Blogi

Suomen puheterapeuttiliiton toiminnanjohtaja Heta Piirto piti tärkeän puheenvuoron YHES-hankkeen loppuseminaarissa 20.11.2020. Puheenvuoro on kerännyt paljon kiitosta etenkin puheterapian kentältä. Heta Piirto nosti esille tulevien vuosien tarpeen kehittää puheterapiapalveluita yhä enemmän yhteisöllisen työotteen suuntaan. Niin varhaiskasvatuksen kuin puheterapian alalla tarvitaan myös uudenlaista palvelumuotoilua. Puheenvuoro kokonaisuudessaan on esitetty sekä oheisessa kuvassa että pdf-tiedostossa.

Meillä Hyvinkäällä tämä kehitystyö jatkuu, sillä yhteisöllisen puheterapeutin toimi kuuluu Hyvinkään varhaiskasvatuspalveluiden organisaatioon.

Tähän blogiin olemme kiteyttäneet YHES - Yhdessä esteetön -hankkeen (2018-2020) kokemuksia yhteisöllisen toiminnan kehittämisestä varhaiskasvatuksessa. Tiedostamme, että jokainen kehittämishanke on omanlaisensa, mutta voimme oppia toistemme kokemuksista kehittämistyöstä. Kun varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria lähdetään muuttamaan kohti monialaista yhteistyötä, YHES-hankkeesta saamamme kokemuksemme mukaan on hyvä kiinnittää erityisesti huomioita seuraaviin asioihin: 

• Yhteisöllisen toiminnan perustaan 
• Yhteisön määrittelyyn 
• Yhteisöllisiin työtapoihin  
• Mitä saavutetaan 

Esteetöntä viestintää päiväkodin pihalla

Kuvassa puheterapeutti Taina Olkinuora keskustelee lapsen kanssa Kommunikointipisteen kuvatauluston avulla.

Miten päästä mukaan leikkiin, jos yhteistä kieltä ei ole? Kuinka kertoa miten ikävä on äitiä tai isää, jos ei pysty tuottamaan puhetta? Entä miten kertoa vanhemmalle kivasta leikistä pihalla, jos ei osaa vielä puhua?  Välillä on vaikeaa odottaa omaa vuoroa, eikä aina ole helppoa muistaa missä järjestyksessä asiat tehdään.

Hangonsillan päiväkodissa olemme osallistuneet Ilo kasvaa liikkuen -hankkeeseen. Päiväkodissamme olemme askeleella 2, jossa ideana on kehittää toimintaa. Päiväkodissamme kehittämisen kohteena on ollut ulkopedagogiikan kehittäminen ja sitä kautta lapsen fyysisen aktiivisuuden lisääminen. Olemme panostaneet erityisesti ohjatun ulkoliikunnan kehittämiseen.

Lapsen osallistuminen ja liittyminen toimintaan mahdollistuu, kun lapsella on riittävät taidot osallistua itselleen merkitykselliseen ja tarkoituksenmukaiseen tekemiseen ja kun ympäristö huomioi hänen aloitteitaan sekä tarvittaessa tukee lapsen toimintaa. Lapsi tarvitsee aikuisen oikeanlaista ohjausta ja tukea, joka on sovitettu hänen taitotasoonsa. Uusia taitoja opitaan, kun lapsi saa itse tehdä – myös virheitä.

-Tiina Lautamo

Varhaiskasvatuksessa erityistä tukea tarvitsevan lapsen kohdalla lapsen vanhemmat, kasvatus, opetus ja kuntoutus kohtaavat. Kuntoutuksen ammattilaiset ovat tuttuja varhaiskasvatuksen henkilökunnalle ja päiväkodeissa myös toteutetaan toiminta-, puhe- ja fysioterapiaa. Terapeutti käy havainnoimassa lapsen arkea ja terapia voi toteutua päiväkodin tiloissa. Myös palavereissa kuntoutuksen ammattilaiset ovat mukana kertomassa havainnoistaan ja ohjaamassa henkilökuntaa. Yhteisöllisestä toiminnasta ja erityisesti ennaltaehkäisevästä työskentelystä on kuitenkin vielä vähän kokemusta.

Yhteisöllinen toiminta on määritelmänä vielä uusi ja vakiintumaton. Aiemmin on puhuttu myös yhteisöllisestä kuntoutuksesta ja myös monialaisesta yhteistoimijuudesta puhutaan. Yhteistä näille kaikille on moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen ja yhdessä tekeminen.

YHES -hanke käynnistyi lokakuussa 2018. Hankkeen blogikirjoituksissa on tarkoituksena kertoa hankkeen etenemisestä, mutta myös jakaa hankkeen aikana kokeiltuja erilaisia menetelmiä, välineitä, palveluita ja kokemuksia. Tässä blogissa kerrotaan hankkeen alkutoimista, niiden etenemisestä sekä millä tavalla tietoa kerättiin ja koottiin yhteen keskustelua varten.