Varavesijohto Hiidenvedestä Vantaanjokeen
Likimääräinen kustannusarvio 60 milj. markkaa.
Neuvotteleva insinööritoimisto Consulting, joka on saanut tehtäväkseen suunnitelman laatimisen varavesijohdon rakentamisesta Hiidenvedestä Vantaanjokeen ja sen perusteella valmisti vuonna 1941 alustavan ehdotuksen, joka kuitenkin monissa kohdin oli muutosten tarpeessa, on lähettänyt vesijohtolaitokselle uuden selvityksen piirustuksineen, tarkoituksella, että tämä lähetettäisiin Uudenmaanläänin maaherran kautta asianomaisille katselmusinsinööreille. Selvitys on nyt lopullinen ja suunnitelma niin valmis, että sen pohjalla toimilupa voidaan hakea. Kustannusarvio, joka kuitenkin vielä on vain likimääräinen, mutta katselmusta varten riittävä, päättyy 60 milj. markkaan. Lopullisen kustannusarvion Consulting lähettää niin pian kuin toimisto on saanut tarjoukset pumpuille, moottoreille ja sähkökojeistoille.
Jos kohtakin selvitys on lopullinen, ei suunnitelmaa vielä voida pitää yksityiskohtaan myöten valmiina, vaan on sitä vieläkin täydennettävä sen mukaan kuin Consulting saa tarjouksia pumpuista, moottoreista ym. laitteista. Suunnitelma on kuitenkin pääpiirteissään vesijohtolaitoksen toivomusten mukainen ja yksissä neuvoin laitoksen kanssa laadittu, joten laitos puoltaa sen hyväksymistä ja toimiluvan anomista sen pohjalta. Alustavasta suunnitelmasta se poikkeaa pääasiallisesti siinä suhteessa, että Hiidenveden – Enäjärven välinen johto kulkee nyt etelämpänä kuin aikaisemmin s.o. * Päivölän ja Luontolan lepokotien välimailta, sen suuntautuessa aikaisemmin Päivölän pohjoispuolitse, että pumppaaminen Pokkipuoliaisesta on ehdotettu tapahtuvaksi Salmijärven ohitse suoraan Härkälänjokeen, että Hiidenveden ja Enäjärven sekä Poikkipuoliaisen ja Härkälänjoen väliset gravitaatiojohdotkin ovat kauttaaltaan umpinaiset j.n.e. Suurin tyydytettävä raakaveden tarve on otaksuttu 2800 l/ sek. mikä vesimäärä on arvioitu riittävän noin 650.000 hengelle. Hiidenveden pumppulaitoksen teho on otaksuttu 1800 l/ sek. ja Poikkipuoliaisen pumppulaitoksen 200 l/ sek.
*Toim. huom. s.o. = toisin sanoen.
Teknillisten laitosten hallitus on puoltanut ehdotusta. Helsingin kaupunginhallitus päätti lähettää suunnitelman Uudenmaanläänin maaherralle anomuksella, että asianomaisille piiri-insinööreille annettaisiin laillinen määräys katselmuksen toimittamiseen paikalla.
(Hyvinkään Sanomat 19.6.1945).
Vantaanjoen vesialueen säännöstelysuunnitelma
Säännöstelyaltaina Kytä-, Suoli-, Hirvi-, Valk- ja Tuusulanjärvet.
Vantaanjoen vesialueen säännöstelysuunnitelma on nyt valmistunut. Se saattaa Helsingin vedensaannin turvaamisen kokonaan uuteen vaiheeseen. Näyttää nimittäin siltä, että uusi suunnitelma on paljon edullisempi kuin aikaisemmin vireille pantu veden johtaminen Hiidenveden vesistöstä.
Valmistuneen säännöstelysuunnitelman tavoitteeksi on pantu sama kuin Hiidenveden suunnitelmalle eli 2500 litraa sekunnissa. Tämän raakavesimäärän on arvioitu turvaavan kaupungin vedensaannin siihen saakka, jolloin asukasluku on noussut 650.000 henkeen ja keskimääräinen yksikkökulutus 170 litrasta 280 litraan henkeä kohden vuorokaudessa. Tavoite saavutettaneen käyttämällä säännöstelyaltaina suunnitelmaan sisältyviä viittä järveä. Padotus- ja juoksutussäännön mukainen suurin käytettävissä oleva allastilavuus on Vantaan vesistössä 34,55 milj. m3 ja pienin 20,48 milj. m3. Edellinen vesimäärä vastaa 136 % ja jälkimmäinen 81 % vesijohtolaitoksen vuoden 1947 aikana Vantaasta ottamasta koko vesimäärästä.
Järvien hyväksikäyttöä suunniteltaessa on pidetty lähtökohtana sitä, ettei niiden vedenpintojen nykyisiä korkeuksia yleensä nosteta, vaan vesivarasto saadaan aikaan siten, että vedenpintoja alennetaan järvien laskuväyliä perkaamalla. Kun toimenpide huomattavammin tulee kysymykseen vain talvella ja tällöinkin poikkeuksellisena kuivuuskausina se ei tuottane kenellekään haittaa, varsinkin kun seuraava kevättulva täyttää jälleen järvien vesivarastot.
Säännöstelyaltaiden tulovesimäärät on laskettu pitempiaikaisten havainto- ja mittausaineistojen puuttuessa. Kytä-, Suoli-, Hirvi- ja Valkjärvien kohdalla näiden sadealueiden pinta-alasuhteen perusteella verraten Tuusulanjärven tunnettuun tulovesimäärään ja sadealueen pinta-alaan. Laskuperusteen luotettavuutta kaupungin vesijohtolaitos on tarkoin tutkinut ja tullut siinä tyydyttäviin tuloksiin.
Helsingin kaupungin teknillisten laitosten lautakunta on tämän vuoksi päättänyt esittää, että Valtioneuvostolta anottaisiin vesioikeuslain mukaista kiireellistä katselmusta Vantaanjoen säännöstelysuunnitelman toimeenpanoa varten. Katselmuksen tuloksesta riippuu, onko syytä Hiidenveden suunnitelmaa enää jatkaa.
(Hyvinkään Sanomat 14.12.1948).
Vantaanjoen vesimäärän säännöstely
Säännöstelyaltaina Tuusulan-, Valk-, Kytä-, Suoli- ja Hirvijärvet. Suunnitelma tarkoittaa lisäveden saamista Helsingin kaupungin vesijohtolaitoksen tarpeisiin.
Helsingin kaupunginhallituksen suostuttua kaupungin teknisen lautakunnan esitykseen täydellisen katselmuskelpoisen suunnitelman hankkimisesta Vantaan sadealueella olevien järvien säännöstelymahdollisuuksista kuivuuskausina tarvittavan lisäveden saamiseksi kaupungin vesijohtolaitoksen tarpeisiin, annettiin suunnitelman laatiminen Vesiteknillinen Insinööritoimisto Oy Veston tehtäväksi. Suunnitelman valmistuttua sopimuksenmukaisena määräaikana viime lokakuun lopulla siinä laajuudessa kuin vesijohtolaitoksen kanssa tapahtuneissa neuvotteluissa oli sovittu, ja tultua asianmukaisesti kaupungin viranomaisten taholta käsitellyksi, kaupunginhallitus anoi Valtioneuvostolta hakkeen edelleen kehittämistä varten tarvittavaa vesioikeuslain mukaista kiireellistä katselmusta.
Valtion viranomaisten määrättyä toimitusinsinöörit hanketta käsittelemään ja hankkeen kehityttyä täten katselmusvaiheeseen, on 28.3. ja 1.4 välisenä aikana toimitusinsinöörien toimesta pidetty lainmukaiset alkukokoukset Nurmijärven, Tuusulan ja Lopen kunnissa, Hyvinkään ja Helsingin maalaiskunnissa, Riihimäen kauppalassa ja Helsingin kaupungissa.
Säännöstelyhankkeen tavoitteena on turvata Helsingin kaupungin vesijohtolaitoksen vedensaanti 2500 l/sek minimivesimäärään saakka käyttäen Vantaanjoen vesimäärän säännöstelyyn säännöstelyaltaina sanotun joen sadealueella olevia Tuusulanjärveä, Valkjärveä, Kytäjärveä, Suolijärveä ja Hirvijärveä. Kaikkien näiden järvien yhteinen sadealue on n. 21 % Vantaanjoen koko sadealueesta. Suunnitelmaa laadittaessa on pidetty lähtökohtana sitä, ettei järvien vedenpintojen nykyisen luonnontilansa mukaisia korkeuksia yleensä nostettaisi, vaan saataisiin tarvittava vesivarasto aikaan sillä, että vedenpintoja on mahdollisuus järvien laskuväylien perkauksen avulla alentaa nykyisen luonnontilansa alapuolelle. Kun tällainen toimenpide huomattavimmassa asteessaan tulee kuitenkin kysymykseen lähinnä talvella ja tällöinkin poikkeuksellisina kuivuuskausina, niin muodostuu vedenpintojen alentamisesta johtuva haitta vähäiseksi, koskapa seuraava kevättulva täyttää jälleen järvien vesivarastot.
(Hyvinkään Sanomat 5.4.1949).
Vettä varastoidaan Kytä- ja Tuusulanjärviin
Helsingin kaupunginhallitus on päättänyt teknillisten laitosten lautakunnan ehdotuksen mukaisesti tehdä esityksen kulkulaitosministeriölle, että Helsingin kaupungin tarpeiksi saataisiin vettä varastoida Vantaan sadealueella oleviin Kytä- ja Tuusulanjärviin ensi kesän ja tulevan talven aikana. Vesi juoksutetaan pois ennen kevättulvan alkamista vuonna 1950.
(Hyvinkään Sanomat 17.5.1949).
Vantaanjoen perkaus
Perkaus tulee maksamaan 11 miljoonaa markkaa. Hyvinkään alueelta kaksi koskea jo perattu.
Niin kuin aikanaan on kerrottu, aloitettiin keväällä 1948 suurisuuntainen Vantaanjoen perkaus. Työ on ollut jatkuvasti käynnissä kuluvanakin vuonna toukokuun alusta saakka, ja valtavia ovatkin ne savi- sekä kivimassat, joita joesta on jo nostettu ja yhä nostetaan. Voidaankin mainita, että tähän mennessä on savea kaivettu n. 30.000 m3, kivikkoa n. 13.000 m3 ja kalliota n. 350 m3, koko perattavan maaperän ollessa n. 160.000 m3. Pahimmat vastukset varsinaisessa työssä ovat jo voitetut, sillä Hyvinkään kauppalan alueella olevat kaksi suurta koskea on saatu perattua. Näistä mainituista koskista on poistettu äsken mainitut määrät karikkoa. Ellei mitään odottamattomia esteitä satu, niin joki tulee aivan valmiiksi perattua Arolammille saakka kuluvan kesän aikana. Varsinainen kaivuu suoritetaan työmaalla koneellisesti käyttäen amerikkalaista Herniscfeker-kaivinkonetta, joka 0,75 m3 suuruisella kauhalla heittelee n. 10.000 m3 savea kuukaudessa joesta noin kymmenen – kahdenkymmenen metrin päähän uudesta rantaviivasta. Tämän koneen suorittama työ vastaa 60–70 miehen työtä. Tällä tavoin ahtaan joen uoma levitetään puolta suuremmaksi entisestään.
Varsinainen hyötyalue koko perkausalueella on n. 800 ha ja jotta tuo alue saataisiin ensiluokkaisesti kuivattua viljelykelpoiseksi maaksi, on jokia ja ojia perattava kaikkiaan 20,5 km. Kyseisille viljelysmaille avautuu samalla salaojitusmahdollisuus tämän perkaustyön jälkeen puhumattakaan nykyisten tulva- ja pohjavesihäiriöiden korjaantumisesta. Itse työ suoritetaan Helsingin maanviljelysinsinööripiirin työnä insinööri K. Niinivaaran suunnitelman mukaisesti, piiri-insinööri P. V. Nuutilan johdolla. Työpaikalla toimii vastaavana rakennusmestarina rakennusmestari M. Piipari ja rahastonhoitajana herra J. Särkipato Riihimäeltä. Osakasten valitsemana päätoimitsijamiehenä on kauppalaninsinööri V. O. Mäkinen.
Mainittakoon, että perkaustyö tulee maksamaan 11 milj. markkaa. Siitä maksavat puolet ne, joiden maihin perkaustyö vaikuttaa ja puolet valtio.
(Hyvinkään Sanomat 23.8.1949).
Vantaanjoen vesialueen säännöstely
Helsingin kaupunginhallituksen viime kokouksessa hyväksyttiin teknillisten laitosten lautakunnan ehdotus erinäisistä muutoksista Vantaanjoen säännöstelysuunnitelmaan. Muutokset johtuvat rantamaiden omistajain kanssa käydyistä neuvotteluista ja koskevat Tuusulanjärveä, Valkjärveä, Kytäjärveä, Suolijärveä ja Hirvijärveä. Säännöstelyaltaiden vesitilavuudet alenevat tällöin 34,3 milj. m3:sta 25,8 milj. m3:oon, josta määrästä Hirvijärven osuus on 9 milj. m3 ja Kytäjärven 0,5 milj. m3. Vesijohtolaitoksen ilmoituksen mukaan tämä ei kuitenkaan vaaranna kaupungin vesitilannetta. Pysyttäen arvioidut vahingonkorvausmäärät ennallaan kustannukset alenevat 45 milj. mk:sta 44,5 milj. mk:aan. Ainakin Kytäjän kartanoiden kanssa koetetaan päästä sopimusteitse ratkaisuun.
(Hyvinkään Sanomat 1.11.1949).
Vantaan vesistöalueen säännösteleminen
Maavahinkoja Hirvi-, Kytä- ja Suolijärvellä. Kytä-, Kenkiän- ja Tuusulanjoet perattaviksi.
Helsingin kaupungin yhä kasvaessa niin laajuutensa kuin väestömääränsäkin nähden muodostuu kaupungin vedenkulutus siksi suureksi, että nykyinen vedensaanti ei enää ole riittävä tyydyttämään tämän väestön tarpeita. Tutkimuksella on selvitetty, että säännöstelemällä Vantaanjoen vesialueella olevia Tuusulanjärveä, Valkjärveä, Kytäjärveä, Suolijärveä ja Hirvijärveä on mahdollista tyydyttää Suur-Helsingin vedentarve.
Asiaa koskevan säännöstelysuunnitelman on laatinut Vesiteknillinen Insinööritoimisto Oy Vesto. Viime keväänä tie- ja vesirakennushallituksen ja maataloushallituksen määräämät toimitusinsinöörit pitivät yrityksen laillistamiseksi vesioikeuslain edellyttämiä kokouksia, joihin paikalliset järvenrantojen omistajat oli kutsuttu. Toimitusinsinöörien tehtävänä on tarkistaa suunnitelma ja arvioida rantojen omistajille mahdollisesti aiheutuvat vahingot. Tällöin voidaan joutua muuttamaankin alkuperäistä suunnitelmaa.
Toimitusinsinöörien kertoman mukaan ei maavahinkoja aiheudu muualla kuin Hirvi-, Kytä- ja Suolijärvellä. Säännöstelyn yleisenä periaatteena on näet se, että vuotuisia tulvahuippuja katkaistaan, mutta sen jälkeen alempien vedenkorkeuksien vallitessa järven pintaa pidetään kevätkautena pitempään luonnollista korkeammalla, toisin sanoen tulvaveden korkeutta alennetaan tulva-ajan pituuden kustannuksella.
Suurien tulvien sattuessa on säännöstelystä hyötyäkin rantamaille. Jos suunnitelma olisi ollut täydessä laajuudessaan toteutettuna jo vuonna 1936, niin tällöin esim. Tuusulanjärvessä sattunut harvinaisen voimakas tulvavesi olisi pysytellyt kokonaista 70 sm silloista huippukorkeutta alempana.
Viime vuoden keväällä pidetyissä kokouksissa esitettyjen huomautusten johdosta on katsottu aiheelliseksi tehdä suunnitelmaan eräitä pienehköjä muutoksia, m.m. Tuusulanjärven juoksutussääntöä on korjattu sikäli, että veden pintaa ryhdytään alentamaan jo kuukautta aikaisemmin kuin alun perin oli suunniteltu eli toukokuun 1. päivästä lähtien. Helsingin kaupungin vesijohtolaitos puolestaan on sopinut asianomistajan kanssa Hirvijärven säännöstelyn alarajan nostamisesta 2,35 metrillä. Tämä toimenpide tosin aiheuttaa veden varastoimistilojen vähenemisen, mikä harvinaisen kuivina aikoina kenties voi tuottaa vaikeuksia Helsingin vedensaannille.
Rakennevahingot jäävät, jos mahdollista vieläkin pienemmiksi kuin maavahingot. Rakennuksille ei vedensääntelyn toteuttaminen aiheuta sanottavia haittoja, mutta sen sijaan on monia laitureita ja joitakin vedenottoputkia pidennettävä vedenpinnan mahdollisesti alentuessa säännöstelyn alarajalla.
Veden vähyyttä Vantaanjoessa uiton loppuaikoina
Uiton kannalta katsoen mainittakoon, että säännöstelty vesistöalue käsittää n 21 % Vantaanjoen vesistöalueesta. Uittajien ilmoitusten perusteella voidaan todeta, että Vantaanjoessa on varsinkin uiton loppuaikoina vettä verrattain niukasti. Valkjärven säännöstelypadot eivät osaltaan ainakaan sanottavasti vaikeuta uittoa, koska järviallas on melko pieni ja täyttyy nopeasti pohjoisilta alueilta virtaavista vesistä. Valkjärven ja Kytäjärven juoksutussäännöissä on varattu mahdollisuus lisätä juoksutusta uiton helpottamiseksi. Jos tarkastellaan Tuusulanjärveä, niin havaitaan, että kuivana kausina saattaa Tuusulanjärvestä tuleva säännöstelty vesimäärä jäädä luonnollista pienemmäksi. Itse Tuusulanjoessa ei kuitenkaan suoriteta uittoa, mutta sen sijaan Tuusulanjärven mahdollinen vesimäärän aleneminen saattaisi vaikeuttaa Vantaanjoen alajuoksun uittotöitä. Erittäin kuivina kausina voivat tulevaisuudessa myös Hirvijärven ja Suolijärven vesimäärä vähentyä luonnollisestaan.
Rakennustöihin ryhdyttäneen jo ensi keväänä
Vantaanjoen vesistöalueen säännöstelysuunnitelmaa ei tarvitse toteuttaa täydessä laajuudessaan Helsingin nykyistä asukasmäärää silmällä pitäen, mutta – kuten mainittu – on ajoissa varauduttava nopeasti lisääntyvän vedenkulutuksen mahdollisuuteen. Vesistöalueella ryhdyttäneen, mikäli vielä pidettävät kokoukset sujuvat suotuisasti, jo kevätkaudella alustaviin töihin. Veston suunnitelmaan perustuen on ainakin kolme jokea, Tuusulanjokea, Kytäjokea ja Hirvijärvestä Suolijärveen laskevaa Kenkiänjokea perattava. Luhtajoessa on jo perattu eräitä koskia Nurmijärven pengerrystöiden yhteydessä.
Suolijärvessä ja Kytäjärvessä on jo nyt käytössä väliaikaiset puurakenteiset säännöstelypadot. Näiden tilalle on rakennettava uudet rautabetoniset, ja lisäksi tulee säännöstelyalueelle neljä uutta patoa, joiden kokonaismäärä näin ollen suunnitelmaan perustuen nousee kuuteen.
(Hyvinkään Sanomat 24.1.1950).
Kytäjärven säännöstelytyöt
Insinööritoimisto Oy Vestolle 13 miljoonan markan urakkasummasta.
Helsingin kaupunginhallituksen viime kokouksessa oli esillä m.m. Kytäjärven säännöstelysuunnitelma. Siihen liittyviin rakennustöihin saadaan ryhtyä ensi tilassa siitä huolimatta, että virallista lupaa säännöstelysuunnitelman toimeenpanoon ei vielä ole myönnetty. Vesilaitos on antanut työt Insinööritoimisto Oy Vestolle 13 milj. markan urakkasummasta.
(Hyvinkään Sanomat 30./31.5.1950).
Vantaanjoen vesimärän säännöstely
Tie- ja vesirakennushallitus on määrännyt insinööri Kauko J. A. Tammelan toimittamaan valmistavan käsittelyn Helsingin kaupungin vireille panemassa vesiasiassa, joka koskee Vantaanjoen vesimäärän säännöstelyä sanotun kaupungin vedensaannin turvaamiseksi. Insinööri Tammela ilmoittaa toimenpiteistään k.o. asiassa kuulutuksessa lehtemme tässä numerossa.
(Hyvinkään Sanomat 23.6.1950).
Kuulutus
Tie- ja vesirakennushallituksen määrättyä allekirjoittaneen toimittamaan valmistavan käsittelyn Helsingin kaupungin vireille panemassa vesioikeusasiassa, joka koskee Vantaanjoen vesimäärän säännöstelyä Helsingin kaupungin vedensaannin turvaamiseksi, siinä järjestyksessä kuin eräiden kiireellisten vesioikeusasiain käsittelemisestä 2.2.1934 annetussa ja 16.4.1937 osittain muutetussa laissa on säädetty, ilmoitan, että mainitun lain 8 §:n mukaisesti pidetään hanketta varten laadittu suunnitelma nähtävänä:
Hyvinkään mlk:n kunnantoimistossa.
Nurmijärven kunnan kunnantoimistossa.
Tuusulan kunnan kunnantoimistossa.
Helsingin mlk:n kunnantoimistossa.
Helsingin kaupungin maistraatissa.
Riihimäen kauppalan kansliassa.
Lopen kunnan kunnantoimistossa.
Kesäkuun 13. päivästä 1950 alkaen alempana ilmoitettuihin katselmuskokouksiin saakka ja että mainitun lain 9 §:n tarkoittama katselmus aloitetaan katselmuskierroksilla, jotka pidetään seuraavasti:
Hyvinkään mlk:n Kytäjärven kylässä, Kytäjän Seuratalossa 28.6.1950 alkaen klo 10.00
Nurmijärven kunnan Valkjärven kansakoulussa 28.6.1950 alkaen klo 14.00
Tuusulan kunnan kunnantoimistossa 29.6.1950 alkaen klo 10.00
Helsingin mlk:ssa, Vantaan nuorisoseuran talossa, Björkhemsissä 29.6.1950 alkaen klo 13.00
Helsingin kaupungissa, Helsingin kaupungin vesijohtolaitoksella 29.6.1950 alkaen klo 15.00
Riihimäen kauppalan Kytäjärven kylässä, Rantalan talossa 30.6.1950 alkaen klo 11.00
Lopen kunnan Joentaan kylässä, Alitalon talossa 30.6.1950 alkaen klo 14.00
Kaikkia, joiden etu ja oikeus saattaa olla em. yrityksestä riippuvainen, kehoitetaan jossakin näistä katselmuskokouksista esittämään muistutuksensa suunnitelmaa vastaan, sekä ne vaatimukset ja selvitykset, joihin katsovat olevan aihetta. Asianomistajille huomautetaan, ettei kenenkään heidän poissaolonsa estä kokouksien pitämistä ja että mahdollisen jatkokokouksen aika ja paikka ilmoitetaan katselmuskokouksessa uutta kuulutusta julkaisematta.
Helsingissä toukokuun 26. p:nä 1950.
Toimitusinsinööri Kauko J. A. Tammela
(Hyvinkään Sanomat 23.6.1950).
Vantaanjoen vesistön säännöstelykorvaukset
Helsingin kaupunginhallituksen kokouksessa marraskuun 2. päivänä hyväksyttiin teollisuuslaitosten lautakunnan ehdotus Vantaanjoen vesistön säännöstelysuunnitelmaan liittyvistä katselmustoimituksista.
Siitä ilmeni m.m, että toimitusmiesten arvioimat vahingonkorvaukset viime toukokuun hintatason mukaan jakautuivat eri järvien osalta seuraavasti: Tuusulanjärvi 973.000 mk, Suolijärvi 2.298.937 mk, Hirvijärvi 1.758.825 mk ja Valkjärvi 1.386.000 mk eli yhteensä 6.411.262 mk. Kaupungin on lisäksi suoritettava erinäisiä rakennetöitä, jotka koskevat lähinnä kaivojen kunnostamista ja vesijohtojen jatkamista syvempään veteen. Tällaisia rakenteita on Tuusulanjärvellä 33, Hirvijärvellä 9 ja Valkjärvellä 17. Kustannukset saattavat näistä töistä nousta 1,5–2 milj. markkaan. Kytäjärveä koskeva vahingonkorvaus on jo sopimusteitse ratkaistu ja suoritettu. Säännöstelyn yhteydessä on m.m. tutkittava missä määrin Valkjärveen johdettavaksi suunniteltu Luhtajoen vesi vaikuttaa järven luonnollisen veden laatuun, sekä selvitettävä, missä määrin säännöstelystä aiheutuu vahinkoja kaivoille ja lähteille.
(Hyvinkään Sanomat 10.11.1950).
Vantaa tulvii
Laajat pelto- ja niittyalueet veden peitossa.
Tavallisesti kapeana jokena juokseva Vantaa on viikon vaihteessa noussut yli äyräittensä Hyvinkään tienoilla, missä vesi on peittänyt kymmenien hehtaarien laajuiset pelto- ja niittyalat allensa. Tulvan huippu saavutettiin lauantai-iltana ja sunnuntaina. Tulva-alue ulottuu monen kilometrin pituudelta pitkin jokivartta.
Sunnuntain oli erään saunarakennuksessa asuneen perheen muutettava huoneestaan, koska vesi nousi siksi paljon, että lattia lainehti. Monien talojen navetoissa on ryhdytty siirtämään karjaa turvallisemmille paikoille, minne vesi ei pääse nousemaan. Virta ja sen mukana ajelehtivat jäälohkareet ovat moni paikoin vieneet mukanaan kevyitä maantiesiltoja, raskastekoisemmat sen sijaan ovat ainakin toistaiseksi säilyneet ehjinä.
Hyvinkään tulvaan lienee osittain syynä se, että joki on tällä kohdalla mutkallinen eikä näin ollen ole kyennyt imemään niin paljon vettä kuin lumen nopea sulaminen olisi edellyttänyt. Yli 20 vuotta paikkakunnalla asuneet kertovat, että he eivät muista koskaan nähneensä Vantaan tulvineen näin valtavasti.
(Hyvinkään Sanomat 17.4.1951).
Vantaan veden säännöstely
Kytäjärven patoamis- ja uomankaivuutyöt valmiiksi tänä vuonna.
Aikoinaan on tehty suunnitelma, jonka mukaan Mustionjoen sadealueeseen kuuluvasta Hiidenvedestä Lohjalla johdettaisiin vettä Vantaaseen. Hiidenveden vesipinta on kuitenkin alempana kuin Salmijärvi Vantaan latvalla. Veden saamiseksi Vantaaseen olisi pitänyt rakentaa kaksi pumppuasemaa, ensinnäkin Hiidenveden rannalle yksi, jolla vesi olisi pumpattu Enäjärveen. Enäjärvestä vesi olisi juossut Poikkipuoliaiseen vapaassa uomassa, mutta taas Poikkipuoliaisen rannalle olisi pitänyt rakentaa pumppuasema, jolla vesi olisi johdettu Salmijärveen. Varta vasten perattua Härkälänjokea myöten vesi olisi vihdoin juossut Vantaaseen – tämä suunnitelma on kuitenkin jätetty lepäämään, koska on haluttu ratkaista paljonko säännöstelemällä, saadaan vettä Vantaaseen.
Nyttemmin on osapuilleen hyväksytty Vantaan säännöstelysuunnitelma, jonka mukaan patoamalla Kytäjärvi, Suolijärvi, Hirvijärvi, Tuusulanjärvi ja Valkjärvi saadaan vettä varastoitua kevättulvista ja näistä padotuista järvistä juoksutetaan vettä kuivana aikana. Täysin säännösteltynä saataisiin Vantaan minimivesimäärä, joka nyt on 790 litr. /sek. kohoamaan 2500 litr. /sek. Nyt on päästy siihen, että esim. Kytäjärven osalta on suoritettu patoamis- ja uomankaivuutöitä ja saadaan tänä vuonna loppuun, mikä takaa vedensaannin Helsingin Olympialaisten aikana.
Näistä kahdesta vaihtoehdosta olisi Hiidenvesi-suunnitelma ollut heti rakennettava valmiiksi, ennen kuin sillä olisi ollut mitään käyttöarvoa. Näin suurisuuntaisen työn kustannukset olisivat kohonneet ehkä n. 300 milj. markkaan, nimenomaan pumppuasemien ja suurten putkitöiden vuoksi. Sen sijaan Vantaan säännöstelysuunnitelma on teknillisesti yksinkertaisempi ja jokainen padottu järvi merkitsee jo sinänsä osaratkaisua vesipulmaan. Sitä paitsi patoamiset ja uomankaivuut tulevat maksamaan vain viidenneksen Hiidenvesi-suunnitelmasta eli noin 60–70 milj. markkaa. Helsingin vesijohtolaitoksen taholta on kuitenkin kerrottu, että Hiidenvesisuunnitelmaan palataan myöhemmin.
(Hyvinkään Sanomat 7.8.1951).
Kytäjärven patoamis- ja perkaustyöt
koneellinen perkaus suoritettu 3,8 km:n matkalla.
Vantaan säännöstelysuunnitelman toteuttaminen veden saamiseksi Helsinkiin aloitettiin Kytäjärvellä, jota varten järven ranta-alueiden omistajan, Kytäjän kartanon ja Helsingin kaupungin kesken solmittiin sopimus. Lakimääräiset toimenpiteet koko säännöstelyalueella ovat vielä käynnissä. Kytäjärvellä nyt menossa oleva patoamis- ja perkaustyö on varsin huomattava, joskin siis vasta ensivaihe suuremmasta suunnitelmasta. Tälläkin kuitenkin turvataan m.m. Olympialaisten aikana odotettavissa oleva vedenkulutuksen lisäys.
Kuluvan kesän aikana on Kytäjärven patorakenteen muodostamisessa häärinyt sekä miehiä että koneita. Komea patomuuri onkin syntynyt järven itäpäähän, ja n. 30 ha:n laajuiselta alueelta näkyy liejuinen järvenpohja savilätäköineen. Lukematon määrä uppotukkeja makaa savessa kuiville jääneen Kytäjän sahan entisen tukkivarastoaltaan pohjalla. Patoon siirretään maata ja soraa n. 14.000 m3. Valli alkaa olla sorastamista vailla ja eräitä murtumia on lisäksi paikattava. Padon harjalle tulee tie, jota voi ajaa autollakin.
Kartanon rakennusten puoleiselle rannalle on valettu jykevät sulkuportin raamit kaksine vesiaukkoineen. Tätä kautta lasketaan Kytäjärveen varastoitua vettä tässä yhteydessä perattua joenuomaa ja edempänä keihäsjokea pitkin Vantaaseen. Koneellinen perkaus on suoritettu 3,8 km:n matkalla. Loppupuhdistus uomassa tehdään lähiaikoina.
(Hyvinkään Sanomat 24.8.1951).
Vantaanjoen vesistön säännöstelykysymys
Kytäjärven säännöstelytyöt saatettu loppuun.
Vantaanjoen vesistön säännöstelykysymyksen vesioikeudellinen selvittely on vesistötoimikunnassa ja tulee aiheuttamaan huomattavan laajoja tutkimuksia, joihin kuluu myös aikaa. Veden säännöstelemisestä rantamaiden omistajille koituvat haitat on ennakkoon punnittava ja muunnettava markoiksi. Sitten seuraavat sopimukset Helsingin kaupungin ja maanomistajien välillä. Kuten tiedetään, säännöstely tulee koskemaan 5 järveä, nim. Tuusulanjärveä, Kytä-, Keihäs-, * Suoli- ja Valkjärveä. Kaupungin ja Kytäjän kartanon kesken saatiin aikaan alustava sopimus, jonka pohjalta Kytäjärven säännöstelytyöt tehtiin viime vuonna. Muilta osin säännöstelysuunnitelmaa päästään toteuttamaan vesioikeuspuolen tultua selvitetyksi.
*Toim. huom. Tässä tarkoitettaneen kuitenkin Hirvijärveä.
(Hyvinkään Sanomat 12.2.1952).
Vantaa selvinnee hyvin kevätjäistään
Vantaan koskipaikoissa on jo odotuksen tuntua. Suuri kuohu on lähestymässä.
Hydrografiselta laitokselta maisteri A. Siren toteaa Vantaan vesialueen lumimäärän olleen maaliskuun puolivälissä n. 20 % normaaliarvoa suuremman. Kuukauden loppuun mennessä lunta satoi melkoisesti lisää, mutta toisaalta oli muutamia poutapäiviä, jotka vuorostaan merkitsivät pakkia. Ei lienekään odotettavissa viime kevääseen verrattavia tulvia, sillä niin Vantaan kuin muidenkin Etelä-Suomen jokien, jotka ovat yleensä herkkiä imaisemaan tulvavesiä, vaikka toisaalta reagoivatkin herkästi liikaveden esiintyessä, läpäisykykyä odotettavissa olevaan ryntäykseen nähden voidaan pitää suhteellisen hyvänä. Mm. juuri ohut jääpeite on syytä merkitä helpottavaksi seikaksi. Myös sula maa imaisee vettä varastoihinsa.
(Hyvinkään Sanomat 8.4.1952).
Vantaanjoen tulvavedet
Peittivät Usmissa allensa noin 10 ha maata. Vesialue oli läpimitaltaan noin 200 metriä.
Usmin seutu, joka muuten on Hyvinkään kaunein ja jossa erämaatunnelma on paikoitellen vielä aivan täydellinen, koki tänäkin keväänä Vantaan voiman tulvavesien aikana. Jokilaaksohan on paikkakunnallamme alavin juuri Usmissa, joten jäitten lähtö näyttäytyy siellä myös komeimpana.
Tänä keväänä peitti tulvavesi Usmissa allensa noin 10 ha maata ollen tulva-alueen läpimitta noin 200 metriä. Suurimman osan tulvan alle joutunutta maata omistaa maanviljelijä Väinö Jahnukainen.
Mainitussa laajuudessaan tulva pysyi viitisen vuorokautta alentuen sitten hämmästyttävän nopeasti. Vesi oli korkeimmillaan viikko sitten, ja jo lauantaina se oli laskeutunut joen uomaan. Tosin joki silloin oli runsasvesinen. Tänä keväänä maalla oli tavallista suurempi kosteuden imemiskyky, joka osaltaan selittää veden nopean laskun. Tulvan jokiuomasta nostamat uittopuut törröttivät lauantaina kaukana kuivalla maalla ja ruuhikin, joka viikko sitten oli ollut kiinnitettynä maantiesiltaan oli viety takaisin omille valkamilleen.
Usmin monilajinen lintumaailma on myös jo asettunut kesänviettonsa tuoden oman värikkään lisänsä hiljaiseen kylämaisemaan. Alkaneet uitot Vantaassa antavat taas omalta osaltaan takeet kevään lopullisesta tulosta.
Ridasjärvessä vasta rannat sulana
Mennäksemme pitäjän toiselle rajalla tiedustelimme eilen jäidenlähtöä Ridasjärvestä. Tällöin meille kerrottiin, että vasta rannasta on vesi jonkun verran sulanut. Varsinainen jäidenlähtö järvestä ei ole vielä lähipäivien asia. Tulvia se ei Ridasjärvessä aiheutakaan. Veden nousun huomaa useimpina vuosina vain rantaviivasta.
(Hyvinkään Sanomat 23.4.1952).
Kytäjärvi altaana
Sen vesi helpottanut uittoja Vantaassa.
Kuivan kevään johdosta Vantaan vesi on laskenut yllättävän nopeasti ja uittopuut ovat ”jäätyneet” jokeen, jossa ne matavat eteenpäin hyvin hitaasti. Kerrottiin uittajille olleen tänä keväänä vedenvähyyden lisäksi muitakin vaikeuksia m.m. vastatuuli on häirinnyt miltei jatkuvasti puiden purkautumista joessa.
Kytäjärvestä on kevään kuluessa juoksutettu padottua vettä Vantaaseen helpottamaan uittojen suoriutumista. Sopimuksen mukaan Kytäjärven vedenpinta saa olla n. 90 sm normaalia ylempänä.
(Hyvinkään Sanomat 30.5.1952).