Kauppalanvaltuuston kokous
8 miljoonan markan laina vesijohtolaitoksen laajentamista varten.
Eilen illalla kokoontui Hyvinkään kauppalanvaltuusto marraskuun kokoukseensa Osuusliike Ahjon kerhohuoneistossa tavanomaisessa istuntosalissaan. Mukana oli 30 valtuutettua, poissa 1. Kokouksessa johti puhetta kauppalanvaltuuston puheenjohtaja konttoripäällikkö Oiva Pinninoja ja pöytäkirjan kirjoitti kauppalansihteeri, varatuomari Jouko Nummela. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin valtuuston jäsenet, hinnoittelija Ellen Nokkala ja kirvesmies Kalle Laakso. Kauppalanvaltuusto käsitteli ja päätti m.m. seuraavan asian.
Kauppalanhallitus oli neuvotellut Kansaneläkelaitoksen kanssa lainan saamisesta vesijohtolaitoksen laajentamista varten. Kansaneläkelaitos oli ilmoittanut voivansa myöntää tarkoituksiin 8.000.000 markan suuruisen lainan ja on laina puoleksi indeksiehtoinen.
Hallitus oli ehdottanut valtuuston päättävän, että kauppala ottaa vesijohtolaitoksen laajentamista varten Kansaneläkelaitokselta 8.000.000 markan suuruisen pitkäaikaisen lainan, josta lainasta toinen puoli on sidottu kotimaisten tavarain tukkuhintaindeksiin. Laina otetaan Kansaneläkelaitoksen esittämin ehdoin ja päätös alistetaan Sisäasiainministeriön vahvistettavaksi. Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 30.11.1951).
Vesimaksuja korotetaan
Kauppalanhallitus oli pyytänyt Sosiaaliministeriön hintaosastolta lausunto vedenhinnan korottamisesta kauppalassa. Lausuntoa ei ollut vielä saapunut.
Hallitus oli ehdottanut, että valtuusto päättäisi muuttaa kauppalan 21. päivänä joulukuuta 1950 hyväksyttyä vesitaksaa 1. päivästä tammikuuta 1952 alkaen niin, että mittarin mukaiset maksut määrätään seuraaviksi:
Veden kulutus
m3 vuosinelj. Hinta mk/ m3
0–300 30
300–1200 28
1200–2500 26
2500–4000 24
4000– 21
Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen ja alisti päätöksensä Sosiaaliministeriön hintaosaston vahvistettavaksi.
(Hyvinkään Sanomat 30.11.1951).
Muutos kauppalan vesijohtotöitten laskutusperusteisiin
Hyvinkään kauppalanhallituksen kokouksessa marraskuun 26. päivänä oli esillä m.m. kauppalan vesijohtotöitten laskutusperusteitten muuttaminen. Muutoksen jälkeen ovat perusteet seuraavat: yleiskustannuksista urakkapalkkojen osalta 85 %, tuntipalkkojen osalta 82 % ja tarveaineiden osalta 10 %.
(Hyvinkään Sanomat 30.11.1951).
8 miljoonan markan laina vesijohtolaitoksen laajentamiseen saanut vahvistuksensa
Kauppalanhallitukselle ilmoitettiin, että Sisäasiainministeriö on vahvistanut kauppalanvaltuuston päätöksen 29.11.1951, 8 miljoonan markan pitkäaikaisen lainan ottamisesta Kansaneläkelaitokselta kauppalan vesijohtolaitoksen laajentamista varten 15 vuoden kuoletusajalla. Lainan puolet on korkoineen sidottu indeksiin.
Vesimittarikaivojen pahnoitus
on toimitettava 30.11.1951 mennessä. Tämän jälkeen pahnoitus toimitetaan kauppalan puolesta talonomistajan laskuun.
Vesijohtolaitos.
(Hyvinkään Sanomat marraskuun 1951 loppupuolella).
Veden myynti suurkuluttajille
Yhdistyneet Villatehtaat Oy ja Helsingin Verkatehdas Oy olivat anoneet veden hinnan alentamista. Esityksen johdosta on kauppalanhallitus, huomioon ottaen kauppalan vesijohtolaitoksen kannattavaisuuden, katsonut, ettei näille suurkuluttajille voida myöntää alennusta siitä taksasta, jonka Sosiaaliministeriön hintaosasto on vahvistanut. Sen mukaan k.o. suuruusluokassa on veden hinta 21:-/ m3. Sen sijaan on hallitus valmis neuvottelemaan n.s. yöveden hinnasta.
(Hyvinkään Sanomat 1.2.1952).
Vesijohtojen rakennusasioita
Mauno Mäkelä y.m. n.s. Asevelikylän * asukkaat olivat anoneet, että kauppala rakennuttaisi vesijohdon k.o. alueelle ja heidän asuintonteilleen. Yleisten töiden lautakunta oli katsonut, ettei voida poiketa vesijohtojen rakennusohjelmasta, johon ei tänä vuonna sisälly mainittu alue. Kauppalanhallitus yhtyi lautakunnan esitykseen ja hylkäsi anomuksen toistaiseksi.
*Toim. Huom. Asevelikylän sijaintia emme ole onnistuneet selvittämään. Jos sinulla on tietoja Asevelikylästä Hyvinkäällä, niin ole yhteydessä tämän historiasarjan toimittajaan: Markus Lukkarinen, p. 040 574 2046.
(Hyvinkään Sanomat 8.2.1952).
Hyvinkään kauppalanhallitus
Kauppalan vesitaksa.
Hyvinkään kauppalanhallituksen kokouksessa maaliskuun 16. päivänä oli esillä m.m. seuraava asia:
Päätettiin esittää Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle, että Vaiveronkadun ja Hiilenpolttajankadun välisen viemäri- ja vesijohtotyön rahoittamiseen saataisiin työttömyyslainaa 2 miljoonaa markkaa.
Päätettiin esittää kauppalanvaltuustolle ehdotus vesitaksan koroittamisesta. Ehdotus on samanlainen kuin valtuuston 29.11.1951 hyväksymä vesitaksa, jota Sosiaaliministeriö ei täysin vahvistanut. Muutos tähän tulee vain suurkuluttajien osalta. Yli 4000 kuutiometriä neljännesvuodessa kuluttavilta on velotettu 21 markkaa kuutiometriltä. Ehdotuksen mukaan tämä tulee olemaan 22 markkaa. Pienkuluttajien veden hinta tulisi olemaan 30 markkaa kuutiometriltä nykyisen hinnan ollessa 25 markkaa. Vesitaksaa esitetään täydennettäväksi niin, että kaksoismittareista määrätään vuokrat. Ennen näitä kaksoismittareita ei ole ollut ja tulevat ne vain suurkuluttajille.
(Hyvinkään Sanomat 20.3.1953).
Pumppuaseman tie
Hallitus on ehdottanut valtuuston päättävän, että kauppala ostaa tilanomistaja Einari Korkkiselta * Talvisilta-nimisestä tilasta RN:o 13327 vesijohtolaitoksen pumppuaseman tiehen kuuluvan alueen 2430,3 m2 150.000 markan kauppahinnasta ja jättää muut kauppaehdot kauppalanhallituksen päätettäviksi. – Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
*Toim. Huom. Tilanomistaja Einari Korkkinen oli Mannerheim-ristin ritari numero 28:n, Torsten Einar Erik Korkkisen (1912–1969) isä.
(Hyvinkään Sanomat 20.3.1953).
Hyvinkään kauppalanhallitus
Runsaasti asioita viime kokouksessa.
Hyvinkään kauppalanhallituksen kokouksessa viime maanantaina oli esillä runsaasti asioita, joista useista tuli esitys kauppalanvaltuuston kokoukselle ensi viikolla. Esillä olleista asioista mainitaan seuraava:
Merkittiin tiedoksi, että Sisäasiainministeriö on vahvistanut kauppalanvaltuuston päätöksen 13. päivältä helmikuuta 1953, jolla kauppalanvaltuusto on päättänyt ottaa Kansaneläkelaitokselta vesijohtolaitoksen laajentamistöitä varten 15 miljoonan markan puoleksi indeksiehtoisen lainan.
(Hyvinkään Sanomat 24.4.1953).
Hyvinkään kauppalanvaltuustolla kokous eilen illalla
Vesimaksun korotus y.m. asioita esillä.
Hyvinkään kauppalanvaltuustolla oli kokous eilen illalla Osuuskauppa Ahjon kerhohuoneistossa. Valtuusto oli täysilukuisena koolla.
Kokouksessa johti puhetta kauppalanvaltuuston puheenjohtaja, konttoripäällikkö Oiva Pinninoja ja pöytäkirjan kirjoitti kauppalansihteeri, varatuomari Jouko Nummela.
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin valtuutetut, dipl. insinööri Kalle Niemi ja valimonomistaja Oiva Helminen. Esityslistan mukaisessa järjestyksessä käsiteltiin ja päätettiin m.m. seuraava asia:
Vesimaksuja korotetaan
Kauppalanvaltuusto on 29. päivänä marraskuuta 1951 päättänyt korottaa vesimaksuja, mutta ei Sosiaaliministeriön hintaosasto ole korotusta kaikilta osin hyväksynyt.
Vuonna 1952 on vesijohtolaitos tuottanut tappiota 1.468.000 markkaa. Talousarviossa edellytettiin saatavan voittoa 1.622.000 markkaa. Laskelmissa lähdettiin valtuuston 29. päivänä marraskuuta 1951 hyväksymistä maksuista. Lisäksi on epäedulliseen tulokseen vaikuttanut teollisuuslaitosten vähentynyt vedenkulutus. Vesilaitos on liikelaitos ja olisi se saatava kannattamaan. Tämän vuoksi kauppalanhallitus oli päättänyt esittää, että mittarinmukainen vesitaksa hyväksyttäisiin seuraavaksi:
Veden kulutus neljännesvuodessa 0–3000 m3 – hinta 30, 301–1200 m3 – 28, 1201–2500 m3 – 26, 2501–4000 m3 – 24, yli 4000 m3 – 22.
Kauppalan vesilaitokselle on hankittu uusia ns. kombinatiovesimittareita. Näissä on kaksi eri suurta aukkoa. Mittarin, jonka aukot ovat 100 ja 25 mm, hinta on 86.000 markkaa ja mittarin, jonka aukot ovat 125 ja 25 mm, hinta on 104.000 markkaa. Mittarin hinta on kuoletettava 5 vuodessa. Näitä mittareita käytetään, jos veden käyttö vaihtelee huomattavasti eri aikoina. Yleisten töiden lautakunta on esittänyt, että ensin mainitun mittarin vuokraksi määrättäisiin 4.350 markkaa neljännesvuodessa ja viime mainitun mittarin vuokraksi 5.250 markkaa neljännesvuodessa. Kauppalanhallitus oli katsonut esitetyt mittarivuokrat sopiviksi.
Vesimaksut ovat säännöstelyn alaiset ja on Sosiaaliministeriön hintaosastolta saatava lupa ennen kuin korotetut maksut saadaan ottaa käytäntöön.
Hallitus oli ehdottanut, että valtuusto päättäisi korottaa kauppalan vesimaksuja edellä perusteluissa mainituin tavoin sekä hyväksyä esitetyt maksut uusille ns. kombinaatiovesimittareille. Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 30.4.1953).
Uudenkylän vesiolot
Vettä riittämiin, vesilaitosta tarvitaan.
Hyvinkään kunnan Uudessakylässä on viime vuosina kärsitty alueella olevissa harvalukuisissa kaivoissa pahanevasta veden puutteesta. Laadultaan se on ollut huonoa. Kaivoissa on vesi vähentynyt ja tämän vuoksi joukko kylän asukkaita muodosti viime vuonna yhtymän, joka anoi valtionavustusta vesilaitoksen edellytyksien tutkimista varten. Tutkimuksia on suorittanut Insinööritoimisto Vesto ja ne ovat päättyneet suotuisaan tulokseen.
Päinvastoin kuin aikaisemmin oli oletettu, osoittautui, että aivan kylän alueellakin löytyy riittävästi vettä, jopa 5000–6000 asukkaan yhteiskuntaa varten. Löydetyssä vesipaikassa on runsas vedentulo ja pari päivää sitten suoritetussa analysoinnissa osoittautui vesi erinomaiseksi. Insinööritoimisto laatii nyt alustavat suunnitelmat vesilaitosta varten, mutta hankkeen toteuttaminen riippuu valtionavusta, sillä kylässä ei ole riittävää määrää asutusta, että laitoksen verrattain suuret kustannukset saataisiin omin avuin järjestetyksi.
(Hyvinkään Sanomat 12.5.1953).
Erkylä ei tyydytä kauppalan vedentarvetta
Sieltä saataisiin vain noin kolmasosa vesimäärästä.
Hyvinkään kauppala keskeyttää eräisiin Erkylän maa-alueisiin kohdistuvat pakkolunastustoimenpiteet, joita oli tarkoitus käyttää vedensaantialueen hankkimiseksi kauppalan vesilaitokselle. On nimittäin osoittautunut, että ko. alueelta saadaan vain korkeintaan yksi kolmasosa tarvittavasta vesimäärästä, joten pumppuaseman ja vesijohtojen sinne asettaminen olisi tarkoituksetonta.
(Hyvinkään Sanomat 16.5.1953).
Työttömyystöitä Hyvinkään kauppalassa runsaasti ehdolla
Kokouksessaan tällä viikolla Hyvinkään kauppalanhallitus päätti esittää työttömyyskaudeksi 1953 – 1954 Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle hyväksyttäväksi joukon työttömyystöitä: Erkylänkadun osalta vesijohtoa 50 metriä, Hämeenkadulta Munckinkadusta Kuusipuistoon viemäriä ja vesijohtoa 520 metriä, Munckinkadun avaaminen puolelta leveydeltään Erkylänkadusta Marjamäenkatuun, Ahdenkallionkadulla Uima-altaasta Hietakatuun viemäriä 340 metriä ja vesijohtoa 390 metriä, Kauppalankadulla Ahjonkadusta Urheilukatuun viemäriä ja vesijohtoa 215 metriä, Sandelininkadulle viemäriä 35 metriä, Parantolankadulle vesijohtoa 100 metriä ja sepelimurskaamoa varten 420.000 markkaa.
(Hyvinkään Sanomat 6.11.1953).
Kauppalan vesi kallistuu
Hyvinkään kauppalanhallitus päätti kokouksessaan tällä viikolla esittää kauppalanvaltuustolle, että kauppalan vesitaksa korotettaisiin. Sen mukaan on taksa kulutuksen ollessa 0–400 kuutioon kuukaudessa 35: - kuutiometri (nyt 28–30: -), 401–1300 kuutioon kuukaudessa 30: - (nyt 24–26: -), yli 1300 kuutiota 25: - (nyt 22: -). Mittarin vuokria esitettiin korotettavaksi niin ikään.
(Hyvinkään Sanomat 6.11.1953).
Vesimaksuja korotetaan
Yleisten töiden lautakunta oli esittänyt, että vesimaksuja ja mittarinvuokria korotettaisiin 1. päivästä tammikuuta 1954, jotta vesilaitos saataisiin tuottamaan jonkun verran voittoa. Lautakunta oli esittänyt, että vesimaksut ja mittarinvuokrat määrättäisiin seuraaviksi:
Vedenkulutus kuukaudessa m3 0–400 hinta mk/ m3 35, 401–1300 – 30, yli 1300 – 25.
Mittarinvuokrat: mittarin koko 13–15 mm vuokra mk/ kk 155, 20 – 195, 25 – 210, 30 – 275, 40 – 350, 50 – 460, 63 – 560, 80 – 650, 100 – 900, 125 – 1100, 100/ 25 – 1400, 125/ 25 – 1700.
Kauppalanhallitus on katsonut, että yleisten töiden lautakunnan ehdotus vesimaksujen korottamisesta on kohtuullinen. Mitä tulee mittarin vuokriin, niin kauppalanhallitus on pitänyt esitettyjä korotuksia liian suurina verrattuna nykyisiin mittarinvuokriin. Yleisten töiden lautakunta on laskenut esitetyt mittarivuokrat mittarien nykyisten hintojen mukaan edellyttäen, että suuri mittari pitää kuolettaa viidessä vuodessa. Mittarinvuokria voidaan alentaa lautakunnan ehdottamista, mikäli talon omistajilta velotetaan mittaria asennettaessa tarvittavat lisätarvikkeet sekä asennustyö. Jos näin menetellään, voidaan mittarinvuokrat määrätä seuraaviksi:
Mittarin koko 15 mm – vuokra mk/ kk 87, 20 – 110, 25 – 147, 30 – 262, 40 – 276, 50 – 371, 63 – 392, 80 – 507, 100 – 745, 125 – 906, 100/ 25 – 1548, 125/ 25 – 1873.
Yleisten töiden lautakunta on laskenut, että vesijohtolaitoksen voitoksi jää vuonna 1954 1.168.000 markkaa, jos lautakunnan ehdottamat vesitaksa- ja mittarinvuokra hyväksytään. Jos mittarinvuokria tarkistetaan edellä esitetyllä tavalla jää vesilaitoksen voitoksi 718.159 markkaa. Henkilöluvun mukaisia vesimaksuja ei ole tarkoitus muuttaa.
Hallitus oli ehdottanut, että valtuusto päättäisi korottaa kauppalan veloittamia vesimaksuja 1. päivästä 1954 siten, että mittarin mukaisiksi vesimaksuiksi hyväksytään edellä perusteluissa selostetut yleisten töiden lautakunnan ehdottamat maksut sekä mittarinvuokria edellä perustelluissa selostetulla tavalla niin että talon omistajalta veloitetaan mittaria asennettaessa tarvittavien lisätarvikkeiden hinta sekä asennustyöstä maksettavat palkat ja että mittarinvuokrat pyöristetään lähimpään 5 markkaan. Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 27.11.1953).
Vedettä
Viime lauantain vastaisena yönä oli ainakin kauppalan itäinen puoli vedettömänä 7–8 tuntia.
(Hyvinkään Sanomat 9.2.1954).
Vesijohto suljettuna Hyvinkään kauppalassa
Korjaustöiden takia konepaja-alueella ja Munckinkadun Hakataloilla huhtikuun 4. päivän 1954 klo 8.30- noin klo 15.
Vesijohtolaitos.
(Hyvinkään Sanomat 2.4.1954).
Sveitsin pumppuasemien välimaaston tutkiminen
Yleisten töiden lautakunta on esittänyt, että sille annettaisiin 500.000 markan määräraha Sveitsin pumppuasemien välimaaston tutkimista varten. Tutkimuksen suorittaisi Oy. Yleinen Insinööritoimisto. Mikäli tältä alueelta löydetään vettä, voitaisiin sinne rakennettavista putkikaivoista johtaa vesi vanhaan pumppuasemaan (tässä tarkoitettaneen Sveitsin ensimmäistä pumppuasemaa).
Kauppalan veden kulutus on jälleen huomattavasti noussut. Maksimivuorokausikulutus on nyt 4560 m3, jota suurempaa määrää ei juuri nykyiseltä vedenottoalueelta saada vettä. Maalis-huhtikuun kokonaiskulutus oli 176.836 m3 vastaavan luvun ollessa viime vuonna 141.696 m3. Uuden vedenottoalueen saaminen, josta saadaan runsaasti vettä, muodostuu ennen pitkään välttämättömäksi. Kauppala onkin esittänyt, että Valtioneuvosto myöntäisi kauppalalle pakkolunastusoikeiden Hyvinkäänkylässä löydettyyn vedenottoalueeseen. Eräät Hyvinkäänkylän maanomistajat ja Hyvinkään maalaiskunnan kunnanhallitus vastustavat k.o. pakkolunastusanomusta.
Kauppalanhallitus on esittänyt valtuustolle, että pumppuaseman laajentamismenokohtaan myönnetään 500.000 markan lisämääräraha yleisten töiden lautakunnan esittämän tutkimuksen mukaisesti.
(Hyvinkään Sanomat 29.5.1954).
Uudenkylän vesijohtohanke
Hyvinkään kunnan Uudessakylässä on jo pitemmän aikaa ollut vireillä hanke rakentaa vesijohto kylään. Tätä tarkoitusta varten aikoinaan perustettu toimikunta on saanut asiat niin pitkälle, että valtio on myöntänyt tarkoitukseen huomattavan määrärahan sekä Vesiteknillinen Insinööritoimisto Vesto on tehnyt paikan päällä tarpeelliset tutkimukset ja suunnitelman vesijohtolaitteita varten. Nyt kysymys vain on siitä, kuinka kyläläiset omalta kohdaltaan ovat asiaan kiinnostuneita ja ymmärtävät sen käytännöllisen ja tärkeän puolen. Tässä mielessä toimikunta toivoo, että kyläläiset runsaslukuisesti saapuisivat asiasta neuvottelemaan 25. päivänä heinäkuuta (1954) klo 13.00 Uudenkylän koululle.
(Hyvinkään Sanomat 23.7.1954).
Laina vesijohtoverkoston laajentamista varten
Kauppalanhallitus on neuvotellut Kansaneläkelaitoksen kanssa lainan saannista vesijohtolaitosta varten. Kansaneläkelaitos oli ilmoittanut voivansa myöntää kauppalalle tarkoitukseen 10 milj. markan suuruisen puoleksi indeksiehtoisen lainan.
Hallitus on ehdottanut valtuuston päättävän, että kauppala ottaa Kansaneläkelaitokselta vesijohtoverkoston laajentamista varten 10 milj. markan suuruisen puoleksi indeksiehtoisen lainan Kansaneläkelaitoksen mainitsemin ehdoin ja päätös alistetaan Sisäasiainministeriön vahvistettavaksi. Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 30.7.1954).
Hyvinkään kauppalanhallitus
Kauppalanhallitus ehdottaa, että kauppalan rakennustoimistoon perustettaisiin ensi vuoden alusta lukien putki- ja konemestarin sekä kartoittajan virat.
(Hyvinkään Sanomat 24.9.1954).
Rakennustoimiston johtosääntö
Kauppalanvaltuusto päätti viime kokouksessaan perustaa rakennustoimiston rakennusosastolle putki- ja koneteknikon viran. Yleisten töiden lautakunta oli esittänyt, että virkaa koskevat määräykset otettaisiin rakennustoimiston johtosääntöön ja sääntöä muutettaisiin asian vaatimalla tavalla.
Hallitus oli ehdottanut, että valtuusto päättäisi muuttaa Hyvinkään kauppalan 29. päivän huhtikuuta 1953 hyväksytyn rakennustoimiston johtosäännön esitetyin tavoin. Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 15.10.1954).
Hyvinkään kauppalanhallitus
Kauppalanhallituksen tietoon saatettiin Uudenmaan Lääninhallituksen päätös 5.5.1954 puhdistuslaitoksen rakentamista koskevassa asiassa. Kauppalan järjestysoikeus velvoitti 16.2.1953 antamallaan päätöksellä Helsingin Verkatehdas Oy:n rakentamaan teollisuusjätevesien puhdistuslaitoksen 30.9.1954 mennessä 1. milj. mk:n sakon uhalla. Lääninhallitus on katsonut, ettei valittaja-yhtiö ole esittänyt syytä muuhun muutokseen kuin saada pidentää puhdistuslaitoksen rakentamista koskevan määräajan syyskuun 30. päivään 1955.
(Hyvinkään Sanomat loppuvuodesta 1954).
Kruununpuiston vesijohtokysymys siirtyy
Vesijohtoverkoston rakentamista Kruununpuiston alueelle koskevan erään anomuksen johdosta terveydenhoitolautakunta on tutkinut mainitun alueen kaivoja ja todennut niistä monet puutteellisiksi ja eräissä kaivoissa veden oleva saastunutta. Osittain tämä saattaa johtua kaivojen puutteellisesta rakenteesta, mutta myös jossain lähellä olevasta saastutuslähteestä. Terveydenhoitolautakunnan mielestä Kruununpuiston alueen juoma- ja ruokavesikysymystä ei voida tyydyttävästi ratkaista muuten kuin rakentamalla alueelle vesijohdot. Lautakunta onkin esittänyt, että kauppala lähivuosina taloudellisten mahdollisuuksien mukaan rakentaisi mainitulle alueelle vesijohdot. Kauppalanhallitus on suhtautunut esitykseen myönteisesti, mutta todennut, ettei vielä ensi vuoden talousarvioon voida määrärahaa ko. työtä varten ottaa. Sen jälkeen, kun Hyvinkäänkylään suunniteltu uusi vesilaitoksen pumppuhuone on rakennettu, voidaan sieltä tuleva runkojohto viedä Kruununpuiston kautta ja siihen yhdistää sivujohtoja.
(Hyvinkään Sanomat 16.11.1954).
Kauppalan putki- ja koneteknikoksi
Teknikko Esko Luopio Tampereelta.
Putki- ja koneteknikon virkaa oli hakenut 72 henkilöä. Yleisten töiden lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa kauppalanhallitus on valinnut virkaan teknikko Esko Luopion Tampereelta ja hänen kieltäymisensä varalta teknikko Sulo Ojutkankaan niin ikään Tampereelta.
(Hyvinkään Sanomat 26.11.1954).
Jokelaan viemäri ja vesijohto
Koepumppauksiin ryhdytään välittömästi.
Jokelan viemäröinti ja vedensaantisuunnitelmat ovat nyttemmin kehittyneet niin pitkälle, että näinä päivinä annettaneen koepumppausten suorittaminen insinööritoimiston tehtäväksi. Kyllin antoisan pohjavesipisteen löydyttyä voidaan myös vesijohtosuunnitelmat niveltää viemäröintiin ja rakentaa molempia samanaikaisesti kuten tarkoituksenmukaista on. Kaivutyöt on osaksi ajateltu tehdä työttömyystöinä. Työttömiä ei ole kuitenkaan vielä ilmoittautunut Tuusulan kunnassa.
Jokelassa on viemäröintisuunnitelman lukkoon lyömistä hidastanut tiensuunnan epäselvyys Hyvinkään maantiellä. Nyt tämä vaikeus on poistunut ja viemärityöt voidaan aloittaa.
(Hyvinkään Sanomat 30.11.1954).
Vesijohto
Pidetään suljettuna Ahdenkallion ja Santasillankadulla 20.1.1955 klo 8.00–16.00 vesijohtotöiden takia.
Vesijohtolaitos.
(Hyvinkään Sanomat 18.1.1955).
Hyvinkään kauppalan työttömyystyöt
Valtio on hyväksynyt Hyvinkään kauppalan työttömyystöiksi Mustanmännistönkadun vesi- ja viemärijohtotyöt sekä Suokadun – Kirkkotien viemärityöt.
(Hyvinkään Sanomat 21.1.1955).
Hyvinkään kauppalanvaltuustolla kokous eilen illalla
Hyvinkään kauppalanvaltuuston kokous pidettiin eilen illalla Aseman koulun juhlasalissa. Valtuusto oli täysilukuisena koolla.
Puhetta kokouksessa johti kauppalanvaltuuston puheenjohtaja, konttoripäällikkö Oiva Pinninoja ja pöytäkirjan kirjoitti kauppalansihteeri, varatuomari Jouko Nummela.
Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin valtuutetut, posteljooni Pentti Kanerva ja rautatievirkailija Rurik Hillerström.
Esityslistan mukaisessa järjestyksessä käsiteltiin ja päätettiin seuraavat asiat:
Laina Kansaneläkelaitokselta
Hallitus oli ehdottanut valtuuston päättävän, että kauppala ottaa Kansaneläkelaitokselta vesilaitoksen ja pumppuaseman (olettavasti pumppuasema no. 2 nk. Sveitsin ”taka-asema”) laajentamiskustannusten sekä uuden pumppuaseman (Hyvinkäänkylän pumppuasema, pumppuasema no. 3) rakentamiskustannusten rahoittamista varten 20.000.000 markan suuruisen puoleksi indeksiehtoisen lainan sen saantia edellyttävin ehdoin ja alistaa päätöksensä Sisäasiainministeriön vahvistettavaksi. Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
Muuntoasemat ja suurjännitelinjat
Riihimäen Saha Oy:n sähkölaitos oli pyytänyt lupaa rakentaa ja kunnossapitää jälempänä mainittu muuntoasema ja sille tuleva 20 kV:n suurjännitelinja.
Kauppalan pumppuasema N:o 2. (oletettavasti kyse on nk. Sveitsin ”taka-asemasta”) Muuntoaseman rakentaa kauppala ja tulee se tiilestä rakennustoimiston laatiman piirustuksen mukaisesti. Linjana on ilmajohto asennettuna puupylväille.
Rakennustoimisto oli antanut asiasta lausuntonsa ilmoittaen, ettei sillä ole huomauttamista em. suunnitelman suhteen.
Hallitus oli ehdottanut, että valtuusto päättäisi ilmoittaa Riihimäen Saha Oy:n sähkölaitokselle, ettei sillä ole huomauttamista perusteluissa selostetun muuntoaseman ja suurjännitelinjan rakentamisen suhteen.
Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 4.2.1955).
Hyvinkään kauppalanhallitus
20 miljoonan markan laina
Kansaneläkelaitos on myöntänyt Hyvinkään kauppalalle 20 miljoonan mk:n puoleksi indeksiehtoisen lainan käytettäväksi vesijohtolaitoksen laajentamiseen ja uuden pumppuaseman rakentamiseen.
Uusia muuntoasemia kauppalan alueelle
Kauppalanhallitus on päättänyt esittää valtuustolle, että Riihimäen Saha Oy:n sähkölaitokselle annettaisiin lupa rakentaa uudet muuntoasemat kauppalan pumppuasemalle no. 2 ja Ol. Ahjon puutavaravaraston alueelle.
(Hyvinkään Sanomat 18.2.1955).
Hyvinkään kauppala rakentaa
Lähivuosien rakennusohjelma valmistunut.
Hyvinkään kauppalanhallitus on yleisten töiden lautakunnan esityksen perusteella käsitellyt lähivuosien rakennusohjelmaa ja sekä puolestaan hyväksynyt ohjelman seuraavan sisältöisenä:
1955: Aseman koulun rakentamiseen 31.500.000: -, Kunnalliskodin sairasosaston rak. 15.000.000: -, uuden pumppuaseman rakentamiseen 30.000.000: -, Siltakadun sillan tukimuurien rak. 30.000.000: -, yht. 106.500.000: -.
1956: Kunnalliskodin sairasosaston rak. 50.000.000: -, Hyyppärän puhdistuslaitos (osittain) 28.000.000: -, pääteiden kestopäällystämiseen 15.000.000: -, Sveitsin hiihtomajan rakentamiseen 17.000.000: -, yht. 110.000.000: -.
1957: Kunnalliskodin vanhan osan korjaus 15.000.000: -, varaston uusi työpajarakennus 15.000.000: -, paloaseman rakentaminen 30.000.000: -, pääteiden kestopäällystäminen 15.000.000: -, lihan- ja maidontarkastamon rakentamiseen 15.000.000: -, Aravavuokratalo sairaalan ym. henkilökuntaa varten 20.000.000: -, yht. 110.000.000: -.
1958: Uusi lastenkoti tai päiväkoti 15.000.000: -, uuden vesitornin rakentamiseen 1. vaihe 50.000.000: -, pääteiden kestopäällystäminen 15.000.000: -, siltarakennuksia varten 20.000.000: -, Aravavuokratalo sairaalan ym. henkilökuntaa varten 10.000.000: -, yht. 110.000.000: -.
(Hyvinkään Sanomat 18.3.1955).
Maa-alueen osto
Kauppalanhallitus on kauppalan puolesta 15. päivänä maaliskuuta 1955 allekirjoittanut kauppakirjan, jolla tilanomistaja Einari Korkkinen ja tilanomistajan vaimo Anna Korkkinen, fil. maist. Brita Korkkinen, neiti Kaija Korkkinen, hammaslääkäri Herman Björklund ja vaimonsa Saara Björklund sekä maat. metsät. kand. Arvo Ollila ja vaimonsa Anna-Liisa Ollila myyvät ja luovuttavat omistamastaan Talvisilta-nimisestä tilasta RN:o 13322 Hyvinkään kauppalan Hyvinkäänkylässä noin 2990 m2 alueen kauppalan Vantaan suuntaan suunnitteleman likaveden puhdistuslaitoksen pääviemäriä varten.
Alueen kauppahinta on 269.100 markkaa. Hallitus oli ehdottanut, että valtuusto päättäisi hyväksyä k.o. kauppakirjan. Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 25.3.1955).
Lainanoton vahvistaminen
Sisäasiainministeriö on huhtikuun 27. päivänä 1955 annetulla päätöksellä vahvistanut kauppalanvaltuuston päätöksen edellisen helmikuun 17. päivältä, jolla valtuusto on päättänyt ottaa kauppalan vesilaitoksen ja pumppuaseman laajentamiskustannusten rahoittamista varten Kansaneläkelaitokselta 20 milj. markan suuruisen puoleksi indeksiehtoisen lainan 15 vuoden kuoletusajalla.
Sisäasiainministeriön päätös lainan ottamisesta Kansaneläkelaitokselta tehdyn päätöksen vahvistamiseksi merkittiin tiedoksi.
(Hyvinkään Sanomat 27.5.1955).
Vesi- ja viemärijohdon rakentaminen
Eräät Mustanmännistönkadun varrella asuvat kiinteistöjen omistajat ovat esittäneet, että vesi- ja viemärijohto rakennettaisiin mainitulle kadulle Vantaan- ja Munckinkadun väliselle osalle. Yleisten töiden lautakunta on ilmoittanut, että ko. työhön on talousarviossa varattu määräraha, mutta työtä ei viime talven työttömyyskautena voitu suorittaa maan liiallisen jäätymisen vuoksi. Tarkoituksena on se tehdä ensi syksyn aikana. Kauppalanhallitus päätti kehoittaa rakennustoimistoa huolehtimaan työn teettämisestä mahdollisimman pian syksyllä.
(Hyvinkään Sanomat 23.7.1955).
Jokela saa vettä Santakoskesta
Jokelan pohjavesitutkimuksissa päädyttiin viimein Santakoskelle, mikä paikka sijaitsee noin 4 km:n päässä Jokelasta, Kellokosken ohi kulkevan joen varrella. Sieltä löydettiin pohjavesipaikka, josta koepumppauksissa saatiin vettä 2000 litraa minuutissa. Koepumppauksia suoritettiin eri puolella Jokelaa maaliskuusta syyskuuhun asti. Tutkimus on välttämätön, kun Jokelaa varten laaditaan vesijohto- ja viemärisuunnitelmaa.
(Hyvinkään Sanomat 8.10.1955).
Kauppalanjohtaja ja rouva Jorma Tuomisen jäähyväisjuhla
…Lähes 14 vuotta sitten, tarkemmin sanottuna helmikuun 1. päivänä 1942 otti kauppalanjohtaja Jorma Tuominen * ohjat käsiinsä asioittemme hoitajana. Ikää oli miehellä silloin 32 vuotta. Kauppalamme asukasluku oli samalla hetkellä 6330 henkeä. Elettiin kovaa sota-aikaa hyvin vaikeissa olosuhteissa. Ensimmäinen päätökseen viety suurtyö oli vesijohtolaitoksen rakennustyö, jolla ratkaisulla oli aivan ensiarvoisen tärkeä merkitys kauppalamme vastaiselle kehitykselle. Kauppalanjohtajan ensimmäisten toimintavuosien aikana ratkesi myöskin VR:n pääkonepajan paikkakysymys kauppalamme eduksi ja vähän myöhemmin myöskin useiden teollisuuslaitosten tänne tulo. Jorma tuomisen toiminta-aikana paikkakunnallemme on myös kauppalamme asukasluku kasvanut niin huomattavasti, että se on nykyisin 16–17.000 henkeä. Tämä kehitys on vaatinut vastaavasti rakennustoiminnan ja liikenneolojen voimaperäistä ohjausta. Tässäkin suhteessa on kauppalamme kulkenut Jorma Tuomisen hallinta-aikana eturivissä, sillä meillähän valmistui esim. yleiskaava kauppaloista ensimmäisenä.
Muistoksi kauppalanjohtaja ja rouva Tuomiselle Hyvinkään kauppala antaa heille taiteilija Yrjö Saarisen käsialaa olevan taulun vuodelta 1945. Se kuvaa meille ominaista, ihanteellista omakotiasutusta, joka onkin kauppalamme asutuksen perusta.
*Toim. huom. Kauppalanjohtaja Jorma Tuominen (1909–2002) siirtyi Jyväskylän kaupunginjohtajaksi ja myöhemmin Hämeen läänin maaherraksi.
(Kuvaus jäähyväisjuhlasta Ahjon ravintolassa, Hyvinkään Sanomat 1.11.1955).
Vesijohtolaitos
Yleisten töiden lautakunta oli ehdottanut, että vesijohtolaitoksen kuluvan vuoden talousarvioon myönnetään eräitä ylitysoikeuksia. Hallitus oli ehdottanut valtuuston päättävän, että kauppalan vesijohtolaitoksen vuoden 1955 talousarvion k.o. menokohtia saadaan ylittää esitetyin määrin. Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 16.12.1955).
Jokelaan saatava vesi
Kaksi vesipaikkaa ehdolla.
Jokelan pohjavesitutkimuksista kertyneet tutkimustiedot ovat nyt suunnitteluinsinöörillä Helsingissä. Tietojen mukaan vettä saadaan kahdesta paikasta, joista ensimmäinen antaa erittäin hyvälaatuista vettä, joskin hieman liian niukanlaisesti, toinen taas työntää pohjavettä runsain määrin, mutta laadultaan ei vesi ole niin hyvää kuin edellisestä. Näiden väliltä tultaneen nyt ratkaisemaan ohjelmassa olevan Jokelan vesijohtolaitoksen raakavedensaanti.
Myös Jokelan naapurissa Järvenpään kauppalassa on suoritettu samanaikaisesti laajoja pohjavesitutkimuksia silmällä pitäen kauppalan johtoveden hankintaa. Näistäkin tutkimustulokset ovat valmistumassa. Osoituksena siitä miten etäälle näillä seuduin voi olla mentävä ennen kuin riittoisa pohjavesialue löydetään, on Keravan hiljattain valmistunut vesilaitos, joka saa vetensä noin 7,5 km:n päästä Hyrylän koskenmäestä.
(Hyvinkään Sanomat 30.12.1955).
Laina vesijohtolaitosta varten
Hallitus oli ehdottanut valtuuston päättävän, että kauppala ottaa Kansanelälaitokselta vesijohtolaitoksen laajentamiskustannusten rahoittamista varten 20 milj. mk:n suuruisen puoleksi indeksiehtoisen lainan Kansaneläkelaitoksen määräämin ehdoin sekä alistaa päätöksensä Sisäasiainministeriön vahvistettavaksi. Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 13.1.1956).
Jäätyneet vesijohdot sulatettava varovaisesti
Paloviranomaisten taholta on meitä pyydetty huomauttamaan asiasta, joka paloturvallisuuden vuoksi onkin mitä tärkein. Pakkasten ruvetessa lauhtumaan ja vesiputkien jäätyessä on niiden sulattajien oltava varovaisia toimissaan. Avotulta siinä ei saa käyttää lainkaan. Parhain keino lienee kuuma vesi. Sen avulla käy sulattaminen täysin vaarattomasti.
(Hyvinkään Sanomat 10.2.1956).
Vesijohto Sahanmäen teollisuusalueelle
Vesiteknillinen Insinööritoimisto Oy Vesto oli anonut, että Sahanmäen teollisuusalueelle rakennetaan vesijohto. Vesto on tarjoutunut rakentamaan vesijohdon laskutyönä. Enimmäishinnaksi oli sovittu 1.700.000 mk.
Hallitus oli ehdottanut valtuuston päättävän, että talousarvion 14.2.2. (Vesijohtoverkoston laajentamiseen. b) muut) menokohtaa saadaan ylittää 1.700.000 markalla vesijohdon rakentamista varten Sahanmäen teollisuusalueelle. Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 6.4.1956).
Ahdenkallion koululle vesi- ja viemärijohdot
Yleisten töiden lautakunta oli esittänyt, että Ahdenkallion koululle rakennettaisiin vesi- ja viemärijohdot. Työtä varten on merkitty kuluvan vuoden talousarvioon 1.100.000 markkaa.
Hallitus oli ehdottanut, että valtuusto päättäisi hyväksyä Ahdenkallion kansakoulun rakennuksen muutossuunnitelman, joka edellyttää rakennuksen varustamista vesi- ja viemärijohdoilla sekä esittää kouluhallitukselle, että suunnitelma vahvistetaan. Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 5.5.1956).
Viemärinrakennuskustannusten veloittaminen tontinomistajilta
Rakennustoimisto oli valmistanut ehdotuksen viemärikustannusten jakamiseksi alueella, johon kuuluvat tontti N:o 7/ 626, korttelit N:o 901–904, 906, 907, 909–917, 919, 920, 922, 923, 924, 928 ja 930 sekä tontit N:o 1–7/ 927, 3–11/ 925, 14–26/ 921, 1–4/ 918, 16–20/ 918, 9–16/ 908 ja 8–14/ 905. Alueen kokonaispinta-ala on noin 50,8 ha ja viemärijohtojen kokonaispituus 6919 m.
Hallitus oli ehdottanut, että valtuusto päättäisi hyväksyä rakennustoimiston laatiman ehdotuksen k.o. alueen viemärinrakennuskustannusten määräämis- ja jakamisperusteiksi sekä määrätä että rakennustoimiston ehdotuksen mukaisten perusteitten mukaan lasketut kustannukset veloitetaan tontinomistajilta sekä että päätös alistetaan Valtioneuvoston vahvistetavaksi. Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 5.5.1956).
Kaivovesi keitettävä ennen käyttöä keväällä
Lääninlääkäri on lähettänyt kuntien terveysviranomaisille kehotuksen valppauteen ihmisten käyttämän ruokaveden suhteen, joka on erityisesti kevättulvien aikana alttiina saastutukselle ja tästä voi aiheutua vakavia terveydellisiä vaaroja käyttäjälleen. Tulva-alueiden ja tiheästi asuttujen seutujen kotikaivojen vettä ei saisi tänä ajankohtana käyttää ensinkään sellaisenaan ruokavetenä, vaan vesi olisi välttämättä keitettävä vedessä mahdollisesti olevien elimistölle vaarallisten bakteerien tuhoamiseksi.
(Hyvinkään Sanomat 8.5.1956).
Lainapäätökselle vahvistus
Sisäasiainministeriö on 8. päivänä toukokuuta 1956 vahvistanut kauppalanvaltuuston päätöksen edellisen tammikuun 12. päivältä, jolla valtuusto on päättänyt, että kauppala ottaa Kansaneläkelaitokselta vesijohtolaitoksen laajentamiskustannusten rahoittamista varten 20 milj. markan suuruisen puoleksi indeksiehtoisen lainan. – Asia merkittiin tiedoksi.
(Hyvinkään Sanomat 8.6.1956).
Uima-altaan vesi
Osoittautunut puhtaudeltaan täysi tyydyttäväksi toimitetuissa tutkimuksissa.
Yleensä kuulee mainittavan, että Hyvinkään kauppalan uima-altaan vesi vastaisi terveydellisiä vaatimuksia yleisen uimapaikan ollessa kysymyksessä. Kauppalan terveydenhuoltolautakunnan toimesta on tänäkin kesänä toimitettu kaksi tutkimuskoetta, jotka molemmat ovat antaneet varsin tyydyttävän tuloksen ja osoittaneet, että uima-allas on tarkoitukseensa täysin sopiva.
(Hyvinkään Sanomat 14.8.1956).
Vesitaksan korottaminen
Hallitus oli ehdottanut, että kauppalan vesitaksaa muutetaan 1. päivästä tammikuuta 1957 niin, että mittarin mukaiset maksut ovat: Vedenkulutus kuukaudessa m3 0–400 – Hinta mk/ m3 35, 401–1300 - Hinta mk/ m3 32, yli 1300–30. Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.
Vastaehdotuksena oli SKDL:n * ryhmän esitys taksan muuttamisesta yhtenäiseksi, kussakin ryhmässä 35: -.
*Toim. huom. SKDL = Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, vasemmistolainen puolue vuosina 1944–1990.
(Hyvinkään Sanomat 26.10.1956).
Oy. Veston korjaamo- ja varastorakennus Hyvinkäälle
Vesiteknillinen Insinööritoimisto Oy Veston korjaamo- ja varastorakennus Hyvinkäällä Sahanmäen teollisuusalueella on äskettäin valmistunut, ja tapahtui laitoksen esittely kutsuvieraille viime tiistaina.
Korjaamo- varastorakennusalueelle tulee oma pistoraide. Matkaa Hyvinkään asemalle on noin 1 km. Veston hallinnassa oleva tontti on tasaista hiekkanummea. Sen tasaisuus ja kuivumiskyky ovat eduksi Vestolle, joka joutuu täällä paljon siirtelemään sekä varastoimaan raskaita koneita ja laitteita.
Alueelle on nyt noussut kaksi erillistä rakennusta, korjaamo- ja varastorakennus sekä pienempi asuinrakennus. Edellisen kuutiotilavuus on 7200 m3, pituus 49,5 m, leveys 18,5 m, harjakorkeus 9 m. Jälkimmäisen kuutiomäärä on 650 m3 käsittäen rakennus kaksi pienempää huoneistoa sekä matkamiesten majapaikan. Asuinrakennukseen liittyy myös pieni sauna.
Korjaamo on suunniteltu nimenomaan maansiirtokalustoa varten. Tunnusomaisia sille ovat julkisivulla olevat neljä suurta ovea, joista pystytään ajamaan sisälle 2 m3:n kaivinkoneita. Oviaukon suurin korkeus on 5,7 m. Rakennus jakaantuu pituussuunnassa kahteen eri osaan. Suurempi osa, varsinainen halli, on pituudeltaan 33 metriä. Hallissa on 12 metrin levyinen osa yksimittaista lopun osan leveydestä ollessa varustetun parvekkeella. Muu osa rakennuksesta, so. toinen pääty, on kolmikerroksista, joista yksi on maanpinnan alla. Tässä pohjakerroksessa sijaitsevat mm. kattilahuone ja väestönsuoja. Kolmikerroksisen osan keskitaso on työ- ja varastotilaa. Ylimmässä kerroksessa sijaitsevat toimistot sekä työväestön viihtyisät pukeutumis- ja ruokailutilat. Rakennukseen liittyy myös oma muuntamo.
Työhallin ilmanvaihtoon on kiinnitetty erityistä huomiota. Siten on siellä mm. oma järjestelmänsä hitsaus- ja pakokaasujen poistamiseksi. Tämän järjestelmän puitteissa saadaan nämä poistettua eri puolita hallia niiden muodostumisvaiheessa.
Hallissa on myös erityinen pumppujen kokeiluallas, missä saadaan koeajettua ja tutkittua Veston työssään tarvitsemat erilaiset pumput.
Työtiloihin sisältyvät luonnollisesti myös omat diesel-, koneistus-, sähkö-, paja-, puuseppä-, yms. osastot. Nämä ovat pääasiassa sijoitetut ison hallin parvekkeellisen osaan. Koneosien pesua varten on paikat sekä hallin sisällä että pihamaalla.
Rakennus on betonirunkoinen, seinät ja katto aaltoalumiinia. Vetensä korjaamo saa kauppalan vesijohdosta. Yhdysputkena on käytetty asbestisementtiputkea.
Korjaamon suunnittelu ja rakennus on pääasiassa Veston omien miesten työtä. Ainoina ulkopuolisina suunnittelijoina ovat olleet saniteettipuolella dipl. ins. Martti V. Hilska, sähköpuolella dipl. ins. Aarre Fenander, molemmat Helsingistä. Rakennustyössä ovat Veston aliurakoitsijoina olleet: saniteettipuolella Lahden Onninen Hyvinkää, sähköpuolella T:mi T. Berg Hyvinkää, ilmastointi suomen puhallintehdas. Rakennustyön vastaavana mestarina on toiminut rakennusmestari Tauno Havia, valvovana insinöörinä Olavi Ristola. Arkkitehtoonisesta puolesta on Veston konttorilla vastannut lähinnä rakennusmestari Jorma Kaino. Korjaamon kokonaissuunnittelusta vasta dipl. ins. Aimo Paavola.
Esittelytilaisuudessa tiistaina oli läsnä Oy Veston johtokunta ja kutsuvieraiden joukossa nähtiin mm. Hyvinkään kauppalan edustajina kauppalanjohtaja Eino Luukkonen ja kauppalaninsinööri Jorma Kilpi, Hyvinkään asemapäällikkö Kalle Paalanen ja lehdistön edustajia.
Vieraat lausui tervetulleiksi yhtiön toimitusjohtaja, dipl. insinööri Ossi Kivelä ja esittelyn suoritti insinööri Paavola.
(Hyvinkään Sanomat 9.11.1956).
Maa-alue kunnalliskodin tarpeisiin
Hallitus oli ehdottanut, että kauppala ostaa rouva Tuulikki Paajaselta Heikkilän tilasta RN:o 471 Hyvinkään kauppalan Arolammin kylässä kunnalliskodin vesi- ja viemärijohtoa varten tarvittavan noin 1000 m2 suuruisen alueen, määrää kauppahinnaksi 50.000 markkaa, minkä lisäksi myyjälle korvataan alueella kasvaneista puista 2.500 markkaa sekä jättää muut kauppaehdot kauppalanhallituksen päätettäviksi. Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 14.12.1956).
Lupa muuntoasemien ja suurjännitelinjojen rakentamiseksi
Riihimäen Saha Oy oli ilmoittanut rakentavansa m.m seuraavan muuntoaseman ja suurjännitelinjan.
Hyvinkään pumppuasema 3:n muuntoasema Hyvinkäänkylässä sekä sinne tuleva 20.000 Voltin linja siltä osalta, joka on kauppalan alueella. Linja on puupylväille rakennettu avojohto. Muuntoasema on kivestä. Toistaiseksi muuntaja on tilapäisesti sijoitettu pylväille.
Hallitus oli ehdottanut ilmoitettavaksi Riihimäen Saha Oy:lle, ettei ole huomauttamista perusteluissa mainitun muuntoaseman ja suurjännitelinjan suhteen. – Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 11.1.1957).
Vesi on suljettuna
Maanantaina 11.2.-57 klo 23.00–12.2.-57 klo 5.00 Ahjonkatu, Kauppalankatu, Hämeenkadusta Kauppalan- ja Parantolankatujen välinen osuus, Kutojankatu ja Puutarhakatu.
Hyvinkään kauppalan vesijohtolaitos.
(Hyvinkään Sanomat 8.2.1957).
Viemärin ja vesijohtotyön teettäminen työttömyystyönä
Yleisten töiden lautakunta oli esittänyt, että Jukolankadun viemäri- ja vesijohtotyöt saataisiin suorittaa työttömyystöinä, jolloin työ heti voitaisiin panna käyntiin.
Kauppalanhallitus oli katsonut, että ko. viemäri- ja vesijohtotyöt olisi heti saatava suoritetuiksi, ja olikin ehdottanut, että kauppalan vuoden 1957 talousarvioon 9.4.7. (Likaviemärit. Uudistyöt. a) Työttömyystyöt) menokohtaan myönnetään 1.800.000 markan suuruinen ylitysoikeus Jukolankadun viemärin rakentamista varten ja talousarvion 14.2.2. (Teknilliset laitokset. Vesijohtoverkoston laajentaminen. a) Työttömyystyöt) menokohtaan 1.620.000 markan suuruinen ylitysoikeus, vesijohdon rakentamista varten Jukolankadulle, sekä että menokohdalle 9.4.7. b) varattua 1.800.000 markan suuruista määrärahaa ja menokohdalle 14.2.2. b) merkittyä 1.620.000 markan suuruista määrärahaa ei saada käyttää. – Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 1.3.1957).
Vesijohto suljettu
Ahdenkallionkadulta (Hämeenkadusta Uima-altaalle) perjantaina 14.6.1957 klo 8–16.
Vesijohtolaitos
(Hyvinkään Sanomat 14.6.1957).
Vesijohto
Pidetään suljettuna Vieremänkadulla, Vaiveronkadun ja Riihimäenkadun välillä 2.7.57 klo 8–16.
Hyvinkään kauppalan vesijohtolaitos
(Hyvinkään Sanomat 2.7.1957).
Kaivovetemme
Puhtaudesta tutkimuksia.
Seikka, johon ei ole tullut parannusta, vaikka siitä on jatkuvasti puhuttu, on maamme kaivojen ja kaivovesien heikko kunto. Helsingin kaupungin terveydellisten tutkimusten laboratoriolle saapuu jatkuvasti maakunnista näytteitä, joista voidaan todeta kaivojemme olevan miltei kauttaaltaan heikossa kunnossa, kertoo maisteri Sallavuo. Näytteitä saapuu muutamia kymmeniä kuukausittain joka puolelta Suomea aina Rovaniemeä myöten.
Pahin vika vedessä on vieraat aineet, jotka pääsevät pintavesien mukana valumaan kaivoon. Maassamme on vielä luvattoman paljon maakivireunoin tai hirsisin kehikoin varustettuja, kaivona käytettyjä lähteitä, joihin ei mikään estä valumasta pintavesiä. Sementtisiä kaivonrenkaita on nykyään saatavilla kaikkialla, joten on korkea aika hankkia sellaiset. Tällaisiin kaivoihin on helppo rakentaa kansi, joka estää myös lapsia ja eläimiä joutumasta veteen ja mahdollisesti hukkumasta.
Tutkimuslaitoksen kokeissa kiinnitetään päähuomio näytteiden hygieeniseen puoleen. Miltei kaikissa saapuneissa lähetyksissä on ollut tässä suhteessa moitteelle sijaa. Asia on parannettavissa estämällä pintavesien pääsy kaivoon.
Useimmat maalajimme on tunnetusti rautapitoisia ja siitä näkyy jälkiä myös kaivovedessä. Riittävän paksu puhdas hiekka suodatuskerroksena kaivon pohjalla tuo tavallisesti parannuksen tähän ikävään asioitten likaajaan ja veden maun pilaajaan. Tällöin on jälleen kiinnitettävä huomio pintavesien valumisen estämiseen. Sementtirengaskaivon renkaitten välit on myös tilkittävä, sillä välillä olevissa maakerroksissa saattaa liikkua rautapitoista vettä, joka pääsee kaivoon ilman että se kulkisi suodattava kerroksen läpi.
Mainittu tutkimuslaboratorio on Helsingin kaupungin omistama ja joutuu perimään tutkimusmaksuina 2000 markkaa näytteeltä.
Se tutkii mielellään myös maaseudulta tulleita vesinäytteitä. Jotta kokeet olisivat luotettavia, tulisi näytteen suuruus olla vähintään kaksi litraa. Toivottavaa olisi myös, että pullon korkkina ei käytettäisi Alkon korkkeja, sillä niistä liukenee veteen asiaankuulumattomia tutkijoita sekoittavia aineita.
(Hyvinkään Sanomat 30.7.1957).
Viemärin rakennuskustannusten veloittaminen tontinomistajilta
Hallitus ehdotti, että rakennustoimiston laatima Hiilenpolttajankadun viemärin rakennuskustannusten osittelusta sekä näitten kustannusten veloittamisesta tontinomistajilta hyväksytään ja päätös alistetaan Sisäasiainministeriön vahvistettavaksi. – Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 27.9.1957).
Viemärinrakennuskustannusten veloittaminen tontinomistajilta
Rakennustoimisto on laatinut ehdotuksen Vaiveron- ja Sveitsinkatujen viemärinrakennuskustannusten määrittelystä sekä ehdotuksen näitten kustannusten velottamisesta tontinomistajilta. Ehdotus koskee tontteja N:o 9–16 korttelissa N:o 55, tontteja 8–13 korttelissa N:o 56, tontteja N:o 5–14 korttelissa N:o 742 sekä korttelia N:o 743.
Hallitus ehdotti laaditun ehdotuksen Vaiveronkadun ja Sveitsinkadun viemäreitten rakennuskustannusten osittelusta sekä näitten kustannusten velottamisesta tontinomistajilta hyväksyttäväksi. – Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 1.11.1957).
Vesijohtolaitoksen kaluston hankinta
Vesijohtolaitoksen kaluston hankintaan varattua siirtomäärärahaa on jäljellä 1.894.913 markkaa. Tästä vanhenee vuoden 1957 lopussa 1.333.204 markkaa. Yleisten töiden lautakunta oli esittänyt, että tämän määrärahan käyttöaikaa pidennettäisiin pumppujen ym. kaluston hankkimista varten.
Hallitus ehdotti, että vesijohtolaitoksen kaluston hankintaan varattu siirtomäärärahaa 1.333.204 markkaa, jonka käyttöoikeus päättyy kuluvan vuoden lopussa, saataisiin käyttää vielä vuoden 1958 aikana. – Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 29.12.1957).
Jäätyneitä vesijohtoja ei saa sulattaa avotulella
Paloviranomaisten puolesta on meitä pyydetty huomauttamaan, ettei jäätyneitä vesijohtoja missään tapauksessa ole sulatettava avotulella vaan kuumalla vedellä ja kostealla vaatteella. Yleensä tulisi pyrkiä ennakkotoimenpiteisiin, etteivät johdot lainkaan pääsisi jäätymään, peittämällä putket tai muulla tavalla.
(Hyvinkään Sanomat 10.1.1958).
Vedenkuluttajille
Vesilaitos ilmoittaa, että vedenanto lopetetaan heti, ellei vesilaskua ole maksettu määräpäivään mennessä. Sulkemisesta ja jälleenyhdistämisestä veloitetaan 500 mk samassa yhteydessä, kun myöhästynyt lasku kauppalan rahatoimistoon maksetaan.
Hyvinkäällä 3.5.1958
Hyvinkään kauppalan vesilaitos.
(Hyvinkään Sanomat 3.5.1958).
Vesijohto suljettuna
Rääkänpäässä Torikadulla, Puutarhakadulla ja Kutojankadulla tiistaina 17.6.1958 klo 12–16.
Vesijohtolaitos.
(Hyvinkään Sanomat 17.6.1958).
Hyvinkään kauppalanvaltuustolla kokous eilen illalla
Hyvinkään kauppalanvaltuuston kokous pidettiin eilen illalla Aseman koulutalon juhlasalissa. Kokouksessa oli mukana 32 valtuutettua, poissa 3.
Puhetta kokouksessa johti kauppalanvaltuuston puheenjohtaja, konttoripäällikkö Oiva Pinninoja ja pöytäkirjan kirjoitti kauppalansihteeri, varatuomari Jouko Nummela.
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin valtuutetut, dipl. insinööri Matti Laamanen ja parsija Rakel Salo.
Työttömyystyöt
Yleisten töiden lautakunta oli ilmoittanut, että Aleksis-Kivenkadun sekä Asemankadun rakentamistöihin varatusta siirtomäärärahasta on jäänyt säästöä 4 milj. ja Tallimiehenkadun rakentamiseen varatusta määrärahasta 300.000 markkaa. Lautakunta on ehdottanut, että näillä määrärahoilla rakennettaisiin Kruununpuistonkatu sorapäällysteisenä valmiiksi ilman jalkakäytäviä. Työn kustannusarvio on 6.450.000 markkaa ja voidaan siihen sijoittaa 16 miestä 50 päivän ajaksi.
Hyyppäränkadun viemärin rakentamiseen varattua siirtomäärärahaa ei ole voitu käyttää, koska asemakaava pikatien osalta on epäselvä. Yleisten töiden lautakunta on esittänyt, että tätä määrärahaa, jota on jäljellä 2.050.000 markkaa, käytettäisiin viemärin rakentamiseen Seittemänmiehenkadulle Salonkadusta Martinkatuun. Tämän työn kustannusarvio on 2.500.000 markkaa.
Hyyppäränkadun vesijohtoa varten on varattu 1.200.000 markan siirtomääräraha. Määrärahaa ei ole voitu käyttää. Lisäksi on jäänyt eri katujen vesijohtotöitä varatuista määrärahoista säästöä 3 milj. markkaa, eli yhteensä vesijohtotöistä 4.200.000 markkaa. Yleisten töiden lautakunta oli esittänyt, että tällä määrärahalla teetettäisiin työttömyystyönä Seittemänmiehenkadun vesijohto Salonkadusta Martinkatuun. Kustannusarvio nousee 1.500.000 mk:aan. Seittemänmiehenkadun viemäri- ja vesijohtotyöhön voidaan sijoittaa 35 miestä 20 päivän ajaksi.
Hallitus ehdotti, että perusteluissa selostetun Kruununpuistonkadun rakentaminen sorapäällysteisenä valmiiksi ilman jalkakäytäviä sekä vesijohdon ja viemärin rakentaminen Seittemänmiehenkadulle Salonkadusta Martinkatuun suoritettaisiin työttömyystöinä sekä että näihin töihin saataisiin käyttää perusteluissa mainittua vastaavaa määrärahaa sekä että menokohtaan 9.3.7. (Kadut, torit, tiet ja sillat. Muu katujen rakentaminen) myönnettäisiin 2.150.000 markan ja menokohtaan 9.4.7. (Likaviemärit. Uudistyöt) 450.000 markan suuruinen ylitysoikeus. – Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.
Vesitaksaa korotetaan
Hallitus ehdotti kauppalanvesitaksaa muutettavaksi siten, että vedenkulutuksesta veloitetaan mittarin mukaan laskien lokakuun 1. päivästä 1958 lukien seuraavat maksut:
Vedenkulutus kk. mk/ m3
0–400 40
401–1300 37
yli 1300 35
Valtuusto hyväksyi ehdotuksen. Päätös oli äänestyksen tulos; vastaehdotuksena oli, että vedestä veloitettaisiin lokakuun 1. päivästä alkaen kaikilta kuluttajilta 35: - m3.
(Hyvinkään Sanomat 29.8.1958).
Hyvinkään kauppalan työttömyystyöt
Yleisten töiden lautakunnan esitys asiasta kauppalanvaltuuston käsiteltävänä syyskuun 25. p:nä.
Hyvinkään kauppalan yleisten töiden lautakunta on esittänyt, että seuraavat työt teetettäisiin työttömyystöinä kuluvan työttömyyskauden aikana.
Viemärityöt:
Monninkadun viemärin rakentaminen. Kustannusarvio nousee 1.500.000 markkaan.
Perttulan-, Kansan- ja Työväenkatujen viemärien rakentaminen osittain. Kustannusarvio on 2.000.000 markkaa.
Kutomokadun viemärin rakentaminen Keskikadusta Torikatuun. Kustannusarvio on 2.500.000 mk.
Vesijohtotyöt:
Monninkadun vesijohdon rakentaminen. Kustannusarvio nousee 2.000.000 markkaan.
Perttulankadun-, Kansan ja Työväenkadun vesijohdon rakentaminen osittain. Kustannusarvio on 2.500.000 markkaa.
Kutomokadun vesijohdon rakentaminen Keskikadusta Torikatuun. Kustannusarvio on 2.700.000 markkaa.
Juhanin- ja Aaponkatujen vesijohtojen rakentaminen. Kustannusarvio on 4.150.000 markkaa.
Monninkadun vesi- ja viemäritöiden osalta on työpalkkojen osuus 1.100.000 markkaa ja työpäiviä kertyy 700. Perttulan-, Kansan- ja Työväenkatujen vesi- ja viemäritöissä on työpalkkojen osuus 1.500.000 markkaa ja kertyy työpäivä 900.
Kutomokadun vesijohto- ja viemäritöitten työpalkkojen osuus on 1.300.000 markkaa ja kertyy työpäiviä 800.
Aapon- ja Juhaninkatujen vesi- ja viemärijohtotöitten työpalkkojen osuus on 1.200.000 markkaa ja työpäiviä kertyy 750.
Kauppalanhallitus tulee ehdottamaan valtuustolle, että mainitut työt teetettäisiin työttömyystöinä. Asia on esillä kauppalanvaltuuston kokouksessa 25. päivänä (1958).
Edelleen on yleisten töiden lautakunta esittänyt, että työttömyystöinä rakennettaisiin kuluvan työttömyyskauden aikana vesi- ja viemärijohdot Munckinkadulle Erkylänkadusta Marjamäenkatuun sekä Matinkadulle ja osalle Keskikatua. Lautakunnan ilmoituksen mukaan tulee Munckinkadun vesijohtotyö maksamaan 4 milj. markkaa ja viemärityö 2 milj. markkaa. Työpalkkojen osuus on 1.700.000 markkaa ja tulee työpäiviä 1100. Matin- ja Keskikadun vesijohtotöitten kustannusarvio on 2 milj. markkaa ja viemärijohtotöitten kustannusarvio 1.200.000 markkaa. Työpalkkojen osuus on 1.100.000 markkaa ja työpäiviä kertyy 700.
(Hyvinkään Sanomat 19.9.1958).
Työttömyystyöt
Yleisten töiden lautakunta oli esittänyt kuluvan vuoden työttömyyskauden aikana tehtävät työttömyystyöt, jotka aikaisemmin olemme jo selostaneetkin.
Hallitus ehdotti, että yleisten töiden lautakuntan ehdottamat katu-, viemäri- ja vesijohtotyöt teetettäisiin työttömyystyönä ja että näihin töihin käytettäisiin säästöön jääviä määrärahoja sekä että talousarvion menokohtaan 9.3.7. myönnettäisiin 3.800.000 markan ja menokohtaan 13.2.2. 7.350.000 markan suuruinen ylitysoikeus. – Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.
Hallitus ehdotti edelleen, että kuluvana työttömyyskautena rakennettaisiin kauppalan työttömyystöinä vesi- ja viemärijohdot Munckinkadulle Erkylänkadusta Marjamäenkatuun sekä Matinkadulle ja osalle Keskikatua sekä että tarvittavat perusteluissa mainitut määrärahat merkittäisiin ennakkomenoina vuoden 1959 talousarvioon. – Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 26.9.1958).
Vesi suljettuna
Uudenmaankadulla Pappilankadusta Keskusaukioon keskiviikkona 8.10. klo 22.00–9.10. klo 6.00.
Vesijohtolaitos.
(Hyvinkään Sanomat 7.10.1958).
Työtapaturma
Viime tiistaina klo 14.00 aikaan sattui Hyvinkään kauppalan työmaalla Tehtaankadulla torin kohdalla vesi- ja viemärijohdolle uomaa kaivettaessa maansortuma, jolloin montussa ollut Mauno Uusitalo jäi sen alle. Työtoverit auttoivat hänet nopeasti ylös nostaen Uusitalon montun reunamalle, missä mies sitten veteli himokkaasti henkisauhuja. Tohtori Elfving määräsi hänet kiireesti vietäväksi ambulanssilla Kauppalansairaalaan. Täällä todettiin Uusitalon saaneen pahan lantionmurtuman pariinkin kohtaan. Parantumiseen kulunee aikaa puolisen vuotta.
(Hyvinkään Sanomat 24.10.1958).
Vesi suljettuna
Hämeenkadulla, Kauppalankadusta Parantolankatuun, Torikatu, Puutarhakatu, Kutojankatu kokonaan. Kauppalankatu Runeberginkatuun saakka 24.10.1958 klo 22.30–4.30.
Vesijohtolaitos.
(Hyvinkään Sanomat 24.10.1958).
Vesi suljettuna
Uudenmaankadulla, Pappilankadusta Keskusaukiolle keskiviikon ja torstain välisenä yönä 19.–20. päivänä klo 22.00–7.00.
Vesijohtolaitos.
(Hyvinkään Sanomat 18.11.1958).
Hyvinkään kauppalanhallitus
Käsitteli kokouksessaan m.m. seuraavan asian
Hyvinkäänkylään liittyvien alueiden viemäröinti. Kysymykseen tulee kaksi vaihtoehtoa, joko liittää viemäröinti sopimuksella Hyvinkäänkylään rakennettavaan verkostoon tai sitten johtaa se kauppalan verkostoon. Tätäkin asiaa tutkitaan edelleen.
(Hyvinkään Sanomat 30.1.1959).
Laina kauppalalle
Hallitus ehdotti, että kauppala ottaisi Keskinäinen palo- ja tapaturmavakuutusyhtiö Kansalta 12 milj. markan suuruisen lainan vesilaitoksen laajentamista ja työttömyystöitä varten ja alistaisi päätöksensä Sisäasiainministeriön vahvistettavaksi. – valtuusto hyväksyi ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 3.4.1959).
Työttömyystyöt
Yleisten töiden lautakunta oli esittänyt, että seuraavat työt suoritetaan työttömyystöinä:
Kasöörin-, Vaaran- ja Aittolankadun vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen.
Viemäritöitten osuus 1.930.000 mk ja vesijohtotöitten osuus 1.930.000 mk. Kustannusarvio nousee siis 3.860.000 markkaan ja on tästä työpalkkojen osuus 1 milj. markkaa. Töihin voidaan sijoittaa 20 miestä 40 päivän ajaksi.
Toukolankadun viemäri- ja vesijohtotyöt.
Kustannusarvio on 1.560.000 mk ja työpalkkojen osuus 500.00 mk. Töihin voidaan sijoittaa 10 miestä 40 päivän ajaksi.
Yhtiökadun ja Palopurontien viemärin ja vesijohtojen rakentaminen.
Kustannusarvio nousee 1.805.000 markkaan. Viemäritöitten osuus on 585.000 mk ja vesijohtotöitten osuus 1.220.000 mk. Töihin voidaan sijoittaa 10 miestä 45 päivän ajaksi ja on työpalkkojen osuus 600.000 mk.
Edellä mainituista töistä on viemäritöitten osuus 3.250.000 mk ja vesijohtotöiden osuus 3.930.000 mk eli yhteensä 7.225.000 mk.
Hallitus ehdotti, että edellä mainittuihin viemäri- ja vesijohtotöihin saataisiin käyttää muilta vastaavilta töiltä, jäävää säästöä. – Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.
Päätös oli äänestyksen tulos äänten jakautuessa 25–10. Vastaehdotuksena oli SKDL:n valtuustoryhmän ehdotus päätökseen lisättäväksi ponsi, jonka mukaan ko. työt tehtäisiin yksinomaan kauppalan omina työttömyystöinä.
(Hyvinkään Sanomat 3.4.1959).
Hyvinkään kauppalan vesijohtolaitokselle hankittu kloorinsyöttölaitteet
Koska kauppalan vesijohtovedessä on silloin tällöin havaittu epäpuhtautta, on kauppalan vesijohtolaitokselle hankittu kloorinsyöttölaitteet. Vesijohtolaitokselta kerrottiin meille eilen, että laitteiden asennustyöt on saatu suoritetuksi ja kloorisyöttöön voidaan ryhtyä aivan lähipäivinä. Veteen voi tällöin tulla pieni makuvivahde, mutta terveydellisiä haittoja asia ei aiheuta.
(Hyvinkään Sanomat 21.4.1959).
Vesien likaantumiseen useita syitä
Suomalaisen Tiedeakatemian kokouksessa piti professori Heikki Järnefelt esitelmän aiheesta ”Vesien likaantuminen” lausuen mm. seuraavaa:
Veteen liuenneet vierasperäiset aineet muuttavat aina vesistöjen luonnetta tavalla tai toisella. Muutosten silmiinpistävyys ja luonnekin ovat riippuvaisia vastaanottavan vesistön erikoispiirteistä. Tekijöistä, jotka ensi sijassa vaikuttavat likaantumisen esiintymistapaan, on mainittava mm. vesimassan lämpötilallinen kerrostuneisuus tai kerrostumattomuus, horisontaalisten virtausten kulkusuunnat, humuspitoisuus, pH- ja puskuroitumisaste sekä likaantumista aiheuttavien kemiallisten aineiden laatu. Meikäläisissä oloissa ehkä huomattavimmat likaajat ovat kemialliset puunjalostustehtaat, meijerit, etenkin jos niihin liittyy sikaloita, sokeritehtaat ja asutuskeskukset asumajätevesineen. Varsin kiintoisa yhdistelmä on sulfiittiselluloosajätelipeä ja asumajätevesi. Molempien vaikutuksesta syntyy voimakas veden itsepuhdistus. Tällöin kehittyy myös varsin erikoislaatuisia planktonyhteisöjä, joiden avulla voi hyvin seurata puhdistumisen edistymistä. Tiettyjen niihin kuuluvien lajien perusteella voidaan sitä paitsi varsin tarkasti seurata jätevesien kulkua vesistössä.
(Hyvinkään Sanomat 15.5.1959).
Kuntien vesihuoltolaitoksille
Anotaan rakennuslainaa ja avustusta.
Maalaiskuntien Liitto on tehnyt Maatalousministeriölle esityksen toimenpiteisiin ryhtymiseksi vedenhankinta- ja viemärilaitteiden rakentamista varten maalaiskunnissa annetun lain ja asetuksen muuttamiseksi siten, että myös maalaiskunnille voitaisiin myöntää lainoja ja avustuksia tähän tarkoitukseen. Esityksessään liitto toteaa, että ko. lainoista ja avustuksista annetun asetuksen mukaan Maataloushallitus voi myöntää vedenhankinta- ja viemärilaitteiden rakentamista varten lainaa ja avustusta vain yhtymälle ja eräin edellytyksin kiinteistön omistajille, mutta ei sen sijaan maalaiskunnille.
Esityksen perusteluina huomautetaan kirjelmässä mm. että 1.7.1959 voimaan tulevan rakennuslain mukaan kunnan on huolehdittava rakennuskaava-alueella viemärilaitoksen rakentamisesta ja kunnossapitämisestä. Käytännössä tämä tulee merkitsemään sitä, että rakennuskaava-alueella ei enää yhtymien toimesta ryhdytä uusiin viemäröimishankkeisiin, vaan odotetaan, että viemäröinti toteutetaan kunnan toimesta ja että osa jo rakennetuista viemärilaitoksista siirtyy kuntien hallintaan. Siitä huolimatta, ettei maalaikunnila rakennuslain mukaan ole lakisääteistä velvollisuutta huolehtia veden hankinnan järjestämisestä, on kuitenkin todennäköistä, että kunnat samanaikaisesti viemärilaitoksen rakentamisen kanssa tulevat useissa tapauksissa huolehtimaan myös vedensaannin järjestämisestä.
(Hyvinkään Sanomat 5.6.1959).
Vehkojan Viemärisuunnitelma
Vehkojan viemärisuunnitelmasta tehtiin periaatepäätös, että se toteutetaan perustettavan osakeyhtiön pohjalle, jossa kunnalla on osake-enemmistö. Asiaa valtuustolle selosti rakennuslautakunnan puheenjohtaja, tilanomistaja Mikko Honkala.
(Hyvinkään Sanomat 26.6.1959).
Viemärinrakennuskustannusten jakaminen ja veloittaminen tontinomistajilta
Rakennustoimisto on uudelleen laatinut ehdotuksen viemärinrakennuskustannusten jakamiseksi alueella, johon kuuluvat korttelin N:o 107, tontti N:o 1, kortteli N:o 401, tontti N:o 7, kortteli N:o 402, korttelin 404, tontit 1–3, korttelin N:o 457, korttelin N:o 441, tontit N:o 7 ja 8, varastokortteli N:o 424, korttelin N:o 422 tontti N:o 1 sekä osa teollisuuskorttelista N:o 458. Kustannusarvion mukaan viemärit tulevat maksamaan tällä alueella 8.015.000 mk ja viemäreitä 1423 m. Metriä kohden hinta on 5.632 mk.
Hallitus ehdotti, että valtuusto hyväksyisi ehdotuksen viemärinrakennuskustannusten jakamisesta sekä niitteen veloittamisesta tontinomistajilta sekä alistaisi päätöksen Sisäasiainministeriön vahvistettavaksi. – Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 3.7.1959).
Vesijohto suljettu
Perjantaina 24.7 klo 23–25.7 klo 5 aamulla, koskien rautatieasemaa, Ahjonkatua, Hämeenkatua Parantolankadun kulmaan. Vesi voidaan aukaista aikaisemminkin.
Kauppalan vesijohtolaitos.
(Hyvinkään Sanomat 24.7.1959).
Hyvinkään muuttuminen kaupungiksi
merkitsee sen saavutusten virallista tunnustamista.
Vt. kauppalanjohtaja, varatuomari Jouko Nummela esitteli Hyvinkään televisiossa.
Viime tiistaina oli Hyvinkään vuoro esittäytyä televisiossa ohjelmasarjassa kauppalasta kaupungiksi.
Olemme tilaisuudessa nyt julkaisemaan vt. kauppalanjohtaja, varatuomari Jouko Nummelan varsinaisen Hyvinkää-esittelyn:
Hyvinkään kauppala on muodostunut rautatieaseman ympärille. Paikalla on ollut asutusta aikaisemminkin, mutta vasta rautatien rakentaminen noin 100 vuotta sitten on luonut seudulle varsinaisen yhdyskunnan, joka pitkän ja monivaiheisen kehityksen jälkeen on muodostettu kauppalaksi vuoden 1926 alusta. Alkuvuosina kauppalan kehitys on ollut melko hidasta. Vasta sotien jälkeen kehityksen vauhti on kiihtynyt. Vuonna 1926 asukasluku oli 4452. ensimmäisenä sodanjälkeisenä vuonna 1945 oli asukkaita 7147. Kuluvan vuoden alussa on asukkaita ollut noin 20.000. Tarkkaa lukua ei vielä ole käytettävissä. Sotien jälkeen on asukasluvun nousu ollut hyvin voimakas, noin 1000 henkeä vuodessa, ja asukasluvun nousua osoittava käyrä pysynyt hyvin jyrkkänä.
Kauppalan kasvu on aiheutunut teollisuuden noususta. Hyvinkää on tyypillinen teollisuusyhdyskunta. Vuoden 1957 tilaston mukaan on teollisuustyöpaikkoja ollut noin 5500. Teollisuustuotannon bruttoarvo on ollut noin 7,7 miljardia markkaa. Huomattavimmin on kauppalassa edustettuina tekstiili-, metalli- ja jalkineteollisuus sekä puunjalostusteollisuus. Hyvinkää on maan suurin villateollisuuskeskus. Teollisuuden laajuudesta ja merkityksestä paikkakunnalle saa selvän käsityksen, kun tietää että Hyvinkäällä vajaat 70 % asukkaista saa toimeentulonsa teollisuudesta. Maan kaupungeissa on vastaava luku keskimäärin ollut 36.
Paikkakunnan asukasluvun noustessa ja sen elämän vilkastuessa on kauppala parhaansa mukaan täyttänyt sille kuuluvat velvollisuudet kehityksen ohjaamiseksi sekä välttämättömien rakennusten ja laitteiden aikaansaamisessa. Asemakaavallisesti Hyvinkää on ollut siinä onnellisessa asemassa, että vanhaa vuoden 1932 vahvistettua asemakaavaa on voitu muuttaa nykyaikaisia periaatteita vastaavaksi enne kuin rakennustoiminta on määrätyille alueille ohjattu. Tämä on johtunut suurelta osalta siitä, että kauppala on omistanut suurehkoja maa-alueita, jotka on järjestelmällisesti luovutettu rakennettavaksi. Alueitten rakentamisesta on johtunut, että kauppalan laitaosat on rakennettu asemakaavan mukaisesti. Viimeksi rakennettavaksi on jäänyt kauppalan varsinainen keskusta. Nyttemmin on keskustan asemakaava suurelta osalta saatu uudistettua. Kauppalan keskusta on parasta aikaa ripeästi muovautumassa. Hyvinkäästä on kehittymässä keskustaltaankin ilmava ja valoisa puutarhakaupunki.
Samalla kun kauppalan asemakaavaa on muokattu, on kauppala pitänyt huolta paitsi viihtyisien asuntoalueitten ja tarkoituksenmukaisen liikekeskuksen luomisesta myös riittävän tilan varaamisesta teollisuuden tarpeisiin. Teollisuusalueita on pyritty sijoittamaan huomioon ottaen rautatie ja maantieyhteydet. Teollisuustontteja on Sahamäessä, Rääkänpäässä, Hiiltomossa sekä Helsingin-Hämeenlinnan valtatien varrella olevilla alueilla. Rakennuspohja on erittäin hyvä, onhan kauppala muodostunut Salpausselän harjulle.
Kauppalan kehittyessä on kauppala jatkuvasti rakentanut katuverkostoa sekä vesi- ja viemärijohtoja. Vesi- ja viemärijohdot on rakennettu niin, että suurin osa rakennustonteista voidaan liittää vesijohtoverkostoon ja viemäriin.
Hyvinkään kauppala on täyttänyt lainmukaiset velvollisuutensa muillakin aloilla. Palolaitos, terveydenhoito, sairaanhoito, kansakoululaitos sekä sosiaalihuolto ovat saaneet riittävät ja asianmukaiset tilat. Nyt on suunnitteilla suuren kansalaiskoulun rakentaminen. Vireillä on myös ammattikoulun huomattava laajentaminen.
Kun Hyvinkään kauppala ensi vuoden alusta muuttuu kaupungiksi, niin merkitsee tämä muutos nykyisten olosuhteitten virallista tunnustamista. Kauppala toivoo ja uskoo, että se kaupunkina voi täyttää ne tehtävät, jotka sille kuuluvat sekä edistää asukkaittensa hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Kauppala toivoo myös, että kaikki sen alueella suoritettu teollinen ja kaupallinen sekä muu toiminta menestyy ja vilkastuu sekä myös monipuolistuu.
(Hyvinkään Sanomat 24.7.1959).
Hyvinkään vanhin tiilirakennus parhaillaan purettavana
Hyvinkään aseman pohjoispuolella sijaitseva ”aseman vesitorni” on parhaillaan purettavana. Asia on sikäli historiallinen, että kysymyksessä on kauppalanseutumme vanhin tiilirakennus.
(Hyvinkään Sanomat 6.10.1959).
Keskimääräiset kadun- ja viemärinrakennuskustannukset
Rakennustoimisto on laatinut selvityksen ja ehdotuksen yksikköhinnoista kadun- ja viemärilaitoksen rakentamisen korvaamiseksi.
Hallitus ehdotti hyväksyttäväksi rakennustoimiston laatiman ehdotuksen rakennuslain 87 §:ssä edellytetyiksi keskimääräisiksi kadun- ja viemärinrakennuskustannuksiksi. – Valtuusto hyväksyi ehdotuksen pitkän keskustelun ja kahden äänestyksen jälkeen.
(Hyvinkään Sanomat 17.11.1959).
Kadun avaajalla velvollisuus saattaa katu uudelleen kuntoon
Vesi- ja viemärijohtojen, kaapelien laskemisen ym. vuoksi avattavaksi tulevan katuosan on avaaja velvollinen saattamaan täysin uudelleen kuntoon eikä k.o. laitteita voida ottaa käytäntöön ennen sitä.
(Hyvinkään Sanomat 20.11.1959).
Katu sekä vesi- ja viemärijohtotöitä
Kauppalassa runsaasti talven aikana.
Hyvinkään kauppalan yleisten töiden lautakunta on esittänyt, että Toivonkadun vesijohdon rakentaminen sekä Rauhankadun viemärin rakentaminen suoritetaan vielä kuluvan vuoden aikana. Vesijohtotöitten kustannusarvio on yhteensä 3.900.000 ja viemärityön 2.100.000 markkaa. Viemärityö voidaan suorittaa muista viemäritöistä säästöön jääneillä määrärahoilla. Vesijohtotyö on tarkoitus suorittaa katujen rakentamiseen varatusta määrärahasta säästöön jäävillä varoilla. Lisäksi lautakunta on esittänyt, että Helenenkatu saatetaan liikennöitävään kuntoon ja tämä työ, jonka kustannusarvio on 2 milj. markkaa, suoritetaan katutöistä säästöön jäävillä määrärahoilla.
Tämän ohessa yleisten töiden lautakunta on esittänyt, että rakennustoimistolle annetaan lupa suorittaa seuraavat työt työllisyystöinä tai mikäli työttömyyskortisto avataan, työttömyystöinä.
Hyvinkään-, Päivälän-, Nurmelan-, Kytäjän-, Karpin-, Varikon-, Aholan- ja Seittemänmiehenkatujen vesi- ja viemärijohtojen sekä näitä yhtävien puistoalueella olevien johtojen rakentaminen. Näitten töitten yhteinen kustannusarvio on 24.130.000 markkaa ja voidaan töihin sijoittaa 45 miestä 80 päivän ajaksi.
Pappilan- ja Toivonkatujen vesijohtojen rakentaminen. Kustannusarvio on 2.679.000 markkaa. Työhön voidaan sijoittaa 10 miestä 40 päivän ajaksi.
Aleksis Kivenkadun viemärin ja vesijohdon rakentaminen. Kustannusarvio on 2.060.000 markkaa. Työhön voidaan sijoittaa 16 miestä 20 päiväksi.
Karan- ja Sähkökatujen viemärin ja vesijohtotöitten rakentaminen. Kustannusarvio on 2.130.000 markkaa. Työhön voidaan sijoittaa 16 miestä 20 päivän ajaksi.
Tarkoituksena on, että edellä mainitut työt teetetään muilta vastaavilta töiltä säästöön jäävillä määrärahoilla. Mikäli nämä eivät riitä, merkitään menot ensi vuoden vastaaviin talousarvion menokohtiin.
Kauppalanhallitus esittää joulukuun 17. päivänä kokoontuvalle kauppalanvaltuustolle, että k.o. työt saataisiin teettää sekä että kuluvan vuoden talousarvioon myönnettäisiin 3.900.000 markan suuruinen ylitysoikeus.
(Hyvinkään Sanomat 11.12.1959).
Vesi- viemäri- ja katutöitä
Yleisten töiden lautakunta oli esittänyt tehtäväksi useita vesi- ja viemärijohto – sekä katutöitä, joista aikaisemmin olemme jo kertoneetkin.
Hallitus ehdotti, että k.o. työt saataisiin teettää sekä että kuluvan vuoden talousarvion asianomaiseen menokohtaan myönnettäisiin 3.900.000 mk suuruinen ylitysoikeus. – Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 18.12.1959).
Hyvinkään kaupungin 1. talousarvio
Loppusumma ensi kerran yli miljardin. Kaupungiksi muuttumisesta ei lisämenoja talousarvioon.
Vesimaksut entisellään
Vesijohtolaitoksen voitto on arvioitu ainoastaan 15.000 markaksi, johtuen vedenkulutuksen vähenemisestä Villayhtymän tehdaslaitoksissa. Vesimaksut on tarkoitus säilyttää entisen suuruisina.
Varsinaiset rahoitustulot osoittavat 45,1 % nousua johtuen tämä sekä pääoma-arvojen korkojen kasvusta, että 22 milj. mk määräisestä valtionavusta kansalaiskoulun rakentamiseen.
Edellisen vuoden säästö on vanhan käytännön mukaisesti merkitty vuodelle 1958.
Lainan otto osoittaa 151,2 %:n nousua. On arvioitu, että vesijohtolaitokseen voidaan saada lainaa 8 milj. mk, kansalaiskouluun 30 milj. mk, maa-alueiden hankintaan ja katujen kestopäällystykseen yhteensä 20 milj. markkaa.
Muut pääomatulot osoittavat 71,9 % nousua johtuen lisäys maa-alueiden myynnin kasvusta n. 11 milj. markalla sekä pääoma-arvojen poistojen kasvamisesta.
(Hyvinkään Sanomat 24.12.1959).
Yleiset työt
Yleisten töiden pääluokassa on vähennystä edelliseen vuoteen 3,7 % johtuen siitä, että 3. luvun – Kadut, torit, tiet, sillat – määrärahoja on jouduttu vähentämään 28,2 milj. mk. Vastaavasti on myöskin IV luvun – likaviemärit ja puhdistuslaitokset – menoja vähennetty 4 milj. mk.
(Hyvinkään Sanomat 24.12.1959).
Pääomamenot
Varsinaisten menojen lisäys on 10,5 % ja pääomamenojen 66,9 %. Pääomamenoihin on edelleen ollut varattava melkoinen summa – 25 milj. mk – maa-alueiden ostoihin. Kansalaiskoulun rakentaminen vaatii 120 milj. mk ja loppuosan rahoitus on ollut siirrettävä vuodelle 1961. Lastenleirin ruokailuparakin rakentamiseen on valtuusto jo aikaisemmin esittänyt varattavaksi 4 milj. mk.
Vesijohtoverkon laajentamiseen on varattu vain 17 milj. mk eli puolet kuluvan vuoden määrärahasta. Kauppalan vesijohtoverkko alkaa olla jo valmis, joten työllisyyslain muuttaminen sellaiseksi, että myös rakennustyöt voidaan huomioida työllisyystöinä, on tarpeen vaatima.
(Hyvinkään Sanomat 24.12.1959).
Hyvinkään kauppalasta tuli kaupunki 1.1.1960