Pohjavesi on maapallon suurin makean veden varanto ja samalla ihmiskunnan tärkein luonnonvara.
Vedensaannin tutkiminen
Kauppalan kehitykselle verraten tärkeä vedensaantikysymys on usein ollut eri viranomaisten keskusteltavana, mutta enempiin toimenpiteisiin sen selvittämiseksi ei ole ryhdytty. Yleisen vesijohtoverkoston rakentaminen, jota varten tutkimus on välttämätön, ei tule kysymykseen lähivuosina, mutta milloin hyvänsä voi esiintyä muita sellaisia kysymyksiä, joita varten olisi hyvä tietää, saadaanko vettä, mistä ja kuinka paljon. Kun tämä tutkimus kelpaisi perusteeksi tulevaisuudessa tapahtuvan vesijohtolaitoksen suunnittelullekin, olisi tällainen tutkimus, joka lähinnä suoritettaisi Schveitsin ylängön pohjoispuolella, hallituksen mielestä jo nyt toimitettava.
– Hallitus oli ehdottanut, että valtuusto päättäisi toimituttaa suuremman vesimäärän saantia koskevan tutkimuksen alkavan kesän aikana ja oikeuttaisi hallituksen käyttämään tähän tarkoituksiin enintään 25.000 markkaa, joka otettaisi menona vuoden 1939 talousarvioon. Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 26.4.1938).
Vedensaannin tutkiminen
Kokouksessaan huhtikuun 25 pnä 1938 on kauppalanvaltuusto päättänyt toimituttaa suuremman veden saantia koskevan tutkimuksen vuoden 1938 kesällä ja ottaa sitä varten tarkoitukseen enintään 25.000 mk:n määrärahan vuoden 1939 talousarvioon. Syystä taikka toisesta jäi tutkimus silloin kuitenkin toimittamatta. Kun veden saanti kauppalassa nykyään on kokonaan yksityisten kaivojoen varassa ja siis varsin puutteellista estäen m.m. uusien teollisuuslaitosten paikkakunnalle tulemisen, olisi tärkeätä kauppalan vastaisen kehityksen kannalta katsoen saada selvyys siitä, onko ja mitä mahdollisuuksia sellaisen pohjaveden saantiin, joka vastaisuudessa tekisi mahdolliseksi täydellisen vesijohtoverkoston rakentamisen. Asiasta onkin jo keskusteltu O.Y. Yleisen Insinööritoimiston kanssa ja tällöin saatu tietää, että k.o. tutkimus tulisi maksamaan noin 20–25.000 markkaa. Kun tutkimukseen tarvitaan aikaa noin kuukauden päivät, olisi tutkimustyöt aloitettava mahdollisimman pian, edellyttäen, että ne suoritettaisiin vielä tämän syksyn aikana.
Hallitus oli ehdottanut, että edelläselostettu vedensaantitutkimus toimitettaisiin ensi tilassa ja että tarkoituksiin myönnettäisiin enintään 25.000 markkaa, joka otetaan huomioon ensi vuoden talousarviossa. – Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 13.8.1940).
Vesijohtokysymys kauppalamme vaikeimpia kunnallisia probleemeja
…Kauppalan kunnallisista kysymyksistä tuottaa vesijohdon puute eniten huolta. Asian ratkaisemista vaikeuttaa se, että mitään suurempaa vedenottopaikkaa ei ole Hyvinkään lähimmässä ympäristössäkään. Toistaiseksi vedentarve täytyy tyydyttää kaivoilla. Viemäriverkon laskeminen on pantu alulle. Valmista viemäriä on noin 300 m ja parhaillaan lasketaan uutta viemärijohtoa noin ½ km.
(Hyvinkään Sanomat, 27.8.1940).
Hyvinkään kauppalassa suoritettu vedensaannin tutkiminen antanut hyvän tuloksen
Kauppalanjohtaja P. Salmenoja kertoo asiasta lehdellemme.
Kauppalassamme viime aikoina suoritetut vedensaannintutkimukset ja niiden antamat tulokset ovat askarruttaneet useiden kauppalalaisten mieliä. Kun nämä tutkimukset nyttemmin ovat saatu loppuun suoritetuiksi, on kauppalanjohtaja P. Salmenoja ystävällisesti suostunut moninaisten virkakiireidensä lomassa kertomaan lehdellemme asiasta. Tutkimusten toimittamisesta ja niiden tuottamista tuloksista kauppalanjohtaja Salmenoja kertoo seuraavaa:
Hyvinkään kauppalanvaltuuston viime syyskuun 12:sta päivänä pidetyssä kokouksessa päätti valtuusto toimittaa vedensaantitutkimuksen kauppalan alueella, lähemmin sanoen Schveitzin harjun kupeella. Tutkimus annettiin Yleisen Insinööritoimiston tehtäväksi, jonka puolesta ryhdyttiin työhön lokakuun 11:sta päivänä. ”Päävesisuonen” etsimiseen kului ensin jonkin verran aikaa, mutta kun se löydettiin, on vedensaanti osoittautunut varsin hyväksi. Koepumppausta varten maahan lyödyt läpimitaltaan noin 2:n tuuman suuruiset koeputket ovat olleet 12–14 metrin syvyydessä. Kahden parhaan tuloksen antaneen koeputken veden omalla paineella tullut vesimäärä oli 6 sekuntilitraa. Varsinainen koepumppaus, joka ensin suoritettiin 15 sekuntilitran teholla, osoitti vuorokauden vesimääräksi 1.296.000 litraa. Kun koepumppauksen tehoa lisättiin 20 sekuntilitraan ja pumppausta suoritettiin taukoamatta 120 tunnin aika, saatiin vesimääräksi vuorokautta kohti 1.728.000 litraa. Veden riittävyyden osoittamiseksi on mainittava, että vedenkulutus maamme kaupungeissa ja kauppaloissa vaihtelee 30–120 litraan vuorokaudessa henkeä kohti, ollen viimeksi mainittu määrä tietenkin kysymyksessä silloin, kun vedenkulutus teollisuus- y.m. laitosten takia on erittäin suuri. Jos laskemme Hyvinkään kauppalan asukasluvuksi 7000 henkeä, niin 15 sekuntilitran pumppausteholla saadaan asukasta kohti vettä 185 litraa ja 20 sekuntilitran pumppausteholla 247 litraa. Vertailun havainnollistamiseksi mainittakoon, että koko tästä koepumppauksesta saatu vesimäärä muodostaisi esim. kauppalan Keskusaukion* suuruiselle alueelle noin 3½ metriä syvän järven.
Kuten sanottu, on edelläselostettu tutkimus siis johtanut hyvään tulokseen. Eri asia sitten on, miten pian kauppalan asukkaat, jotka sellaisena poutakesänä kuin mennyt kesäkin oli ovat pahasti kärsineet vedenpuutteesta, voivat valtuutetuillaan päättää näiden tutkimustulosten hyväksikäyttämisestä. Toisin sanoen siis: milloin kauppalaan saadaan vesijohtolaitos. Nyt on ainakin selvyys siitä, että vettä kyllä riittää, ollen vesi laadultaan myös erittäin hyvää, niin kuin siitäkin tehty analyysi osoittaa.
*Toim. huom. Keskusaukiolla tarkoitetaan Uudenmaan- ja Hyvinkäänkatujen yhtymäkohdassa olevaa aukeaa.
(Kauppalanjohtaja Pietari Salmenoja, Hyvinkään Sanomat 22.11.1940).
Koepumppauksista
…on juuri näinä päivinä valmistunut se tutkimus, jonka Yleinen Insinööritoimisto kauppalanvaltuuston päätöksen perusteella suoritti viime loka-marraskuulla Schveitsin alueella. Paras vedenottopaikka löytyi hyppyrimäestä noin 400 metriä länteen päin. Parhaasta tutkimuspisteestä, jossa koeputki lyötiin 14 metrin syvyyteen, oli vedentulo hyvä. Tässä kohdassa suoritetussa koepumppauksessa, jolloin viimeksi käytettiin 20 sekuntilitran pumppua, laski vesi putkessa 7 päiväisen yhtämittaisen pumppauksen aikana kahden päivän aikana 5 metriin, mutta pysyi sitten tässä pisteessä jatkuvasti, ja kun pumppaus 7 vuorokauden päätyttyä lopetettiin, nousi vesi putkessa 10 minuutin kuluttua alkuperäiseen korkeuteensa. Tälläkin kohdalla oli siis vettä riittävästi, sillä vettä saataisiin 20 sek. litran eli 72 tuntikuutiometrin pumppauksella 8 tunnissa 8000 hengen kulutusta varten. Ja läheisyydessä on muita vedensaantipaikkoja varalle, koska noin 400 metrin päässä olevaan koeputkeen ei edellä kerrottu koepumppaus enää vaikuttanut mitään. Vettä on siis, ja on se tutkimuksissa osoittautunut laadultaan erittäin hyväksi. Kysymys on nyt vain siitä, miten asiaa voitaisiin ajaa eteenpäin.
Seuraava aste olisi täydellinen vesijohtolaitoksen rakentamissuunnitelman tekeminen. Sekin maksasi noin 30.000 -, ja sen jälkeen olisi päätettävä itse laitoksen rakentamisesta. Mutta siinä kysytäänkin jo rahaa luultavasti 5–6 milj. markkaa. Se on pitkä penni. En tiedä koska tämä kauppala voi näin suureen yritykseen lähteä. Mutta toisaalta kyllä on varmaa, että se pohjaveden yhä syvemmälle painuminen, joka tässä kauppalassa viime vuosina on ollut niin ilmeistä, jatkuu edelleen, ja jonkun vuoden perästä on kyseenalaista, kenen kaivossa on vettä ja riittääkö kohta puolensataakaan rengasta kaivojen rakentamiseen. Silloin kyllä tulee eteen kysymys, joka vaatii ratkaisua. Puhumattakaan nyt sitten siitä, että kauppalamme teollisen elämän elpymisen ensimmäinen, tai oikeastaan se perusehto on, että vettä on tiedossa ja myös saatavissa.
Puhtaan vedensaannin jatkonäytös on viemäriverkoston rakentaminen. Tällä hetkellä kauppalassamme tosin tämä tärkeä työ on alulla, ja alustava suunnitelma koko viemäriverkostoa varten laadittu. Mutta tämänkin työn suhteen ollaan vasta, suunnitteluunkin nähden, puolitiessä. On nimittäin lopullisesti ratkaisematta, miten ja mihin johdetaan ne vedet, jotka kokoontuisivat viemäriin n.s. kauppalan pohjoisosasta. Lasku kauppalan keskustasta, todennäköisesti myös Ahdenkallion puolelta ja ennen muuta Viertolan kulmalta, johon pääasiassa viemärityö tähän saakka on keskittynyt, on selvä. Niin pian kuin vesijohtolaitos kerran saadaan, on rinnan sen kanssa saatava myös viemäriverkosto kuntoon. Viemäreistä puheen ollen mainitsen, että vaikka kauppalan viemäreillä ei vielä siis ole paljonkaan merkitystä, on kauppala kuitenkin äskettäin, tuloksena lähes 10-vuotisesta prosessista, saanut uhkasakon viemäriveden puhdistuslaitoksen rakentamisesta. Vaikka ei ole viemäriä, niin puhdistuslaitos, jonka rakentaminen ei ole mikään halpa asia, pitäisi muka kuitenkin olla.
(Kauppalanjohtaja Pietari Salmenoja, Hyvinkään Sanomat 21.2.1941).
Vesijohtorakennussuunnitelman tekeminen
Kun viime syksynä Schveitsin alueella toimitettu vedensaannin tutkiminen antoi myönteisen tuloksen olisi kauppalan vesijohtokysymystä nyt vietävä eteenpäin. Huolimatta siitä, tullaanko vesijohto lähiaikoina rakentamaan vai eikö, olisi kuitenkin tulevaisuuden varalta laadittava täydellinen vesijohtorakennussuunnitelma kustannusarvioineen ja muine siihen liittyvine selvityksineen, jotta tarpeen vaatiessa suunnitelmien puuttuminen ei estäisi vesijohtokysymyksen senkertaista kehittämistä. Asian johdosta olikin kauppalanhallitus neuvotellut O.Y. Yleisen Insinööritoimiston kanssa ja tällöin m.m. saanut tietää, että kysymyksessä olevan täydellisen suunnitelman tekeminen tulisi maksamaan noin 30.000 markkaa, mikä summa kuitenkin otettaisiin etumaksuna huomioon siinä tapauksessa, että vesijohdon rakentaminen aikoinaan annettaisiin edellä mainitun toiminimen tehtäväksi.
(Hyvinkään Sanomat 10.4.1941).
Viemärin rakentaminen Toivon- ja Pinninkadulle
Kauppalanhallitus oli aikaisemmin päättänyt rakennuttaa uuden viemärin Viertolankadulle pitkin radan vartta osalle rautatiesilta – Imatra-sauna. Niinikään oli ollut vireillä edellä mainitulle kadulle tulevan viemärin laskupään rakentaminen. Nämä kaksi viemäriverkoston parantamisessa ja laajentamisessa ensi sijalle asetettua työtä vaativat kuitenkin, asiantuntijan niistä nyttemmin laatiman tarkemman suunnitelman mukaan, suurempia sementtiputkia kuin mitä kauppalalla on varastossa. Uusien putkien hankinta taas vaatii 2–3 kuukauden ajan. Tämän vuoksi ja siitä syystä, ettei työttömyyden lisääntyessä viemäritöitä ole voitu keskeyttää, oli kauppalanhallitus päättänyt rakennuttaa Toivon- ja Pinninkadun viemärin, johon työhön voidaan käyttää jo varastossa olevia putkia. Toivonkadun varrella sijaitsevat n.s. invaliditalot, joiden rakentamisen edellytyksenä oli viemärin sanotulle kadulle rakentaminen. Viemärin pituus tulee olemaan noin 400 metriä, josta 240 metriä rakennetaan katuviemäriputkista, suuruus 30 sm, ja loppuosa n.s. kokoojaviemäriä, johon käytetään kooltaan 60/68 sm. suuruista uurreputkea. Kustannusarvio, johon ei ole luettu varastossa olevia 30 sm. putkia on 120.000 markkaa.
Hallitus oli ehdottanut, että valtuusto päättäisi rakennuttaa edellä mainitun Toivon- ja Pinninkadun viemärin ja käyttää tähän tarkoitukseen menomomentilta 9–5–3 (uudet työt) olevia määrärahoja. – Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 11.2.1941).
Lisämääräraha viemärityöhön
Valtuuston tekemän päätöksen perusteella on viime talven ja kuluvan kevään aikana tehty viemäritöitä Pinnin-, Toivon- ja Nukarinkaduilla. Näiden töiden suorittamiseen on käytetty 145.429 markkaa, mutta tarvittaisiin töiden loppuun saattamiseen vielä 35.000 markkaa.
Hallitus oli ehdottanut, että valtuusto päättäisi myöntää edellä mainittujen töiden loppuun saattamiseksi 35.000 markkaa ja oikeuttaisi hallituksen sitä varten ylittämään menomomenttia 9–5–3 edellä mainitulla määrällä. – Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 24.5.1941).
Hyvinkäänkylään rakennetaan paloallas
Kun Hyvinkäänkylä on keskeiseltä osaltaan verrattain taajasti rakennettua ja vedensaanti sinne sammutustarkoituksiin on vaikeasti järjestettävissä, päätti kunnanvaltuusto ryhtyä toimenpiteisiin maanalaisen vesisäiliön rakentamiseksi kylän keskustaan ja valitsi sitä varten toimikunnan, jonka puheenjohtajaksi tuli kirvesmies Anshelm Juhola ja jäseniksi rautatieläinen Aarne Lahti ja opettaja Otto Järvinen. Kun kuitenkin tästä säiliöstä on hyötyä niin kunnalle kuin kylän asukkaillekin on tarkoituksena jakaa säiliön kustannukset siten, että kunta kustantaa aineet ja työnjohdon ja muut kylän kiinteistön omistajat työstä aiheutuvat kustannukset.
(Hyvinkään Sanomat 1.7.1941).
Paloallas Seitsemänmiehen- ja Martinkadun kulmassa
Palolautakunnan esityksestä oli kauppalanhallitus rakennuttanut paloaltaan Seittemänmiehen- ja Martinkadun kulmaukseen Ali-Mattilan talon maalle. Allas, jonka rakentamiseen aikoinaan on saatu maanomistajan lupa, sisältää vettä noin 50 kuutiometriä ja on se tullut maksamaan noin 30.000 markkaa.
(Hyvinkään Sanomat 1.8.1941).
Kaivon rakentaminen lastenkodille
Valtuustolle oli kunnan lastenkodin johtokunta lähettänyt kirjelmän, jossa valtuustoa kehoitettiin ryhtymään toimenpiteisiin kaivon rakentamiseksi lastenkodille. Kirjelmässä selitettiin, että vedensaanti nykyisellään on lastenkodille hyvin vaikeaa. Asian toteuttaminen jätettiin rakennuslautakunnalle, jonka tulee kiireimmiten ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin vielä ennen kevätkautta.
(Hyvinkään Sanomat 10.3.1942).