat alkaneet itää, voit laittaa ne kasvamaan kukkaruukkuun.

Emeritusprofessori Tari Haahtelan mukaan on tärkeää säilyttää kontakti monimuotoiseen luontoon ja lasten on hyvä antaa möyriä maassa ja leikkiä luonnossa. Se tukee positiivisesti heidän luontaisen vastustuskykynsä kehittymistä. Lisäksi - sormien työntäminen multaan tekee hyvää. 😊

Aiheeseen liittyviä satuja ja tarinoita sekä hyviä oppaita voi yhdessä lueskella.

Museo oppimisympäristönä on erinomainen lapsille sekä myös meille aikuisille.

Jo rakennuksena sekä sisällöltään se tarjoaa tarinoita menneestä. Tila, esineet, niiden arvostus sekä niihin liittyvät tarinat, esineiden ja ajan kulumisen tarkkailu ja vertailu antaa moniaistisia kokemuksia ja monialaisia oppimiselämyksiä meille kaikille. Yhtenä museovierailun tavoitteena on opettaa lapsia tuntemaan ja arvostamaan kulttuuriperintöä ja sen monimuotoisuutta.

Meillä Hyvinkäällä on upea Suomen Rautatiemuseo, Museokeskus Taika sekä Tehdasmuseo Villatehtaalla. Lisäksi sovitusti ovat avoinna Hyvinkään Karjala-seuran museo, Hyvinkää-seuran museo, Mutilan tilan kotiseutumuseo ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä Humala ja Krapulan ateljeemiljöö sekä Vaiveron myllytila.

Nyt museokeskuksessa avautuu helmikuun alussa Hyvinkään kaupunginmuseon näyttely Mäntymetsän katveessa – Hyvinkään parantola 1896-1939 kertoen kuuluisan parantolan tarinaa.

Lasten kanssa parantolan alueeseen on tutustuttu useita kertoja. Parantolaa on valokuvattu, piirretty, ihasteltu sisällä kauniita ornamentteja, kiivetty tornin kerroksiin, kerrottu tarinoita ja katseltu sieltä kirsikkapuuta ja puistoa. Nyt on aika tutustua museon näyttelyyn.

Vanha museoesineistö, käsintehdyt tuotteet, niillä on oma tarinansa. Taidemuseossa avautuu samanaikaisesti näyttely, Tori, jossa arkinen materiaali kuten vetoketju, napit, kolikot saavat uusi muotoja. Taiteilijan teokset ovat syntyneet luonnosta löydetyistä, kirpputoreilta ostetuista ja sattuman kautta taiteilijalle päätyneistä esineistä.

Markalla merkkareita | Aikamatka 1970-luvulle

Keski-Uudenmaan museoiden varhaiskasvatuksen ja alaluokkien käyttöön suunnattu hieno opetuspaketti, Markalla merkkareita, kertoo lapsuudesta 1970-luvulla. Opetuspaketin tavoitteena on ollut siirtää kulttuuriperintöä nykylapsille ja innostaa tutustumaan lähihistoriaan sekä oman suvun ja perheen menneisyyteen. Tähän 70-luvun maailmaan on todella hauska tutustua.

Kenttäkadun päiväkodin Karhunkolo sai kiitokset osallistumisesta hankkeen toteuttamiseen (2018).

Kävelyä ja kaupunkikulttuuria lasten kanssa

Kaupunkisillan päiväkodin Peikkovuoressa jokaisella lapsella on ikioma kulttuurikansio.

Kuluneen syksyn aikana lapset ovat tehneet retkiä mm. kirjastoon, urheilupuistoon, Sahanmäenpuistoon sekä Rautatierakentajien hautausmaalle.

Kansioon on kertynyt kuvia ja tietoa retkikohteista sekä tärkeä, ihan itse ottama, kuva haluamastaan paikasta ja hänen kertomaansa miksi halusi kuvata kyseisen kohteen. Keväällä retket jatkuvat ja kansio tulee kasvamaan.

Samoin kasvaa lapsen tietoisuus lähiympäristöstään.

Retkellä kirjastoon nähdään matkalla monenlaista ja niistä jutellaan. Kirjasto tulee lapsille tutuksi paikaksi, jota on helppo käyttää, kun kasvaa suuremmaksi. Sieltä saa tietoa, musiikkia, hauskaa tekemistä ja lukeminen on mitä parhainta ajanvietettä, jota voi tehdä yhdessä ja yksin.

Urheilupuistossa saattaa tutuksi tulla yleisurheilu, tennis, padel, koripallo ja pesis, luistelu sekä hiihto ja monet muut liikuntaharrastukset. Lapsille on myös mukavaa kertoa historiasta, kuinka kentän alue saatiin Ahdenkallion kartanolta lahjoituksena ja kuinka olympiasoihtu kävi urheilukentällä vuonna 1952.

Hautausmaavierailu antaa aihetta monenlaiseen keskusteluun lasten kanssa. Muistomerkit ja nimet niissä kertovat paikkakunnan historiasta ja ovat täynnä muistoja, jotkut jo unohdettuja. Lapsille kerrotaan hautausmaan merkityksestä sekä omalla esimerkillä ohjataan vaalimaan alueen hiljaisuutta ja arvokkuutta.

Puistoretket ovat aina hauskoja. Päiväkotien lähialueilla oleviin leikkipuistoihin tehdäänkin paljon retkiä. Paavolan Kapulan esiopetuksessa lapset saavat vuorollaan valita ulkoiluun mieluisan lähipuiston, jonne yhdessä mennään. Puiston keinut ja kiipeilytelineet innostavat monipuoliseen liikuntaan ja leikkeihin. Kuten liikuntaan ja sauvakävelyyn ovat innostuneet myös Nopon lapset.

Näistä retkistä ovat iloisia myös lasten vanhemmat 😊

”Mun Hyvinkääni” on myös sun Hyvinkää.

Museokeskus Taika, Lasten ja nuorten taidekeskus, Suomen Rautatiemuseo ja Hyvinkään kaupunginkirjasto tulevat tutuiksi varhaiskasvatuksen lapsille. Ne tarjoavat monipuolisia oppimisympäristöjä ja toimintamahdollisuuksia ja tukevat ilon, oppimisen ja oivaltamisen kokemuksia ja toivottavat lapset tervetulleiksi.

Varhaiskasvatuksen henkilöstölle on kerrottu Hyvinkään kulttuuriympäristön tarjoamasta monipuolisesta oppimisympäristöstä kuten puistot, museot, liikuntapaikat, vierailu- ja kulttuurikohteet, rakennukset, patsaat ja kerrottu hieman paikallishistoriaakin. Näissä ympäristöissä toteutuvat liikunnan ilo ja muutkin oppimisen alueet – ilmaisu, tutkiminen, kielellinen kehitys ja yhteiset kokemukset. 

Lasten kanssa on toteutettu toiminnallisia kävely- ja tutustumisretkiä Hyvinkään keskusta-alueella sekä päiväkotien lähiympäristössä. Matkan varrella on käyty mielenkiintoisia keskusteluja nähdystä ja kuullusta sekä pysähdytty ihmettelemään. Lasten mielenkiintoa on suunnattu rakennettuun ja rakentamattomaan ympäristöön, menneisyyteen, nykyisyyteen ja hyvän tulevaisuuden rakentamiseen.

Perheitä on kannustettu yhdessä lasten kanssa eri tavoin tutustumaan paikkakuntaan ja lähiseutuun tiedottamalla paikallisista lapsiperheille sopivista maksuttomista tapahtumista ja perheet ovat ilahduttavasti tapahtumiin osallistuneet.

Näin tehdään meidän Hyvinkää.

Oppimisen alueet kuvaavat varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Ne ohjaavat henkilöstöä monipuolisen ja pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa yhdessä lasten kanssa.

Oppimisen alueet eivät ole erikseen toteutettavia, toisistaan irrallisia kokonaisuuksia, vaan niiden aihepiirejä yhdistetään ja sovelletaan lasten mielenkiinnon kohteiden ja osaamisen mukaisesti.

Tässä muutama hauska retki, joissa oppimisen alueet ovat toteutuneet monipuolisesti - innovatiivisissa oppimisympäristöissä:

Noppolaiset retkeilivät Rautatiemuseolle tutkimaan vanhoja junia,

Punaojan lapset kävelivät Villa Artun Metsänpeitto-näyttelyyn,

Jussilan lapset kylvivät kesäkukkia läheiseen Aittapuistoon,

Kaupunkisillasta Loruluolan lapset tekivät menneen ajan kävelyretken lähiympäristöön,

ja Tanssikallion lapset pyöräilevät kaikkialle!!

Kevään aikana ”Mun Hyvinkääni” on ollut iloisesti meidän kaikkien Hyvinkää.