Punaojan Tähtitaipaleen lapset ovat leikkineet autoilla. Ryhmätilassa on tietysti automatto ja paljon erilaisia pikkuautoja, jotka ajavat automatolla, lattialla ja parkkitalossa. Niillä on leikitty sekä yksi että rinnakkain kaverin kanssa. Muutamia kertoja on naapuriryhmän Ryhmä Hau- autoleikki ollut lainassa ja sillä on leikitty yhdessä kaverin ja aikuisen kanssa yhdessä.
Kasvattajat päättivät tarttua lasten autoleikki innostukseen. Ensin tehtiin pahvilaatikoista kahden istuttava auto. Jokainen lapsi osallistui maalaamiseen ja haastavinta olikin maalin kuivumisen odottaminen.
Seuraavana päivänä maalin kuivuttua autoon liimattiin valot, mittaritaulu, rekisterikilpi ja tietysti ratti. Ja koska lapsilla on auto, tarvitaan myös liikennevalot. Myös ne maalattiin yhdessä. Liikennevalot on kiinnitetty auton edessä olevaan tolppaa.
Autoleikki alkoi heti. Kaverukset istuivat vierekkäin ja auto kulki hienosti. Laulaminen ja musisointi kuuluu Tähtitaipaleen lasten jokaiseen päivään. ”Autolla ajetaan varovasti, ettei kaatuisi kallis lasti...” laulun aloitti joku lapsista ja mukaan liittyivät kaikki sisällä olleet lapset ja aikuiset. Sitten laulettiin Lastenliikenne-laulu ja Liikennevalo-laulu Spotifyta hyödyntäen. Kaksi lasta ajoi autoa ja muut mukana olevat lapset lauloivat, taputtivat tai muuten keholla mukailivat laulujen rytmiä.
Mukaan ajelulle mahtuivat pääsiäisen aikaan tiput!
Autoleikkiin liitettiin kädentaidot ja siinä samalla opeteltiin tai kertailtiin värejä. Lapset maalasivat liikennevalot yhdessä ja niin autoilijoiden leikkimaailma laajeni entisestään.
Kirjastosta on lainattu autoteemaan kirjoja ja niitä on luettu yhdessä aikuisen ja ryhmäkavereiden kanssa suunnitellusti ja aina silloin kun mahdollista lapsen tuodessa kirjan aikuiselle. Myös päiväkodin autokirjat ovat olleet ahkerassa käytössä.
Autoleikki kasvoi. Se siirtyi automatosta keskelle ryhmätilaa ja houkutteli leikkijät liikkumaan ja huomioimaan toiset leikkijät vahvemmin. Jotain puuttui leikistä, uudella radalla leikki vain muutama lapsi… Kuinka autorata houkuttelisi myös muita ryhmän lapsia leikkiin?
Lähdimme lisäämään autoradan varrelle kuvia. Ne tulostettiin Papunetista.
Lisättyjen kuvien tavoitteena oli yhteisen leikin tukeminen ja siten myös vuorovaikutukseen kannustaminen leikkijöiden kesken. Autoradan varrelle syntyi maatila, parkkipaikkoja, kauppa ja kukkaniittyjä. Ja tietysti leikin keskellä oli aurinko, joka paistoi kaikille.
Lapset tutkivat uteliaina ja hieman ihmetellen autoradan varrelle tulleita kuvia ja leikkiin tulivat myös ne lapset, jotka eivät autoradalla aiemmin olleet erityisen paljon leikkineet. Viereinen kotileikki liittyi osaksi autoleikkiä.
Kotileikkijät ottivat vauvat syliinsä ja laittoivat ne autoradalle huristelemaan. Tätä emme osanneet odottaa, aivan upeaa! Ja lapsilla oli hauskaa, he olivat aloitteellisia ja rikastuttivat omalla näkemyksellään autoleikkiä tehden siitä vielä vahvemmin näköisensä!
Aurinkokujalla haluttiin tukea ja vahvistaa vuoden alussa lasten leikkitaitoja. Leikkitaitojen tukeminen aloitettiin yhteisellä pohdinnalla; mitä Aurinkokujalla olisi kiva leikkiä? Lasten ideat koottiin yhteen lastenpalaverissa ja sitten ryhdyttiin tuumasta toimeen lapset ja aikuiset yhdessä. Leikinvalintaulu konkretisoi lapsille leikit, joihin saattoi mennä leikkimään yhdessä ryhmäkavereiden kanssa.
Lapset toivoivat lumihuonetta. Sinne rakennettiin pöydän alle lumilinna. Lumilinnassa saattoi lukea kirjoja tai olla muuten vaan yhdessä kaverin kanssa. Lumihuoneeseen tehtiin jääpuikkoja ja tietenkin siellä oli styroksista tehtyjä lumipalloja.
Maatilaleikki kiinnosti yhä lapsia. Leikille tehtiin oma paikka nukkumahuoneeseen. Leikkimiljöötä rakennettiin teippien avulla. Sinne syntyi peltoja, teitä ja vesialueita. Leikki kutsui nyt vahvemmin lapsia mukaan, sillä se oli koko ajan näkyvissä. Leikistä poistettiin korit, eläimet saivat jäädä laitumelle ja navettaan leikin jälkeen. Maatilaleikki oli ahkerassa käytössä.Ei haitannut vaikka sängyt laskettiin lepohetkeksi leikin päälle. Siellä leikki oli jälleen valmiina iltapäivällä sillä leikkiville lapsille!
Ajan mittaan sen viehätys väheni ja maatilaleikki muuttui dinosaurusleikiksi. Edelleen dinosaurukset jäivät metsiin leikin päätyttyä, niilläkään ei ollut enää koreja, joihin ne olisi laitettu leikin päätyttyä!
Myös kotileikkiä lähdettiin muokkaamaan yhdessä lasten kanssa. Lapset kertoivat, millainen olisi kiva kotileikki. Aivan aluksi leikistä vietiin pois astioita, nukkeja ja niiden vaatteita. Kasvattajat ovat huomanneet kotileikkejä seuratessaan ja mukana leikkiessään, että tässä kotileikissä vähemmän on enemmän. Lapset löytävät vauvat ja vaatteet helpommin, kun niitä on vähemmän, samoin astiat ja leikkiruoan. Leikki syvenee vaatteiden ja ruokailuvälineiden etsimisestä yhteiseen leikkiin.
Aikuiset toivat myös omia ideoitaan kotileikkiin ja lapset ottivat ne innolla vastaan. Näin kotileikki sai esimerkiksi kattokruunun ruokapöydän ylle.
Autoleikistä väheni autot huomattavasti. Lapset kertoivat, millä autoilla olisi kiva leikkiä. Autoleikki sai myös automatonrinnalle parkkihalli, jossa oli jokaiselle autolle oma parkkiruutu.
Ja koska myöskään autoleikissä ei ollut enää koreja tai laatikoita autoille, oli autot omassa parkkiruudussaan silloin kun ne eivät olleet ”tien päällä leikissä”. Tämä uusi järjestely edellytti tietysti yhteistä keskustelua ryhmän kasvattajien kesken mutta myös siistijän kanssa.
Varhaiskasvatuksen opettaja Anne Knape
Elämystensolassa innostuimme vaihtamaan leikkivälineitä ja leikkipaikkoja huomattuamme, että kaikilla leluilla ei enää lapset leikkineet.
Mietimme leluille uusia paikkoja ja olimme huomanneet, kuinka muut ryhmät olivat hyödyntäneet tyhjiä hyllyjä leikkeihin. Niinpä mekin päätimme tehdä niin.
Muumitalolla lapset ovat tykänneet leikkiä, mutta sille ei ole ollut kunnon leikkipaikkaa. Niinpä hyödynsimme nukkarista yhden hyllyn ja askartelimme siihen maiseman. Muutama lapsi oli seurailemassa ja suunnittelemassa mitä siihen laitetaan. Maisemasta tuli sellainen, ettei se sido pelkästään muumileikkiin vaan siihen voi vaihtaa eri leikin kun lasten mielenkiinnon kohde vaihtuu.
Muumitalolla leikkivät paljon myös ryhmämme pienimmät lapset, joilla ei vielä puhetta ole, joten laminoimme muumihahmot tukemaan leikkiä.
Toivottavasti lapset innostuvat leikkimään ja pitkäkestoinen leikki toteutuu.
Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Susanna Pirttilahti