Kielitietoisuus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaan paikalliset lasten varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan ja varhaiskasvatus toteutetaan. Esiopetus, jota säätelee perusopetuslaki, on osa varhaiskasvatusta.

Varhaiskasvatussuunnitelmassa, VASU:ssa, kielitietoisuus tarkoittaa sitä, että tiedostetaan kielten olevan läsnä jatkuvasti ja kaikkialla. Esiops:n perusteissa tavoitteena on edistää lasten kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja, tuetaan lasten kielellisiä valmiuksia ja havainnoidaan meitä ympäröivää kielimaailmaa.

Kielet ovat läsnä ja kaikkialla. Lasten kanssa loruillaan, lauletaan, luetaan, kerrotaan satuja ja tarinoita. Lasten kanssa keskustellaan, harjoitellaan vuoropuhelua, tutkitaan sanoja ja niiden merkitystä. Tarinasta irrotetaan lauseita, lauseet paloitellaan sanoiksi ja sanat pilkotaan kirjaimiksi, opetellaan aakkosia, kirjainten nimiä.

Lasten kanssa havainnoidaan myös ympäröivän maailman kielellinen rikkaus. Opetellaan tervehdyksiä ja kohteliaisuussanoja eri kielillä, numeroita ja viikonpäiviä ja lauletaan eri kielisiä lauluja.

Esiopetuksen aikana lapset saavat kielimaistiaisia Hyvinkään koulujen tarjoamasta kielivalikoimasta, koska vieraan kielen opetus alkaa jo perusopetuksen ensimmäisellä luokalla ja kielivalinnat tehdään esiopetuksen keväällä.

Aivotutkija Minna Huotilainen sanoo, että erityisesti laulaminen edistää lapsen kielellistä kehittymistä.

Siispä lauletaan lapsille.

Kuvassa nuotit kappaleesta Kolme varista

Päivitetty 6.5.2019