Tämän jakson tapahtumat sijoittuvat vuosien 1939–1949 välille.
Tarkennuksia vesijohtolaitoksen toimintaan 1940-luvulla
Asianhallintasihteeri Anne Hartikaisen ja arkistoasiantuntija Maija Alangon avustuksella saimme tutkimuskäyttöömme Hyvinkään kauppalan kunnalliskertomukset vuosilta 1939–1949.
Kunnalliskertomuksesta 1939
Kun kauppalalla ei ole vesijohtoa, on rakennettu eri puolille kauppalaa maanalaisia vesisäiliöitä, joista saadaan vettä sammutustyöhön. Tällaisia säiliöitä oli kertomusvuoden päättyessä seuraavissa paikoissa: Viertola (70 m3), Kirjavatolppa (70 m3), sairaalan piha (70 m3), Ratapiha (140 m3), Rauhanmäki (100 m3), Nummisilta (50 m3), Mustamännistö (30 m3) ja uima-allas (5000 m3). *
*Toim. huom. Tässä tarkoitetaan Kaupunkisillan maauimalaa.
Valtuuston kokouksessa 6.3.1939 päätettiin Ahjonkadun likaviemäriä jatkaa korttelissa 101a sijaitsevan tontin n:o 7 kohdalle ja sen poikki tontin n:o 3 rajalle asti. Samoin päätettiin rautatien alueelle, Viertolan kohdalla olevan likaviemärin osa rakennettavaksi uudestaan.
Kokouksessaan 9.10.1939 valtuusto päätti oikeuttaa hallituksen hankkimaan viemäriputkea noin 1500 metrin pituudelta sekä tarvittavan määrän viemärikaivoja kansineen ja muita kysymykseen tulevia viemäritarvikkeita.
Uutta viemäriä rakennettiin Ahjonkadulle n. 80 m, tullen se maksamaan 17.991 mk. Vanhojen viemärien kunnossapitoon, joka on rajoittunut tarkastuskaivojen puhdistamiseen, täytteen ajamiseen y.m. pienempiin korjauksiin käytettiin 2.505 mk.
Kunnalliskertomuksesta 1940
Tässä kokouksessa myös ilmoitettiin, että Uudenmaan Lääninhallitus oli 8.7.1940 antanut päätöksensä sen valituksen johdosta, jonka aikoinaan eräät maalaiskunnassa asuvat talolliset olivat tehneet ja joka koski kauppalan alueelta Palojokeen laskevan viemäriveden puhdistamista. Lääninhallituksen päätöksen mukaan velvoitettiin kauppala sille asetetun 10.000 markan sakon uhalla yhden (1) vuoden kuluessa siitä, kun päätös on saanut lainvoiman, pitämään huolta kauppalan viemärien niin järjestämisestä, ettei niistä koidu terveydellistä vaaraa. Korkein hallinto-oikeus, jonne asiasta valitettiin, vahvisti Lääninhallituksen puheena olevan päätöksen.
Rakennustoimisto
Nuoremmaksi rakennusmestariksi valitsi kauppalanvaltuusto 1.10.1940 pitämässään kokouksessa rakennusmestari Jouni Meriruohon Jyväskylästä sekä hänen kieltäytymisensä varalle rakennusmestari V. J. Massisen Hyvinkäältä. Kun ensiksi mainittu ei voinut toimeen saapua, kutsuttiin nuoremmaksi rakennusmestariksi rakennusmestari Massinen.
Kokouksessaan 12.9.1940 valtuusto päätti toimittaa vedensaantitutkimuksen, jonka tuloksista on selostus jäljempänä.
Uutta viemäri rakennettiin Nukarinkadulle 140 metriä, tulen se kallioisen maaston vuoksi maksamaan 109.744 markkaa. Viertolankadun jatkoviemärin alustaviin töihin käytettiin 6.100 markkaa. Vanhojen viemärien kunnossapito, joka on rajoittunut tarkastuskaivojen puhdistamiseen, täytteen ajamiseen, viemäriojien perkaamiseen ja muihin pienempiin korjauksiin, käytettiin 2.304 markkaa.
Vedensaannin tutkiminen
Jo vuonna 1938 oli kauppalanvaltuustossa esillä kysymys suuremman vedensaantia koskevan toimituksen toteuttamisesta ja päätettiinkin tutkimus silloin toimittaa. Päätös ei kuitenkaan johtanut käytännöllisiin tuloksiin. Kun vedensaanti on kauppalassa kovin puutteellista ja yksityisten kaivojen varassa, on ollut tärkeätä, kauppalan vastaisenkin kehityksen kannalta, asian edelleen vireillä pitäminen. Ennen muuta on saatava selvyys siitä, onko mahdollisuuksia sellaisen pohjaveden saantiin, joka vastaisuudessa tekisi mahdolliseksi täydellisen vesijohtoverkoston rakentamisen. Kauppalanhallituksen aloitteesta otettiinkin asia uudelleen kertomusvuonna esille. Kokouksessaan 12.9.1940 valtuusto päätti puheena olevan tutkimuksen toimittaa ja myönsi tarkoitusta varten määrärahan.
Tutkimus annettiin sittemmin Yleisen Insinööritoimisto Oy:n tehtäväksi ja tutkimuspaikaksi otettiin Schveitzin harjun rinne. Tutkimus suoritettiin ajalla 10.10.-22.11.1940. Paras vedenottopaikka löytyi harjun reunasta noin 400 metriä hyppyrimäestä länteen päin. Tällä paikalla tehtiin useimman vuorokauden ajan koepumppauksia. * Veden kulutukseksi arvioi mainittu insinööritoimisto 20 litraa sekunnissa eli 72 kuutiota tunnissa. Tällöin se riittää kahdeksan (8) tunnin pumppauksella noin 6000–8000 hengen kulutukseen. Jos vedentarve lisääntyy yli edellä mainitun määrän, on toinen luultavasti yhtä hyvä paikka noin 400 metriä kauempana, johon ei koepumppaus enää vaikuttanut ja joka sopivasti voidaan juoksutinjohdolla yhdistää alkuperäiseen kaivoon. ** Pohjavesi kallistuu harjanteen suunnassa Vantaanjokea kohti, joten pitkin harjun reunaa voidaan nähtävästi tehdä useampiakin kaivoja tarpeen mukaan. Laadultaan on vesi erittäin hyvää ja myös sopivaa teollisuusvedeksi.
*Toim. huom. Koepumppaus no. 1 olisi suoritettu noin nykyisen Sveitsin vedenottamon kohdalla, mutta tästä ei ole varmuutta.
**Toim. huom. Koepumppaus no. 2 olisi suoritettu noin nykyisen Sveitsin lähteen kohdalla, mutta tästäkään ei ole varmuutta.
Kuluvan vuoden aikana on asia edelleen edistynyt siten, että kauppalanvaltuusto on päättänyt antaa aikaisemmin mainitun insinööritoimiston tehtäväksi täydellisen vesijohtosuunnitelman laatimisen.
Kunnalliskertomuksesta 1941
Kokouksessa 7.2.1941 päätettiin lyhytaikaisen konttokuranttilainan ottamisesta, jonka enimmäismäärä sai nousta 500.000 mk:aan saakka, viemärien rakentamisesta Toivon- ja Pinninkaduille ja kunnallisten ilmoitusten julkaisemisesta, joiden suhteen päätettiin, että tärkeimmät kunnalliset ilmoitukset julkaistaan toistaiseksi Hyvinkään Sanomat- ja Suomen Sosialidemokraatti-lehdissä. *
*Toim. huom. Demokraatti on Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja, joka on perustettu nimellä Työmies vuonna 1895. Lehden nimenä oli Suomen Sosialidemokraatti vuosina 1918–1988.
Niin ikään kauppalanjohtaja ilmoitti, että kauppalassa toimitetussa vedensaantitutkimuksessa vesijohtolaitosta varten ovat tulokset olleet varsin tyydyttäviä, sillä vesi on osoittautunut laadultaan ja kokoomukseltaan [sic] hyväksi, jota paitsi se määrältään tyydyttää kauppalan tarpeen. Tutkimusten ilmoitetaan jatkuvan edelleen.
Edelleen päätettiin teettää vesijohtorakennussuunnitelma ja tätä koskeva kustannusarvio Oy. Yleisellä Insinööritoimistolla.
Kauppalanvaltuuston kokouksessa 31.7.1941
Samasta valtuuston kokouksesta lähetettiin rintamalla oleville hyvinkääläisille lämminhenkinen tervehdys, joka julkaistiin Hyvinkään Sanomissa, pääkaupungin lehdissä ja luettiin Yleisradiossa.
Rakennustoimisto
…Nuorempana rakennusmestarina V. J. Massinen, joka on kuitenkin osallistunut sotatoimiin 18.6.1941 alkaen vuoden loppuun.
Viemärien rakentaminen
Kertomusvuoden aikana jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua ja kesken jääneen Nukarinkadun viemärin rakentamista. Työn valmistuminen maksoi 26.974,45 mk. Toivon- ja Pinninkaduille rakennettiin uutta viemäriä noin 400 m. Tästä on noin 236 metriä ns. katuviemäriä, putken suuruus (halkaisija) = 30 cm, ja loppuosa kokoojaviemäriä, putket 60/ 69 sm uurreputkea. Kustannukset 159.896,20 mk. Viemärien korjaus- ja kunnossapitokustannukset olivat 1.096 mk.
Kunnalliskertomuksesta 1942
Toisen puolustussotamme jatkuessa koko kertomusvuoden ajan on kunnallinen toiminta ollut monessa suhteessa poikkeuksellisen ajan vaikutuksen alaisena.
Kauppalan vastaista kehitystä ja tarpeita silmällä pitäen valtuusto joutui talousarviokäsittelyn yhteydessä ratkaisemaan kauppalan vesijohtolaitoksen rakentamista koskevan kysymyksen ja varaamaan vuodeksi 1943 kaksi (2) milj. markkaa laitoksen perustamiskustannuksia varten kokonaiskustannusarvion noustessa 10,5 milj. markkaan.
Yleisen Insinööritoimisto Oy:n kanssa on nyttemmin sovittu vedensaantitutkimuksen loppuunsaattamisesta ja vesijohtolaitoksen suunnitelman valmistamisesta. Merkittiin kauppalanjohtajan ilmoitus, että Yleinen Insinööritoimisto Oy oli saanut valmiiksi kauppalan vesijohtolaitoksen suunnitelman, jonka kustannusehdotukseksi tulee 10.825.000 markkaa.
Hyväksyttiin kauppalanhallituksen ehdotus kauppalan talousarvioksi vuodeksi 1943. Vesijohtolaitoksen perustamiskustannuksia varten oli talousarvioon merkitty pääomamenoihin 2.000.000 markkaa, jota vastaava laina esiintyi pääomatuloissa. Talousarvion perustelujen nojalla valtuusto hyväksyi vesijohtolaitoksen rakentamiseen ryhtymisen, vaikkakin yksityiskohtainen ehdotus asiasta esitettiin valtuustolle myöhemmin.
Rakennustoimisto
Kauppalan rakennusmestarina, tontinmittaajana, tonttikirjanpitäjänä ja rakennustarkastajana toimi kertomusvuoden alusta 15.3.1942 saakka rakennusmestari Toivo J. Rissanen. 1.8.1942 virkaan nimitettiin rakennusmestari Selim Holmari. Ajaksi 15.3.-1.8.1942 sekä S. Holmarin asepalveluksessa olon ajaksi on kauppalan järjestysoikeus määrännyt v.t. tontinmittaajaksi rakennusmestari A. Haajasen Keravalta, tontinkirjanpitäjäksi rakennustoimiston piirtäjän ja v.t. rakennustarkastajaksi urakoitsija J. A. Juholan Jokelasta. Kauppalan nuorempana rakennusmestarina on V. J. Massinen, joka kuitenkin on ollut asepalveluksessa koko kertomusvuoden ajan, työnjohtajana Svante Pajunen ja rakennustoimiston piirtäjänä Maire Wilkman.
Viemärit
Uutta viemäriä rakennettiin Pengerkoskenkadulle 38,5 metrin pituudelta. Työhön käytettiin 12 tuuman pyöreitä betoniputkia. Turvesuolla kulkevaa avoviemäri syvennettiin noin 500 metrin matkalta. *
*Toim. huom. Turvesuon sijainti on epäselvä.
Entisiä viemäreitä korjattiin, puhdistettiin ja kunnostettiin tarpeen mukaan.
Kunnalliskertomuksesta 1943
Pitkittyvästä sodasta huolimatta kunnallinen toiminta on voinut jatkua suuremmitta häiriöittä sodanaikaisiin oloihin ja tehtäviin mukautuneena. Näin myös on tapahtunut kertomusvuonna Hyvinkään kauppalassa.
Eräissä suhteissa on kauppalan kohdalla ollut todettavissa eteenpäinmenoa osoittavia merkkejä. Kauppalan taloudellinen asema on edelleenkin vahvistunut, ja on voitu ryhtyä sellaisen huomattavan hankkeen toteuttamiseen kuin vesijohto- ja viemärilaitoksen rakentaminen. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön annettua työvoima- ja rakennusluvan, aloitettiin työt syys-lokakuun vaihteessa, ja ovat ne sen jälkeen jatkuneet, olosuhteisiin katsoen, ripeässä tahdissa. Näyttää siltä, että jo vuoden 1944 aikana vesijohtolaitos voi aloittaa toimintansa, samoin kuin voidaan ottaa rinnan vesijohtotöitten kanssa valmistuvat viemärit käytäntöön tärkeimmissä osissa kauppalaa. Näin voidaan varmentaa, sodan tuomista vaikeuksista huolimatta, eräältä tärkeältä osalta edellytyksiä kauppalan vastaiselle kehitykselle, joka näyttää varsin lupaavalta.
Kauppalanvaltuuston kokouksessa 27.5.1943
Oli käsiteltävänä kauppalan vesijohtolaitoksen rakentaminen. Suunnitelman laitoksesta oli tehnyt Oy. Yleinen Insinööritoimisto Helsingistä. Ns. supistetussa muodossa, joka pyritään toteuttamaan sodan aikana, vesijohtolaitos käsittää putkiverkostoa 12.959 metriä ja 95 palopostia, minkä lisäksi laitokseen kuuluvat kaivo, pumppuhuone, kaksi (2) kpl pumppuja tuotoltaan 20 litraa/ sekunnissa, 90 metrin nostokorkeudella, pumppuhuoneen putkisto ja puurakenteinen vesitorni 50 m3. * Urakkasumma päättyy 10.500.000 mk. Vedenkulutus on arvioitu 600 m3 vuorokaudessa, josta rautateitten kulutus tekee 300 m3, kauppalan 350 taloa 250 m3 ja pienteollisuus 50 m3/ vrk. Vesijohtolaitoksen pumput ja putkistot ovat kuitenkin sellaista suuruusluokkaa, että veden kulutus voidaan tarvittaessa kohottaa yli 3000 m3 vuorokaudessa. Vesitornin, jonka säiliön tilavuudeksi oli suunniteltu 600 m3, rakentamiseen ei katsottu voitavan tällä kertaa ryhtyä rakennusaine- ja työvoimavaikeuksien vuoksi. Valtuusto päätti antaa vesijohtolaitoksen rakentamisen Oy. Yleisen Insinööritoimiston tehtäväksi laatimansa suunnitelman perusteella, oikeuttaa kauppalanhallituksen hankkimaan kauppalalle vesijohtolaitoksen rakennuskustannuksia vastaavan lainan ja ryhtymään laitoksen toteuttamiseksi muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin, kuten rakennus- ja työvoimaluvan hankkimiseen, vesialueen pakkolunastamiseen yms. Niin ikään valtuusto hyväksyi Rautatiehallituksen ja kauppalanhallituksen välisen sopimusehdotuksen veden hankkimisesta Hyvinkäälle rakennettavan Valtionrautateiden konepajalle sekä Valtionrautateitten teknillisiin ja liikenteen tarkoituksiin.
*Toim. huom. Hyvinkääläisen valokuvaajan Voitto Kiven ottamissa valokuvissa 1940-luvulla, Sveitsin puuvesitorni näyttäisi pikemminkin olevan tilavuudeltaan suunniteltu 600 m3. Asiaa ei ole kuitenkaan toistaiseksi pystytty varmistamaan.
Päätettiin anoa Valtioneuvostolta lupaa saada pakkolunastaa kauppalan vesijohtolaitoksen tarkoituksiin Perttulan tilasta RN:o 18325 n. kuuden (6) hehtaarin suuruinen maa-alue, josta n. 1,5 ha on ns. vesialuetta ja 4,5 ha suoja-aluetta.
Samassa kokouksessa kauppalanjohtaja ilmoitti, että Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön työvoimaosasto on 8.7.1943 antamallaan päätöksellä myöntänyt kauppalan vesijohtolaitoksen rakentamista varten työvoimaluvan.
…Samassa kokouksessa päätettiin vahvistaa viemärien kustannuslaskelmat ja korvausperusteet I, II, III, IV, V, VI, VII ja VIII kauppalanosissa sekä hyväksyä rakennustoimiston laatimat suunnitelmat viemärien rakentamisesta mainittuihin kauppalanosiin.
Valtuusto hyväksyi kauppalanhallituksen ottamana kolmen (3) milj. markan lainan Hyvinkään Säästöpankista vesijohtolaitoksen perustamiskustannuksia varten, lainasitoumukseen liittyvine ehtoineen ja muine määräyksineen ja päätti alistaa asian Valtioneuvoston vahvistettavaksi.
Vesijohtolaitoksen perustamiskustannuksia varten oli talousarvioon merkitty siirtomääräraha 4.100.000 mk (v. 1943: 2.000.000 mk) ja uutena lainana vesijohtolaitosta varten 4.000.000 mk (v. 1942: 2.000.000 mk). Uusien viemärien rakentamista varten oli merkitty siirtomääräraha 1.500.000 mk (v. 1942: 1.000.000 mk), joka oli rahoitettava taksoituksella koottavalla tulolla.
…Kauppalanjohtaja ilmoitti Valtioneuvoston päättäneen myöntää 25.11.1943 antamallaan päätöksellä kauppalalle luvan pakkolunastaa kauppalaan rakennettavaa vesijohtolaitoksen vedenottopaikkaa varten anomusta seuranneeseen karttaan tarkemmin merkityn noin kuuden (6) hehtaarin suuruisen alueen Perttulan tilasta RN:o 18325, kuitenkin niin, että hakemus pakkolunastuksen toimittamisesta on tehtävä asianomaiselle Lääninhallitukselle ennen 1.7.1944.
…Vielä kauppalanjohtaja ilmoitti Sisäasiainministeriön vahvistaneen 27.11.1943 antamallaan päätöksellä kauppalanvaltuuston 30.9.1943 tekemän päätöksen, jolla valtuusto on päättänyt ottaa vesijohtolaitoksen rakentamista varten kauppalalle 7.000.000 markan suuruisen obligaatiolainan 20 vuoden kuoletusajalla, koron ollessa viisi (5) %.
Rakennustoimisto
Kauppalan rakennustoimiston ja yleisten töiden johtajana on toiminut rakennusmestari Selim Holmari, nuorempana rakennusmestarina Väinö Massinen ja työnjohtaja Svante Pajunen. Rakennustoimiston piirrustajana on toiminut 15.8.1943 asti neiti Maire Wilkman ja 1.8.1943 lähtien neiti Toini Lehmussaari. Kertomusvuoden ajan ovat rakennusmestarit S. Holmari ja V. Massinen olleet asepalveluksessa, mutta ovat he työlomilla ollessaan voineet hoitaa osittain toimiaan. Rakennusmestari S. Holmarin saadessa siirron 1.6.1943 paikkakunnalla toimivaan Puolustusvoimain joukko-osastoon, on hänellä ollut tilaisuus sotapalveluksen ohella hoitaa siviilitointaan jatkuvasti.
Uutta tietä rakennettiin kauppalan vesijohtolaitokselle rakennettavalle pumppuasemalle noin 1200 m. Rakentamiseen käytettiin varoja 25.232,50 mk.
Viemärit
Kauppalaan on insinööri R. Granqvist aikoinaan laatinut viemärisuunnitelman. Suunnitelmalle on rakennustoimistossa kertomusvuoden aikana laadittu kustannusarvio sekä jakoperusteet eri viemäriryhmille. *
*Toim. huom. Hyvin yksityiskohtaista viemärisuunnitelmaa ei tässä kohdassa käydä tarkemmin läpi, mutta se on luettavissa Hyvinkään kauppalan vuoden 1943 kunnalliskertomuksesta.
Vesijohtolaitoksen rakennustyöt
Kokouksessaan 27. päivänä toukokuuta 1943 kauppalanvaltuusto hyväksyi vesijohtolaitoksen rakentamisen Hyvinkään kauppalaan. Kauppalanhallitus antoi vesijohtolaitoksen rakentamistyön urakalla suoritettavaksi Oy. Yleinen Insinööritoimisto Ab:lle. Urakkasopimus allekirjoitettiin elokuun 16. päivänä 1943. Urakkasopimus käsitti seuraavat vesijohtolaitokseen kuuluvat rakennustyöt, jotka valmiiseen kuntoon rakennettuina tulevat maksamaan 10.150.000 markkaa.
Pumppuasema koneistoineen,
2,5 x 10,5 rautabetoninen kaivo, *
koneenhoitajan asunto,
puusta rakennettu tilapäinen vesitorni,
2800 jm 10” valurautaputkea,
1100 jm 8” valurautaputkea,
2045 jm 6” Mannesmann-putkea,
4500 jm 5” Mannesmann-putkea,
1440 jm 4” Mannesmann-putkea,
90 kpl paloposteja,
112 kpl erikokoista katusulkuventtiiliä.
Vesijohtolaitoksen rakennustyöt aloitettiin lokakuun alussa. Rakennustyöt jatkuivat vuoden loppuun ja siirtyivät keskeneräisiltä osilta seuraavalle vuodelle. Vesijohtolaitoksen rakennustöitä valvoi kauppalan puolesta rakennusmestari Selim Holmari, apunaan putkiasentaja Väinö Vainio.
*Toim. huom. Nykyinen vesihuoltojohtaja Marita Honkasalo muisteli, että tämän nk. kuilukaivon tuotto olisi myöhemmin heikentynyt syntyneen kattilakiven takia, sillä raakaveden alkalointi suoritettiin tässä kaivossa. Kuilukaivon pohjaa käsiteltiin ja sen tuottoa saatiin parannettua. Hyvinkääläisen vaativiin metallitöihin erikoistuneen yrityksen toimitusjohtaja Martti Halonen puolestaan kävi kuilukaivon pohjalla sukelluslaitteiden avulla muutamia vuosia sitten tutkimassa sen kuntoa liittyen uuden Sveitsin vedenottamon rakentamiseen.
Kunnalliskertomuksesta 1944
Viemärien rakentaminen
1944 talousarviota ei voitu sitä vahvistettaessa rasittaa uusien viemärien rakentamisen osalta suuremmalla summalla kuin 1.500.000 mk. Vesijohdon ja viemärien rakennustyöt, jotka kustannusten välttämiseksi tehdään samanaikaisesti, ovat valmistuneet arvioitua nopeammin. Tästä johtuen ovat asianomaiset määrärahat vähentyneet tehdyn työn mukaisesti. *
*Toim. huom. Hyvin yksityiskohtaista listaa tähän mennessä rakennetuista viemäreistä sekä vesijohtorakennustyön yhteydessä ehdotetuista rakennettavista viemäreistä ei tässä kohdassa käydä tarkemmin läpi, mutta se on luettavissa Hyvinkään kauppalan vuoden 1944 kunnalliskertomuksesta.
Kuten edellä mainitusta selviää, on tähän mennessä rakennettu viemäreitä yhteensä 3225 jm. ja olisi niitä edelleen rakennettava 4315 jm, joten viemärien yhteinen pituus tulisi olemaan 7540 jm. Kauppalan edun mukaista olisi, että viemärit rakennetaan vesijohtotyön yhteydessä, siten säästäen huomattavasti rakennuskustannuksia. Viemärit erikseen rakennettuina aiheuttaisivat katujen uudelleen avaamisen ja vesijohtoverkoston putkien siirtoja, etenkin talojohtojen osalta. Lisäksi vesijohtolaitos ei muodostuisi tarkoituksenmukaiseksi, ellei sitä ole liitetty viemäriverkostoon.
Hallitus
Valtuusto päättänee hyväksyä edellä esitetyn suunnitelman viemärien rakentamisesta sekä myöntää ennakkomäärärahana v. 1945 talousarvion 9.5.2. menokohtaan 1.055.000 mk.
Kauppalan rakennusmestari S. Holmarin selostettua karttapiirroksen avulla suoritettuja ja suunniteltuja viemärirakennustöitä valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen yksimielisesti.
Marraskuun 2. päivänä 1944
Vesijohtoputkien tilaaminen Haapakosken Tehdas Oy:ltä
Viime elo-syyskuun vaihteessa tapahtuneen Suomen ja Saksan välisten suhteiden katkeamisen johdosta * jäi viimeinen erä, 1775 metriä, kauppalalle tilattuja 10:n tuuman valurautaputkia saapumatta, minkä vuoksi vesijohtolaitoksen urakoitsija Oy. Yleinen Insinööritoimisto on kauppalanhallitukselle esittänyt, että mainittujen putkien tilaus siirretään Haapakosken Tehdas Oy:lle. Kotimaisen putken hinta on kuitenkin huomattavasti korkeampi kuin Saksassa tuotetun, mikä johtuu paitsi hinnoittelun erilaisuudesta myös putken suuremmasta painosta ja liitoksissa tarpeellisen lyijyn käytöstä. Haapakosken tehtaalta puuttuvan putkimäärän tilaaminen tulisi maksamaan noin 1.300.000 mk enemmän kuin mitä saksalaiset Schrauben-muffenrohren-putket olisivat maksaneet. Kun mainitun vahingon syntyminen on johtunut sotatoimista ja toisaalta 8.4.1943 Rautatiehallituksen ja Hyvinkään kauppalanhallituksen kesken tehdyn sopimuksen mukaan olisi kauppalanhallituksen ollut kiirehdittävä kauppalan vesijohto- ja viemärilaitoksen rakentamista niin, että molemmat laitokset olisivat olleet käyttökunnossa syyskuussa v. 1944, kauppalanhallitus on esittänyt Rautatiehallitukselle, että valtion varoista suoritettaisiin kauppalalle korvaus putkien hankinnan siirtymisestä Haapakoski Oy:lle kauppalalle aiheutuvista ylimääräisistä vesijohtolaitoksen rakentamismenoista. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö on 18.10.1944 ilmoittanut Rautatiehallitukselle oikeuttaneensa sen suorittamaan Hyvinkään kauppalalle Valtionrautateiden osuutena mainitussa tarkoituksessa 650.000 markkaa edellyttäen, että kauppala viipymättä saattaa vesijohtojen rakennustyöt niin käyntiin, että vettä voidaan saada Valtionrautateiden tarpeisiin mahdollisimman pian.
*Toim. huom. Suomen hallitus päätti 4.9.1944 katkaista diplomaattiset suhteet Nazi-Saksaan ja hyväksyä Neuvostoliiton ennakkorauhanehdot.
Hallitus
Valtuusto oikeuttanee hallituksen siirtämään puuttuvien vesijohtoputkien tilaamisen Haapakosken Tehdas Oy:lle ja merkitsemään siitä aiheutuvat kustannukset vesijohtolaitoksen perustamiskustannuksiin (13 Pl. I. 2.).
Valtuusto
Valtuutettu Sjöblom huomautti, että hallituksen ehdotus merkitsee huomattavaa vesijohtolaitoksen kustannusten nousua, vaikka urakkasopimusta tehtäessä Oy. Yleisen Insinööritoimiston kanssa valtuustolle ilmoitettiin, että kaikki sopimukseen sisältyvät putket olisivat olleet urakoitsijan varastossa. Kauppalanjohtaja ilmoitti, että valtuutettu Sjöblom on ilmeisesti aikoinaan saanut väärän käsityksen asiasta, sillä urakkasopimusta tehtäessä 16.8.1943 vain osa putkista oli urakoitsijan hallussa, kun taas loppuosaa varten oli myönnetty tuontilisenssi ja putket oli jo tilattu Oy. Yleisen Insinööritoimiston toimesta vv. 1942–43 vaihteessa asianomaiselta saksalaiselta tehtaalta. Niiden lähettäminen Suomeen viivästyi kuitenkin ilmeisesti Saksan hallituksen toimenpiteitten vuoksi aina viime elokuun loppuun, jolloin putkia kuljettava laiva oli jo lähtenyt Hamburgin satamasta, mutta Saksan hallitus määräsi sen palaamaan takaisin Suomen ja Saksan välisten suhteitten katkettua.
Valtuusto hyväksyi yksimielisesti hallituksen asiasta tekemän ehdotuksen.
Alennuksen myöntäminen talojohtojen liitoksista talonomistajille
Vesijohtolaitoksen rakennustyöt ovat ehtineet niin pitkälle, että talojohtojen rakentamiseen voidaan ryhtyä. Urakoitsijalta vapautuu pääverkoston rakennustyöstä lähiaikoina työvoimaa, joka työvoimatilanteen huomioon ottaen olisi sijoitettava talojohtojen rakentamiseen. Vesijohtolaitoksen kannattavaisuuden vuoksi olisi toisaalta tärkeää, että alusta pitäen mahdollisimman paljon veden kuluttajia saadaan liitetyksi vesijohtoverkostoon. Vedenkuluttajien liittymisen tehostamiseksi on useilla paikkakunnilla käytetty erilaatuisia helpotuksia liitosjohdon rakentamiseksi, esim. siten, että kaupunki tai kauppala on kustantanut liitosputken rakentamisen pääverkostosta tontin rajaan tai määrätyllä rahasummalla avustanut liitostyötä. Kauppalanhallitus on katsonut kohtuulliseksi, että talonomistajille myönnetään talojohtojen liitostöitä alennuksia 2.650 markkaa liitosputken ollessa kaksituumainen (2”), 2.450 markkaa sen ollessa puolitoistatuumainen (1,5”). Näihin summiin sisältyvät työt ja materiaalit: satulaliitos pääputkeen, katusulkuventtiili ja siihen liittyvät osat, kuten avaintanko ja sen suojaputki sekä kadun pinnalle rauta-arkku ja talojohtoliitoksen loppupäähän päätekappale. Ko. hinnat ovat Yleisen Insinööritoimiston tarjoamat urakkahinnat. Talonomistajien maksettavaksi jäisi varsinainen liitosputki, joka urakoitsijan tarjouksen mukaan valmiiksi maahan asennettuna maksaa 2”-putki 240 markkaa juoksumetriltä ja 1,5”-putki 230 markkaa juoksumetriltä.
Hallitus
Valtuusto päättänee myöntää vesijohtolaitoksen talojohtojen liitoksista talonomistajille alennuksia 2.650 markkaa liitosputken ollessa kaksituumainen ja 2.450 markkaa sen ollessa puolitoistatuumainen kuitenkin niin, että alennus on voimassa kuuden (6) kuukauden ajan niille, joiden tontin kohdalle on jo rakennettu vesijohto ja muille kuusi (6) kuukautta sen jälkeen, kun vesijohto on rakennettu asianomaisten tontin kohdalle.
Valtuusto
Kauppalanjohtaja ilmoitti, että talonomistajien kustantama liitosputki mitataan kadun keskiviivalta rakennettuun päätepisteeseen asti, vaikka katujohto saattaisi kulkea mainitun keskiviivan jommallakummalla puolella. Siten liitosjohdon rakennuskustannukset tulevat talonomistajille keskimäärin yhtä suuriksi.
Valtuusto hyväksyi enemmittä keskusteluitta hallituksen ehdotuksen.
Rakennustoimisto
Kauppalan rakennustoimiston ja yleisten töiden johtajana on toiminut rakennusmestari Selim Holmari. Rakennustoimiston hoitamilla rakennustyömailla ovat toimineet työnjohtajina rakennusmestari Väinö Massinen ja työnjohtaja Svante Pajunen. Rakennustoimiston piirustajana on toiminut neito Toini Lehmussaari sekä toimistoapulaisena rouva Irma Torvi.
Viemärit
Viemärityöt ovat olleet käynnissä kauppalassa koko vuoden 1944 ajan vesijohtotöiden yhteydessä. Sota-ajasta johtuen on työväen saanti ollut vaikeasti järjestettävissä, mutta siitä huolimatta on viemäriä rakennettu kaikkiaan 6785 jm vuoden 1944 loppuun mennessä.
Rakennettu viemäri jakaantuu seuraavasti eri kaduille:
Hämeenkadulle (30 cm) 632 jm, Erkylänkadulle (30 cm) 102 jm, Oravalankadulle (30 cm) 77 jm, Marjamäenkadulle (30 – 60 cm) 466 jm, Vantaankadulle (60 – 70 cm) 279 jm, Santasillankadulle (70 cm) 58 jm, Ahdenkallionkadulle (30 – 90 cm) 495 jm, Puistoon uima-altaan vieressä (90 cm) 103 jm, Viistokadulle (30 – 37,5 cm) 379 jm, Kutomokadulle (45 cm) 209 jm, Valtakadulle (30 cm) 475 jm, Pappilankadulle (30 – 52,5 cm) 778 jm, Hyvinkäänkadulle (30 – 52,5 cm) 308 jm, Viertolankadulle (22,5 cm) 138 jm, Nukarinkadulle (30 cm) 83 jm, Asemakadulle (30 – 45 cm) 619 jm, Vaiveronkadulle (30 cm) 325 jm, Usminkadulle (30 cm) 130 jm, Harjukadulle (30 cm) 238 jm, Tasavallankadulle (30 cm) 110 jm, Puusepänkadulle (45 cm) 170 jm, Jukolankadulle (30 – 37,5 cm) 302 jm, Siltakadulle (30 cm) 209 jm. *
*Toim. huom. Yksityiskohtaisemman selostuksen rakennetuista viemäreistä voi lukea Hyvinkään kauppalan vuoden 1944 kunnalliskertomuksesta.
Edellä mainittu viemäri on rakennettu insinööri R. Granqvistin suunnitelman mukaan. Kauppalan rakennustoimiston laskeman kustannusarvion ja jakoperusteen kyseessä olevalle viemärisuunnitelmalle on kauppalanvaltuusto hyväksynyt kokouksessaan syyskuun 30. päivänä 1943. Edellä mainitun 6785 jm. pituisen viemärin rakentamiseen oli v. 1943 ja 1944 käytetty varoja 2.750.015,20 mk.
Vesijohtolaitoksen rakennustyöt
Vesijohtolaitoksen rakennustyöt ovat jatkuneet koko kertomusvuoden ajan ja tällä ajalla valmistui vesitorni, pumppuhuone sekä kaivo.
Vesijohtolaitoksen rakennustöitä valvoi kauppalan puolesta rakennusmestari Selim Holmari, apunaan putkiasentaja Väinö Vainio.
Katujohdot
Vesijohtoputkea rakennettiin kaduille 9.150 jm jakautuen seuraavasti: Ahdenkallionkadulle, Ahjokadulle, Asemakadulle, Erkylänkadulle, Harjukadulle, Hyvinkäänkadulle, Hämeenkadulle, Jukolankadulle, Karkkilankadulle *, Keskikadulle, Keskuskadulle, Kutomokadulle, Marjamäenkadulle, Monnikadulle, Nukarinkadulle, Oravalankadulle, Pappilankadulle, Puusepänkadulle, Rautatienpuistoon, Santasillankadulle, Sillansuonkadulle, Sillan keskusaukiolle, Siltakadulle, Seittemänmiehenkadulle, Tasavallankadulle, Tasavallanpuistoon, Usminkadulle, Valtakadulle, Vaiveronkadulle, Vantaankadulle, Viistokadulle, Viertolankadulle, Vesitorni – Pumppuasema putkikokojen ollessa kolmesta (3) kymmeneen (10) tuumaan ja putkimateriaalien ollessa Mannesmann-, Unionvalurauta- ja valurautaputkea. **
*Toim. huom. Karkkilankadun sijaintia emme ole onnistuneet selvittämään.
**Toim. huom. Yksityiskohtaisemman selostuksen rakennetuista vesijohdoista voi lukea Hyvinkään kauppalan vuoden 1944 kunnalliskertomuksesta.
Taloliitokset
Kokouksessaan marraskuun 2. päivänä 1944 valtuusto hyväksyi vesijohtolaitoksen talojohtojen liitoksista talonomistajille alennusta 2.650 markkaa liitosputken ollessa kaksituumainen ja 2.450 markkaa sen ollessa puolitoistatuumainen, kuitenkin niin, että alennus on voimassa kuuden (6) kuukauden ajan niille, joiden tontin kohdalla on jo rakennettu vesijohto, ja muille kuusi (6) kuukautta sen jälkeen, kun vesijohto on rakennettu asianomaisen tontin kohdalle.
Yllä mainittua alennusta hyväksi käyttäen ovat talojen omistajat seuraavilla tonteilla rakennuttaneet jakelujohdot: yhteensä rakennettiin 38 liitosta. *
*Toim. huom. Yksityiskohtaista listaa tonteista, jonne jakelujohto oli rakennettu ei esitetä tässä selvityksessä, mutta se on luettavissa Hyvinkään kauppalan vuoden 1944 kunnalliskertomuksesta.
Kunnalliskertomuksesta 1945
Yleisten töiden lautakunta
Kauppalan rakennustoimiston jatkuvasti laajentuvien tehtävien valvomista ja ohjaamista varten valitsi kauppalanvaltuusto joulukuun 21. päivänä 1944 pitämässään kokouksessa kauppalaan yleisten töiden lautakunnan. Mainittuun lautakuntaan on edellä mainitussa kokouksessa valittuina kuuluneet nuohoojamestari Teodor Johansson puheenjohtajana ja jäseninä rakennusurakoitsija J. K. Aalto, puuseppämestari Arvi Vännilä, insinööri Birger Skogster ja rakennusmestari Toivo Tyrylahti. Rakennustoimiston edustajana on lautakunnassa ollut rakennustoimiston johtaja Selim Holmari. Lautakunnan sihteerinä toimi kertomusvuoden alkupuoliskolla kauppalansihteeri Viljo Pelkonen ja jälkipuoliskolla rakennustoimiston johtaja Selim Holmari.
Rakennustoimisto
Kauppalan rakennustoimiston johtajana on toiminut rakennusmestari Selim Holmari. Vanhempi rakennusmestari Väinö Massinen on hoitanut vesijohto- ja viemäritöitä, sekä rakennustarkastajan tehtäviä. Nuorempi rakennusmestari Nikolai Järvinen, joka otettiin kauppalan palvelukseen lokakuun 1. päivänä 1945, on suunnitellut ja rakennuttanut katuja.
Viemärit
Sementin saannin vaikeuduttua ei viemäritöitä ole voitu suorittaa samassa määrässä kuin v. 1944. Kaikkiaan rakennettiin viemäriä vuoden 1945 aikana 1560 m jakaantuen se seuraaville kaduille:
Sillansuonkatu (110 cm) 250 m, Konepaja-alue (45–52,5 cm) 362 m, Hämeenkadulle (30 cm) 150 m, Koulukadulle (30 cm) 130 m, Seittemänmiehenkadulle (30 cm) 40 m, Karkkilankadulle (60 cm) 135 m, Joosepinkadulle (30 cm) 32 m, Kaunistonkadulle (52,5 cm) 104 m, Vikkilänkadulle * (52,5 cm) 357 m. Yhteensä 1.560 m.
*Toim. huom. Vikkilänkadun sijaintia emme ole onnistuneet selvittämään.
Edellä mainittu viemäri on rakennettu insinööri R. Granqvistin suunnitelman mukaan. Kauppalan rakennustoimiston laskeman kustannusarvion ja jakoperusteen kyseessä olevalle viemärisuunnitelmalle on kauppalanvaltuusto hyväksynyt kokouksessaan syyskuun 30. päivänä 1943 ja tästä yleissuunnitelmasta valtuusto hyväksyi kokouksessaan tammikuun 11. päivänä 1945 asemakaavakarttaan lähemmin merkitys osat, mihin sisältyvät seuraavat korttelit katuineen ja puistoineen. *
*Toim. huom. Yksityiskohtaisempi listaa asemakaavaan lähemmin merkityistä osista ei esitetä tässä selvityksessä, mutta se on luettavissa Hyvinkään kauppalan vuoden 1945 kunnalliskertomuksesta.
…Edellä mainitulle alueelle nyt rakennettavaksi aiotun viemäriverkoston kustannusarvio on 6.321.343 mk edellyttäen, että yhteisen laskuputken rakentaminen lopetetaan tällä kertaa vahvistettavaksi aiotun alueen rajaan.
Samoin on valtuusto kokouksessaan joulukuun 27. päivänä 1945 hyväksynyt asemakaavakarttaan lähemmin merkityt osat mihin sisältyvät seuraavat korttelit katuineen ja puistoineen. *
*Toim. huom. Yksityiskohtaisempi listaa asemakaavaan lähemmin merkityistä osista ei esitetä tässä selvityksessä, mutta se on luettavissa Hyvinkään kauppalan vuoden 1945 kunnalliskertomuksesta.
…Edellä mainitulle alueelle rakennettavan viemäriverkoston kustannusarvio on 510.140 mk edellyttäen, että yhteisen laskuputken asentaminen lopetetaan tällä kertaa vahvistettavan alueen rajaan.
Vuosien 1943, 1944 ja 1945 aikana rakennettiin katuviemäriä kaikkiaan 8345 m kauppalan toimesta ja aikaisemmin oli rakennettu noin 700 m, joten kauppalan rakentaman katuviemärin pituus oli vuoden 1945 loppuun mennessä 9045 m.
Vesilaitoksen rakennustyöt
Kauppalan vesijohtolaitos valmistui kertomusvuoden syyskuussa, jolloin lopputarkastus pidettiin. Kauppalanhallitus päätti kokouksessaan 23.10.1945 lopullisesti vastaanottaa vesijohtolaitoksen rakentajalta Oy. Yleiseltä Insinööritoimistolta. Vesijohtolaitoksen rakennustöitä valvoi kauppalan puolesta rakennusmestari Selim Holmari apunaan putkiasentaja Väinö Vainio.
Katujohdot
Vesijohtoputkea rakennettiin kaduille vuoden 1945 aikana 1733,3 jm jakautuen se seuraavasti: Ahjonkadulle (10”) valurautaputkea 118,7 jm, Hämeenkadulle (10”) valurautaputkea 334,0 jm, Keskuskadulle * (10”) valurautaputkea 24,0 jm, Marjamäenkadulle (8”) Mannesmannputkea 176,8 jm ja valurautaputkea 176,9 jm, Pappilankadulle (6”) Mannesmannputkea 29,0 m, Perttulankadulle (2”) Mannesmannputkea 123,0 jm, Seurakadulle * (3”) Mannesmannputkea 35,8 jm, Siltakadulle (10”) valurautaputkea 142,0 jm, Vesitorni-Pumppuasema (10”) valurautaputkea 630,4 m.
Vuoden 1945 loppuun mennessä oli kauppalaan rakennettu vesijohtoputkea kaduille kaikkiaan 10.851,7 jm.
*Toim. huom. Keskuskadun ja Seurakadun sijaintia emme ole onnistuneet selvittämään.
Taloliitokset
Kokouksessaan marraskuun 2. päivänä 1944 valtuusto hyväksyi vesijohtolaitoksen talojohtojen liitoksista talonomistajille alennusta 2.650 markkaa liitosputken ollessa kaksituumainen (2”) ja 2.450 markkaa sen ollessa puolitoistatuumainen (1,5”) kuitenkin niin, että alennus on voimassa kuuden (6) kuukauden ajan niille, joiden tontin kohdalla on jo rakennettu vesijohto, ja muille kuusi (6) kuukautta sen jälkeen, kun vesijohto on rakennettu asianomaisen tontin kohdalle. Yhteensä rakennettiin 64 taloliitosta, jakautuen seuraavasti. *
*Toim. huom. Taloliitosten jakautumista kortteleittain ja tonteittain ei esitetä tässä selvityksessä, mutta se on luettavissa Hyvinkään kauppalan vuoden 1945 kunnalliskertomuksesta.
Vuoden 1945 loppuun oli rakennettu kaikkiaan 102 taloliitosta ja vesi yhdistetty 75 rakennukseen. Talojohtoihin on käytetty vuoden 1945 loppuun mennessä kauppalan hankkimaa 1½ ja 2” Mannesmann teräsputkea kaikkiaan 2842 jm.
Kunnalliskertomuksesta 1946
Rakennustoimisto
Kauppalan rakennustoimiston johtajana on toiminut rakennusmestari Selim Holmari. Vanhempi rakennusmestari Väinö Massinen on hoitanut vesijohto- ja viemäritöitä sekä rakennustarkastajan tehtäviä elokuun 1. päivään 1946 asti, jolloin hän erosi kauppalan palveluksesta. Rakennusmestari Väinö Massisen tilalle otettiin rakennusmestari Valter Kalervo.
Viemärit
Sementin ja raudan saannin vaikeuduttua ei viemäritöitä ole voitu suorittaa samassa määrin kuin aikaisemmin. Kaikkiaan rakennettiin viemäriä vuoden 1946 aikana 430 jm jakautuen seuraavasti eri kaduille: Vikkilänkadulle (45 cm) 230 jm, Asemakadulle (30 cm) 200 jm.
Kauppalan rakentaman katuviemärin pituus oli vuoden 1946 loppuun mennessä 9475 m.
Vesijohtolaitoksen rakennustyöt
Suurista materiaalivaikeuksista huolimatta voitiin rakentaa kertomusvuoden aikana vesijohto Hiiltomon teollisuusalueelle. Rakennetun putken pituus oli 1604 jm jakautuen seuraaville kaduille:
Asemakadulle (6”) valurautaputkea 414 jm. Hiiltomonkadulle (6”) valurautaputkea 587 jm. Kaunistonkadulle (2”) Mannesmannputkea 63 jm.
Vuoden 1946 loppuun mennessä oli kauppalaan rakennettu vesijohtoputkea kaduille kaikkiaan 11.915,70 jm. Vuoden 1946 aikana rakennettiin taloliitoksia 19 seuraaville tonteille. *
*Toim. huom. Taloliitosten jakautumista kortteleittain ja tonteittain ei esitetä tässä selvityksessä, mutta se on luettavissa Hyvinkään kauppalan vuoden 1946 kunnalliskertomuksesta.
Vuoden 1946 loppuun oli rakennettu kaikkiaan 121 taloliitosta, ja vesi oli yhdistetty 105 rakennukseen.
Vesijohtolaitos
Vuonna 1943 alulle pantu vesijohtolaitoksen rakentamistyö oli saatu suoritetuksi jo vuoden 1945 aikana niin pitkälle, että kauppala oli voinut ottaa vesijohtolaitoksen vastaan sen rakentamisessa urakoitsijana toimineelta Yleinen Insinööritoimisto Oy:ltä mainitun vuoden 1945 lopulla. Ennen vuoden 1946 alkua oli rakennettu myöskin 102 taloliitosta ja vesi yhdistetty 75 rakennukseen. Kauppalan vesijohtolaitos voi siten aloittaa varsinaisen toimintansa vuoden 1946 alusta.
Vesijohtolaitos on toiminut kauppalan rakennustoimiston hallinnon ja johdon alaisena kuitenkin siten, että sen kirjanpito ja kassa ovat hoidetut kauppalan rahatoimistosta. Laitoksen pumppuasemanhoitajana on toiminut Urho Kenttä ja vanhempana putkiasentajan Hugo Romppanen. Vuoden 1946 aikana laajennettiin vesijohtolaitosta kauppalan yleisiä töitä koskevassa kertomuksessa mainitulla tavalla.
Ensimmäisen toimintavuoden aikana oli vesijohtolaitoksen veden kulutus 108.950 m3. Vedenkulutusmaksu on ollut alle 25 m3 vuorokaudessa kuluttavilta 10 markkaa kuutiolta, 25–50 m3 kuluttavilta 7,5 markkaa kuutiolta, 50–100 m3 kuluttavilta 7,0 markkaa kuutiolta ja yli 100 m3 kuluttavilta 6,0 markkaa kuutiolta. Kun vesimittareita on ollut saatavissa vain rajoitetusti, ovat vesimaksut useimmilta pienkuluttajilla perityt vettä kuluttavien kiinteistöjen asukasluvun mukaan siten, että vedenkulutusmaksu on ollut 10 markkaa henkilöltä kuukaudessa sellaisissa taloissa, joissa ei ole VC:tä, kuitenkin vähintään 50 markkaa talolta, ja 12,50 henkilöltä VC:llä varustetuissa taloissa, kuitenkin vähintään 65 markkaa talolta kuukaudessa. Syyskuun alusta lukien muutettiin viimeksi mainittua taksaa siten, että taloilta, joissa on VC tai sauna, peritään vesimaksua 15 markkaa henkilöltä kuukaudessa, kuitenkin vähintään 75 markkaa talolta kuukaudessa. Näin muutettuina olivat mainitut vesimaksut voimassa toimintavuoden loppupuolelle.
Vesijohtolaitoksen varat ja velat sekä tulot ja menot käyvät ilmi kunnalliskertomuksen tiliosastossa olevasta vesijohtolaitoksen tilinpäätöksestä (tämä tilinpäätös on esitetty tämän jakson lopussa).
Kunnalliskertomuksesta 1947
Yleisiä töitä koskevat asiat
Annettiin vesijohtolaitoksen vedenottamon laajentamistyö Oy. Yleisen Insinööritoimiston tehtäväksi 1.300.000 markan urakkahinnasta (9§).
Päätettiin rakentaa vesijohtolaitoksen pumppuasemalle sauna pumppuaseman henkilökuntaa varten (18§).
Päätettiin rakentaa vesijohto Parantolan- ja Hyvinkäänkaduille (1§).
Myönnettiin talousarvion 14.1.13. menokohtaan 135.000 markan määräraha vesijohtolaitoksen pumppuaseman muuntajan rakentamista varten (13§).
Hyväksyttiin vuoden 1948 talousarvioon ennakkomenona pääomamenojen kiinteän omaisuuden kohdalle 110.000 markan määräraha vesijohtolaitoksen pumppuaseman saunan rakentamista varten (18§).
Rakennustoimisto
Kauppalan rakennustoimiston johtajana on toiminut rakennusmestari Selim Holmari. Rakennusmestari Valter Kalervo on hoitanut vesijohto- ja viemäritöitä sekä rakennustarkastajan tehtäviä syyskuun 15. päivään 1947 asti, jolloin hän erosi kauppalan palveluksesta. Rakennusmestari Valter Kalervon tilalle otettiin rakennusmestari Juho Yli-Kovero.
Viemärit
Sementin ja raudan saannin vaikeuduttua ei viemäritöitä voitu suorittaa samassa määrässä kuin aikaisemmin. Kaikkiaan rakennettiin viemäriä vuoden 1947 aikana 200 jm (Parantolankadulle). Kauppalan rakentaman katuviemärin pituus oli vuoden 1947 loppuun mennessä 9675 m.
Vesijohtolaitoksen rakennustyöt
Kauppalan vedenkulutuksen yhä lisääntyessä ei aikaisemmin rakennettu pohjavesikaivo enää voinut tyydyttää kauppalan veden tarvetta, vaan oli kaivoja lisättävä. Ns. putkikaivoja rakennettiin viisi (5) kpl. Kaivoista vesi johdettiin 400 metrin matkalla puuputkea pitkin entiseen kaivoon. Kaivot ja puuputken suunnitteli ja rakensi Oy. Yleinen Insinööritoimisto. *
*Toim. huom. Hyvinkään kaupungin vesilaitoksella vuosina 1961–1972 putkiasentajana ja myöhemmin vuosina 1973–2002 putkimestarina toiminut Timo Lukkarinen muisteli, että tätä vuonna 1947 rakennettua uutta kaivoaluetta ja pumppuasemaa olisi kutsuttu ”taka-asemaksi”. Myös vuosina 1974–2018 ensin putkiasentajana ja sittemmin pumppuasemanhoitajana toiminut Esa Flinkman muisteli nimen olleen ”taka-asema” tai ”ala-asema”. Flinkman kertoi paikalla olleen kaivon päällä pienen rakennuksen, jossa oli yksi pumppu, jolla pumpattiin vettä aiemmin kerrottuun kuilukaivoon varsinaisen vedenottamorakennuksen pihalla. Flinkman myös muisti nähneensä alueella mainittuja puuvesijohtoja.
Suurista materiaalivaikeuksista huolimatta voitiin kertomusvuoden aikana rakentaa vesijohtoa kaduille 1026 jm jakautuen seuraavasti. *
*Toim. huom. Yksityiskohtaista listaa kaduista, jonne vesijohtoa oli rakennettu ei esitetä tässä selvityksessä, mutta se on luettavissa Hyvinkään kauppalan vuoden 1947 kunnalliskertomuksesta.
Vuoden loppuun mennessä oli kauppalaan rakennuttu vesijohtoputkea kaduille kaikkiaan 12942 jm. Vuoden loppuun mennessä oli rakennettu kaikkiaan 145 taloliitosta.
Vesijohtolaitos
Vesijohtolaitos on toiminut kauppalan rakennustoimiston hallinnon ja johdon alaisena kuitenkin siten, että sen kirjanpito ja kassa ovat hoidetut kauppalan rahatoimistosta. Laitoksen pumppuasemanhoitajana on toiminut Urho Kenttä ja vanhempana putkiasentajan Hugo Romppanen. Vuoden 1947 aikana laajennettiin vesijohtolaitosta kauppalan yleisiä töitä koskevassa kertomuksessa mainitulla tavalla.
Ensimmäisen toimintavuoden aikana oli vesijohtolaitoksen veden kulutus 171.465 m3. Vedenkulutusmaksu on ollut alle 25 m3 vuorokaudessa kuluttavilta 10 markkaa kuutiolta, 25–50 m3 kuluttavilta 7,5 markkaa kuutiolta, 50–100 m3 kuluttavilta 7,0 markkaa kuutiolta ja yli 100 m3 kuluttavilta 6,0 markkaa kuutiolta. Kun vesimittareita on ollut saatavissa vain rajoitetusti, ovat vesimaksut useimmilta pienkuluttajilla perityt vettä kuluttavien kiinteistöjen asukasluvun mukaan siten, että vedenkulutusmaksu on ollut 10 markkaa henkilöltä kuukaudessa sellaisissa taloissa, joissa ei ole ollut WC:tä, kuitenkin vähintään 50 markkaa talolta, ja 15 markkaa henkilöltä WC:llä varustetuissa taloissa, kuitenkin vähintään 75 markkaa talolta kuukaudessa.
Kunnalliskertomuksesta 1948
Yleisten töiden lautakunta
…Erikoisesti on lautakunta pidättänyt itsellään määräämisvallan siitä, mille katuosille rakennettiin vesi- ja viemärijohtoja. Niiden tarve on kauppalassa suuri, mutta johtojen rakentamista on vaikeuttanut putkien suuri puute. Seuraavia vuosia varten on lautakunta pääpiirteissään suunnitellut huomattavia vesijohdon ja viemärien laajennuksia.
Kauppalan yleisissä töissä on v. 1948 ollut yhteensä 234 henkilöä, joista 41 on ollut koko vuoden. Omien autojen lisäksi oli seitsemän (7) kuorma-autoa katutöissä kesällä. Työviikko on ollut 47-tuntinen paitsi kesäaikana 45-tuntinen ja pimeänä vuodenaikana marras-joulukuussa 41–44-tuntinen. Kauppalan työmaalla 3.7. sattuneen tapaturman johdosta sai työmies E. Salmi surmansa. Joulukuun 14. päivänä järjesti rakennustoimisto yhdessä työntekijäin kanssa pikkujoulujuhlan Kansantalolla.
Viemärit
Uutta viemäriä on rakennettu seuraavasti: Vieremänkatu 481,6 m. Vaiveronkatu 394,0 m. Tasavallankatu 98,8 m. Perttulankatu 100,0 m. Vantaankatu 354,4 m. Yhteensä 1.428,8 m.
Kauppalan rakentaman katuviemärin pituus oli vuoden 1948 loppuun mennessä 11.103,8 m. Avoviemäri avattiin 440 m. Yksityisiä viemäreitä liitettiin kauppalan verkostoon vuoden aikana 36 kpl sekä Aseman koulun viemäri. Tarkastuskaivoja rakennettiin 26 kpl ja syöksykaivoja 5 kpl. Likaviemäreitä on osittain puhdistettu.
Vesijohdot
Vesijohtoverkostoa laajennettiin vuoden 1948 aikana seuraavasti: Vieremänkatu (6”) 481,6 m. Vaiveronkatu (4”) 394,0 m. Tasavallankatu (3”) 98,8 m. Perttulankatu (4”) 100,0 m. Vantaankatu (4”) 354,4 m. Sillansuonkatu (4”) 200,0 m. Erkylänkatu (4”) 90,0 m. Yhteensä 1.718,8 m.
Urheilukentälle rakennettiin 200 m vesijohtoa kentän kastelua varten. Yksityisiä talojohtoja yhdistettiin kauppalan verkostoon 46 kpl ja lisäksi Aseman koululle rakennettiin ulkojohto. Paloposteja tehtiin kuusi (6) kpl. Uima-altaalle rakennettiin suihkukaivo. Suoritettiin korjauksia verkostossa.
Vuoden 1948 loppuun mennessä oli kauppalaan rakennettu vesijohtoputkea kaduille kaikkiaan 14.660,8 m. Vuoden loppuun mennessä oli rakennettu kaikkiaan 191 taloliitosta.
…veden pintaa ja siten pienentäneet imukorkeutta. Nyt saavutettua tulosta voidaan tuskin enää parantaa. *
*Toim. huom. Vuoden 1948 kunnalliskertomuksesta on revitty irti sivut 95 ja 96. Joudumme tässä kohdassa lainaamaan historiantutkija ja professori Matti Klingeä toteamalla, että mikään tutkimusaineisto ei ole täydellinen. Oletettavasti näillä em. sivuilla on kerrottu ongelmasta raakaveden riittävyyden suhteen. Asia ei selvinne koskaan ellemme onnistu löytämään vielä jostain yhtä kappaletta vuoden 1948 Hyvinkään kauppalan kunnalliskertomusta. Teksti jatkuu kuitenkin sivulla 97:
2) Menojen ja tappion huomattava kasvu johtuu suurelta osaltaan siitä, että putkiverkoston kuoletusprosentti on suurennettu, ollen nämä lisäykset siis osittain näennäisiä. Kuitenkin osoittaa tappion summa, että 1.7.(1948) tapahtunut veden hinnan korotus oli välttämätön.
Veden hinta on e.m. korotusten jälkeen seuraava: Mittarin mukaan:
0–25 m3/ vrk 18: -
25–50 14: -
50–100 11: -
Yli 100 8: -
2) Henkilöluvun mukaan:
Henkilöltä kk:ssa, jos talossa ei ole
WC:tä tai saunaa 25: -,
kuitenkin vähintään 125: -
Henkilöltä kk:ssa WC:llä tai saunalla
varustetussa talossa 40: -,
kuitenkin vähintään 200: -
Mittarivuokrat (ja lukemispalkkiot):
0–50 m3 125: - kk:ssa
Yli 50 m3 250: -
Vesijohtoveden laatua on seurattu tarkasti. Helsingin kaupungin vesijohtolaitoksen kemisti fil. maisteri S. Ranta on tutkinut veden 29.4.-47 ja 21.12.-48 otetuista näytteistä ja ovat tutkimuksen tulokset seuraavat:
Tutkimustulokset 29.4.1947
Ulkonäkö: väritön, kirkas, pohjasakaton.
Väri: 0 mg/ 1Pt.
Haju ja maku: haju moitteeton, maku raikas.
Reaktio hapan pH 6,6
Alkaliniteetti, ml n/10 HCL/1 met. oranssi 4,0
Hiilihappo, vapaa 8,8 mg/ 1C o2
-””- rautaa syövyttävä 8,8 –””-
-””- kalkkia syövyttävä 8,4
Kovuus, kokonais- 2,1 saks. o
-””-, kalsium- 1,4 –””-
-””-, magnesium- 0,7 –””-
-””-, biokarbonaatti, 1,1 –””-
-””-, mineraalihappo- 1,0 –””-
Piihappo, kokonais- 5,4 mg/ 1 Si 02
Rauta 0,08” Fe
Mangaani 0,0 Mn
Kalsium 10,0 Ca
Magnesium 3,1 Mg
Aluminium 4,6 Al
Ammoniakki 0,08 Nh
-””- /albuminoidi 0,04 Nh 4
Nitriitit 0,01 NO 2
Nitraatit 24,0 NO 3
Kloridit 10,0 Cl
Sulfaatit 7,1 SO 4
Fosfaatit 0,0 PO 4
Sähkönjohtokyky H 18 106 93,7 mg/ 1
Elektrolyyttejä edellisen perusteella 70,3 –””-
Haihdutusjäännös 78,8 –””-
Hehkutusjäännös 33,6 –””-
Hehkutushäviö 45,2 –””-
Permanganaatin kulutus 4,5 –””- KMn 04
Luonteeltaan vesi on verrattain pehmeää ja muutenkin elektrolyyttiköyhää pohjavettä. Esteettisessä suhteessa vesi on aivan moitteetonta. Hygieenisessä suhteessa mainittakoon, että vesi kemiallisen tutkimuksen mukaan ei sisällä saastumista osoittavia aineita. Lopullisesti asia voidaan kuitenkin selvittää vain bakteriologisella tutkimuksella. Teknillisessä suhteessa on huomattava, että vesi hiilihappoisuudesta johtuvan happamuutensa vuoksi on putkimateriaalia syövyttävää.
Tutkimustulokset 21.12.1948
I II
Reaktio hapan pH 6,7 6,7
Alkaliniteetti m n/10 HC/ 1 met. oranssi 5,0 5,0
Kovuus- kokonais- 2,4 2,5 saks. o
Rauta 0,06 0,09 mg/ 1 Fe
Sähkönjohtokyky h 18 10/6 98,4 94,8
Elektrolyyttejä edellisen perusteella 73,8 71,1
Haihdutusjäännös 80,0 75,2 -””-
Hehkutusjäännös 49,6 46,0 -””-
Hehkutushäviö 30,4 29,2 -””-
Permanganaatinkulutus 4,9 6,5 -””-
Vuoden kuluessa on myös suunniteltu vesijohtoverkoston laajentamista, mihin erikoisesti on antanut aihetta Yhdistyneet Villatehtaat Oy:n ilmoittama aikomuksensa liittyä vedenkuluttajiin. Koska tehtaan vedentarve on 1.500–2.000 m3/ vrk., aiheuttaa sen liittyminen kauppalan verkostoon m.m. suuren vesitornin rakentamisen ja putkiverkoston sangen suuren lisäämisen. Nämä suunnitelmat ovat vielä kesken.
Kunnalliskertomuksesta 1949
Rakennustoimiston rakennusosasto
Rakennusosasto kärsi edelleen piirtäjän puuttumisesta, kunne 1.11. rakennusmestari Yli-Kovero siirrettiin toimistotyöhön. Tällöin saatiin myöskin suunnittelutyöt tarpeelliseen vauhtiin.
Jäljempänä mainitaan suoritetut katu- ja viemäriprofiilisuunnittelu, jotka ovat huomattavimmat suunnittelutyöt. niiden lisäksi piirrettiin mm. uima-altaan kioski, kauppalan varastoalueen kylmä varastorakennus, lämmin varastorakennus, joka käsittää vesijohtolaitoksen korjauspajan, pajan, autotallin viidelle autolle ja tiehöylälle, voiteluöljyvaraston, puutyöhuoneen, varastokonttorin, lämpimän käteisvaraston, putkitarvikevaraston, työntekijäin peseytymis- ja pukuhuoneen mukavuuksin, lämpökeskuksen sekä kaksi asuntoa; kaksi (2) huonetta ja keittiön mukavuuksineen ja sähköliesin. *
*Toim. Huom. Kyseinen varastoalue oli vesi- ja viemärilaitoksen varikko Torikadun varrella. Tämä niin kutsuttu ”vanha varikko” rakennettiin vuonna 1949 ja se toimi vesilaitoksen tukikohtana 2000-luvun alkuun saakka.
Varastoalueelle rakennettiin kylmä varastorakennus, jonka pohjan mitat ovat 11 x 40 m. Samoin rakennettiin lämmin varasto-, korjauspaja- ja autotallirakennus, tilavuudeltaan 2300 m3. Tämä ei valmistunut vielä kertomusvuoden aikana.
Uima-altaalla suoritettiin kesäaikana täydellinen puhdistus, jolloin allas tyhjennettiin vedestä kokonaan ja pohjasta ruopattiin paksu mutakerros, jonka tilalle ajettiin soraa.
Työttömyystyöt
Työttömyystöinä tehtiin vesi- ja viemärijohdot Torikadulle. Uusi varastoalue raivattiin ja tasattiin sekä aidattiin. Munckinkadulla suoritettiin katuleikkaustöitä ja poistettiin kiviä katualueelta. Kerkkolankadulle rakennettiin viemäri, joka kulkee konepajan rautatien alitse ja jatkuu avoviemärinä Niinistön korpeen.
Viemärityöt
Uusia viemäreitä tehtiin eri puolille kauppalaa yhteensä 5943 metriä (yksityiskohtaisempi taulukko uusista viemäreistä Hyvinkään kauppalan vuoden 1949 kunnalliskertomuksessa). Avoviemäriä kaivettiin seuraavasti: Niinistön korpeen 350 m. Perttulan pellolle 300 m. Uima-altaan alapuolelle 350 m. Uima-altaan yläpuolelle 800 metriä. Hakalan pellolta Martin aallopille 345 m. Hyyppärän tilalle 520 m. Yhteensä 2665 metriä.
Viemäriputkia lyötiin seuraavasti:
koko omalla varastolla Ivosella
21” 2.232 kpl. -
18” 472 –””- 680 kpl.
15” 1.238 –””- 110 –””-
12” 806 –””- 664
Uurreputkea 412 –””- -
Yhteensä 5160 kpl. 1454 kpl.
Karkkilan radan varressa täytettiin vanha palokaivo. Kruununpuistoon tehtiin uusi palokaivo.
Vesijohtotyöt
Uutta vesijohtoa rakennettiin eri puolelle kauppalaa yhteensä 3269 metriä (yksityiskohtaisempi taulukko rakennetuista vesijohdoista Hyvinkään kauppalan vuoden 1949 kunnalliskertomuksessa).
Muut tilat
Paavolan tilan, sairaalan, kansakoulutonttien, 6,06 hehtaarin suuruisen vedenottoalueen, urheilukentän sekä eri kiinteistöksi erotettujen tonttien lisäksi kauppala omistaa 14 tilaa, joille ei ole rakennettu. Selvitys näitten tilojen nimistä ja pinta-aloista on kunnalliskertomuksen (1949) tilasto-osastossa.
Vesijohtolaitos
Vesijohtolaitoksen toiminta on kertomusvuonna jatkunut suuremmitta häiriöittä. Muutaman kerran ovat pumput pysähtyneet sähkön katkeamisen vuoksi. Mutta vain kerran, 20.12.1949, ei vettä saatu ennen kuin klo 16.00.
Laitoksen viran- ja toimenhaltijat ovat olleet samat kuin edellisenäkin vuonna. Vanhempi asentaja H. Romppanen erosi kauppalan palveluksesta 20.9.1949 ja hänen tilalleen tuli vanhemmaksi asentajaksi P. Mäki.
Laitoksen pääoma-arvo, jonka edellisen vuoden tilinpäätöksen mukaan oli 34.107.320: 90, nousi vuoden kuluessa 47.575.165: - markkaan.
Uudet suunnitelmat
Laitoksen vuoden aikana esittämistä huomattavista suunnitelmista mainittakoon, että kauppalan nopeasti kasvaessa on sen vedensaannin turvaamiseksi tutkittu uusi pohjaveden ottopaikka suoalueen reunassa lentokentän lähellä sen pohjoispuolella, mistä saadaan laadultaan hyvää vettä vähintään 35 l/ sek. Uusi pumppuasema, joka sijaitsee toisella puolella kauppala kuin vanha, lisäisi suuresti vedensaannin varmuutta. Uuden vesitornin (Ammattikoulun vesitorni) suunnitelmat eivät ole vielä valmiit, mutta tarkoitus on ryhtyä rakentamiseen heti niitten valmistuttua. Tarvittava betoniteräs on sitä varten jo hankittu.
Valtaputkea on suunniteltu laajennettavaksi Sähkökadulta uudelle vesitornille, koko nyt avattavan Uudenmaankadun osalle ja edelleen Puolimatkankatua Hiiltomon teollisuusaluetta kohden.
Laajennustyöt: uusia katujohtoja on rakennettu yhteensä 3189 m *
*Toim. huom. Yksityiskohtainen taulukko (n:o 1) uusista rakennetuista katujohtoista Hyvinkään kauppalan vuoden 1949 kunnalliskertomuksessa.
Vesijohtolaitoksen kehitys; veden kulutus: *
Vuosi Kulutus
1945 13.340 m3
1946 108.950 m3
1947 171.765 m3
1948 260.655 m3
1949 352.175 m3
Kaikkiaan on katujohtoa 31.12.1949 valmiina 17.850 metriä.
*Toim. huom. Yksityiskohtainen taulukko (n:o 2) vesijohtolaitoksen kehityksestä Hyvinkään kauppalan vuoden 1949 kunnalliskertomuksessa.
Vedenkulutus
Vedenkulutus on lisääntynyt 35 % edellisestävuodesta. Lisäys on niin suuri ja varmasti vielä samassa suhteessa kasvava (taulukko n:o 3), että vedensaannin tehostamiseen on pakko ryhtyä heti. Maximikulutuksen aikana arkipäivisin imevät pumput kokoojakaivon tyhjäksi ja vedenpuutteesta on tällöin suurta haittaa. Se vuoksi tullaan vettä antavia putkikaivoja pikaisesti lisäämään.
Kuten taulukosta N:o 2 huomataan, on sähkönkulutus vesikuutiometriä kohden lisääntynyt 0.248–0.254 kWh eli 0.006 kWh. Tämä aiheuttaa lisäkustannuksen 24.000 mk/ v. Se on johtunut siitä, että veden pinta kokoojakaivossa on laskenut ja siis pumppujen on imettävä syvemmältä, sekä myös siitä, että pumppuaseman vesimittari, joka alun perinkin on ollut liian pieni, kuristaa yhä enemmän vedenkulutuksen suuretessa.
Näin ollen on jo tilattu uusi suurempi vesimittari sekä suunniteltu rakennettavan vedenottopaikalle 2–5 putkikaivoa lisää, jolloin veden saanti paranee ja sähkön kulutus pienenee. Tosin ei vielä voida arvioida mitä uusi ja korkeampi vesitorni tulee sähkönkulutukseen vaikuttamaan.
Taulukossa n:o 3 on esitetty veden kulutuksen kohoaminen kuukausittain vuodesta 1945 vuoteen 1949.
Vedenpuhdistus
Vuoden 1948 kunnalliskertomuksessa on sivuilla 97–99 viimeisimmät vesijohtoveden tutkimustulokset. Koska vapaa hiilihappo on rautaputkea syövyttävää, on hapon poistamista varten tilattu kalkin kuivasyöttölaite, joka asennetaan kokoojakaivoon. Kalkin syöttö tulee luonnollisesti jonkin verran aiheuttamaan lisäkustannuksia, mutta toisaalta se tuottaa paljon suuremman säästön pidentämällä kalliin putkiverkoston ikää.
Vesimittarit
Käytössä olevien mittarien luku on vuoden kuluessa lisääntynyt 74 ja on niitä vuoden lopussa 137 kpl. Läpimitat näkyvät seuraavassa erittelyssä:
Aukeen läpimitta mm. 13–15 20 25 70 100 125
Lukumäärä 47 70 12 1 5 2
Mittarien saanti on ollut vaikeata ja helpottunut vasta vuoden loppupuolella. Mittareita pyritään lisäämään mahdollisuuksien mukaan, sillä silloin kun vesi tulee mittarin kautta, huolehditaan yleensä paremmin siitä, ettei vuotoja sisäjohdoissa ole ja varmasti myös rajoitetaan puutarhojen kastelua ja veden haaskaamista.
Vesijohtolaitoksen ensimmäinen tilinpäätös 31.12.1946