Pohjavesitutkimuksia
Hyvinkään kauppalan toimesta toteutetaan pohjavesitutkimuksia Hyvinkäänkylän eteläpuolella, Vantaan varrella olevalla alueella. Tutkittavana on kaksi vedenottopaikkaa, joista toivotaan riittävän vettä kauppalan vesilaitoksen laajentuessa tarvitsema määrä, noin 3000 minuuttilitraa.
(Hyvinkään Sanomat 21.7.1953).
Vedenottoalueen pakkolunastus kauppalalle
Hallitus oli ehdottanut valtuuston päättävän, että kauppala anoo Valtioneuvostolta oikeutta saada pakkolunastaa kauppalan vedensaannin turvaamiseksi Anttilan tilan RN:o 835 ja Yli-Anttilan tilan RN:o 863 sekä Tähkälän tilan RN:o 117 mailla Hyvinkään kunnan Hyvinkäänkylässä olevan noin 0,75 ha:n suuruisen alueen tarpeellisine tiealueineen, sekä hankkia pakkolunastusteitse käyttöoikeuden 10 metrin leveydeltä k.o. tiealueeseen, jossa kauppalalla on oikeus asettaa ja pitää vesijohtoputkia, oikeuttaa kauppalanhallituksen ryhtymään pakkolunastuksesta johtuviin toimenpiteisiin ja on kauppalanhallituksella myös harkintansa mukaan oikeus sopia käyttöoikeuden hankkimisesta sekä pakkolunastuskorvauksista. Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 11.12.1953).
Vedenottoalue Hyvinkäänkylästä
Valtioneuvosto on 18.11.1954 antamallaan päätöksellä myöntänyt Hyvinkään kauppalalle oikeuden pakkolunastaa vedenottoalueeksi Hyvinkään kunnan Hyvinkäänkylässä 0,76 ha:n suuruisen alueen sekä käyttöoikeuden tältä alueelta yleiselle maantielle johtaviin teihin, joihin saadaan asettaa vesijohtoputkia. Se sijaan Valtioneuvosto on hylännyt kauppalan anomukset käyttöoikeuden saamisesta yleiseen maantiealueeseen.
Tältä osalta asia järjestynee niin, että kauppala sopii tie- ja vesirakennuspiirin kanssa vesijohtoputkien asettamisesta yleiselle maantiealueelle. Kun uuden pumppuaseman rakentamiseen Hyvinkäänkylässä olisi lähiaikoina ryhdyttävä, kauppalanhallitus on päättänyt heti pyytää Lääninhallitukselta pakkolunastuksen toimeenpanoa.
(Hyvinkään Sanomat 3.12.1954).
Laina Kansaneläkelaitokselta
Hallitus on ehdottanut valtuuston päättävän, että kauppala ottaa Kansaneläkelaitokselta vesilaitoksen ja pumppuaseman laajentamiskustannusten sekä uuden pumppuaseman rakentamiskustannusten rahoittamista varten 30.000.000 markan suuruisen puoleksi indeksiehtoisen lainan sen saantia edellyttävin ehdoin ja alistaa päätöksensä Sisäasiainministeriön vahvistettavaksi. Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
Muuntoasemat ja suurjännitelinjat
Riihimäen Saha Oy:n sähkölaitos on pyytänyt lupaa rakentaa ja kunnossapitää jäljempänä mainittu muuntoasema ja sille tuleva 20 kV:n suurjännitelinja.
Kauppalan pumppuasema N:o 2. muuntoaseman rakentaa kauppala ja se tulee tiilestä rakennustoimiston laatiman piirustuksen mukaisesti. Linjana on 16 mm2 kupariköysi ilmajohtona asennettuna puupylväille.
(Hyvinkään Sanomat 18.2.1955).
Vedenottoalue
Kauppalan vesijohtolaitosta varten pakkolunastettavan alueen, joka sijaitsee Hyvinkään kunnan Hyvinkäänkylässä, erottamistoimitus aloitetaan 1.6.1955. Kauppalan edustajaksi erottamistoimitukseen on määrätty kauppalangeodeetti Paavo Laitila.
(Hyvinkään Sanomat 27.5.1955).
Vedenottoalue kauppalalle
Hallitus oli ehdottanut valtuuston päättävän, että kauppala ostaa maanviljelijä Esa Hirvensalolta Anttila RN:o 886 ja Tähkälä RN:o 117 -nimisistä tiloista Hyvinkään kunnan Hyvinkäänkylästä noin 10485 m2 suuruisen alueen vedenottoalueeksi, kauppahinnaksi määrätään 4 milj. markkaa ja jätetään muut kauppaehdot kauppalanhallituksen päätettäviksi, sekä oikeuttaa kauppalanhallituksen sopimaan maanomistajien kanssa käyttöoikeuden saannista niihin tiealueisiin, joihin edellä mainitulle vedenottoalueelle johtava vesijohtoputki rakennetaan. Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 23.9.1955).
Pumppuasema
Kauppalan kuluvan vuoden talousarvioon on otettu määräraha uuden pumppuaseman rakentamista varten Hyvinkään kunnan Hyvinkäänkylän pakkolunastettavalle alueelle. Kauppalan rakennustoimisto oli laatinut Oy. Yleisen Insinööritoimiston ohjeitten mukaisesti piirustukset pumppuasemaa varten. Pumppuasemarakennukseen tulee varsinaisten teknillisten tilojen lisäksi pumppuasemanhoitajan asunto, jossa on 2 huonetta ja keittiö ja jonka asunnon pinta-ala on 59,5 m2. Lisäksi rakennukseen tulee sauna ja tarvittavat aputilat. Koko rakennuksen kuutiotilavuus on 732 m2.
Hallitus oli ehdottanut, että valtuusto päättäisi hyväksyä rakennustoimiston laatimat uuden pumppuaseman 5. päivälle elokuuta 1955 päivätyt rakennuspiirustukset. Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 23.9.1955).
Pumppuasemanhoitajan virka
Yleisten töiden lautakunta oli esittänyt, että vesijohtolaitokselle perustetaan toinen pumppuasemanhoitajan virka, joka sijoitetaan virkasäännön 15. palkkaluokkaan.
Hallitus oli ehdottanut, että valtuusto päättäisi perustaa kauppalan vesijohtolaitoksen pumppuasemanhoitajan viran, joka sijoitetaan virkasäännön 15. palkkaluokkaan, 1. päivästä huhtikuuta 1956. Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 25.11.1955).
Hyvinkään kauppalan Hyvinkäänkylän pumppuaseman harjannostajaiset viime perjantaina
Viime perjantaina pidettiin Hyvinkäänkylään rakennetun kauppalan uuden pumppuaseman harjannostajaiset. Ensiksi tutustuttiin kiertokäynnillä uuteen pumppuasemaan ja sen alueeseen. Tämän jälkeen tarjosi kauppala kutsuvieraille ja pumppuaseman rakennustyöläisille kahvit Ahjon kerhohuoneistossa. Pitämässään tervetuliaispuheessa lausui kauppalaninsinööri Jorma Kilpi läsnäolevat tervetulleiksi tämän uuden pumppuaseman harjannostajaistilaisuuteen, kiittäen samalla urakoitsijoita ja työntekijöitä hyvin suoritetusta työstä. Insinööri Kilpi selosti myöskin lyhyesti pumppuaseman alkuvaiheita.
Hyvinkään kauppalan vesijohtolaitoksen tarpeita varten on Hyvinkäänkylästä hankittu Vantaanjoen rannalta alue uuden pumppuaseman rakentamista varten. Aluetta koepumpatessa syksyllä 1953 saatiin kuukauden kestävän koepumppauksen aikana jatkuvasti 3000 l/ min. pohjaveden pinnan laskematta sanottavasti. Syyskesällä ja syksyllä 1955 rakensi kauppalan rakennustoimisto 12 tuuman läpimittaisen syöttöjohdon alueelle ja joulukuun alussa 1955 alkoivat pumppuaseman ja kokoojakaivon rakennustyöt. Kokoojakaivon, jonka syvyys on 10,5 metriä urakoi Vesto Oy ja se valmistui helmikuun loppuun mennessä 1956.
Itse pumppuasema, jonka kuutiotilavuus on n. 800 m3, käsittää tiilirakenteisen pumppuasemaosan ja puurakenteisen asunto-osan, johon tulee pumppuasemanhoitajan asunto. Lisäksi tulee pumppuaseman läheisyyteen n. 90 m3 suuruinen muuntajarakennus.
Rakennusten suunnittelu on tapahtunut Hyvinkään kauppalan rakennustoimistossa Oy. Yleisen insinööritoimiston laatiman alustavan suunnitelman pohjalta.
Rakennusurakoitsijana toimii rakennusmestari Arvi Rostila Hyvinkäältä, vesi- ja lämpöjohtourakoitsijana Lahden Onninen Oy ja sähköurakoitsijana T:mi Tauno Berg. Pumppuasemalle tulevat pumput, (tuotoltaan) yhteensä 6000 l/ min, sekä muut vedensyöttöön tarvittavat laitteet asentaa Hyvinkään kauppalan rakennustoimisto.
Rakennusten laitteineen pitäisi valmistua kesäkuun 1956 loppuun mennessä ja valmistuttuaan tulevat huomattavasti turvaamaan Hyvinkään kauppalan vesitilannetta, joka voimakkaasti kasvavan kulutuksen johdosta on kuluvana keväänä ollut varsin vaikea.
Pumppuaseman rakennusurakoitsija, rakennusmestari Arvi Rostila lausui kiitoksen sanat kauppalan rakennustoimistolle ja rakennustyöläisille, jotka viime talvisen vaikean rakennusajan huomioiden ovat kiitettävästi suoriutuneet töistään. Rakennustyöläisten puolesta puhui muurari Sipilä, kohdistaen erikoisen kiitoksensa töitä johtavalle rakennusmestarille. Sipilä lausui m.m. että on ollut erittäin miellyttävää tehdä töitä tämän rakennusmestarin työnjohdon alaisena, sillä kuten kaikki muistamme, oli päättymäisillään oleva talvi rakennusalan huomioiden harvinaisen vaikea. Kaikesta huolimatta työt sujuivat hyvin, ja työmaahenki oli eheä ja yhtenäinen.
(Hyvinkään Sanomat 10.4.1956).
Lupa muuntoaseman ja suurjännitelinjan rakentamiseksi
Riihimäen Saha Oy oli ilmoittanut rakentavansa seuraavan muuntoaseman ja suurjännitelinjan.
Hyvinkään Pumppuasema 3:n muuntoasema Hyvinkäänkylässä sekä sinne tuleva 20.000 Voltin linja siltä osalta, joka on kauppalan alueella. Linja on puupylväille rakennettu avojohto. Muuntoasema on kivestä. Toistaiseksi muuntaja on tilapäisesti sijoitettu pylväille.
Hallitus oli ehdottanut ilmoitettavaksi Riihimäen Saha Oy:lle, ettei ole huomauttamista perusteluissa mainitun muuntoaseman ja suurjännitelinjan suhteen. – Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 11.1.1957).
Laajennustyöt
Hyvinkäänkylän uuden pumppuaseman rakennustyöt saatiin käyntiin vuoden lopulla. Työt on annettu urakalla tehtäväksi; varsinaiset rakennustyöt rkm. Arvi Rostilalle ja kokoojakaivon työt Vesiteknillinen Insinööritoimisto Oy Vestolle.
(Hyvinkään kauppalan kunnalliskertomus vuodelta 1955).
Hyvinkäänkylän pumppuaseman rakennustyöt saatiin suoritetuiksi loppuun. Tilapäispumppujen avulla voitiin ensi kerran pumpata vettä verkostoon 29. päivänä toukokuuta (1956) ja lopullinen pumppuaseman liittäminen verkostoon tapahtui 19. päivän syyskuuta (1956). Pumppuja asennettiin yhteensä kolme kappaletta, sekä kalkinsyöttölaitteet.
Varsinaiset rakennustyöt suorittivat urakalla rakennusmestari A. Rostila ja kokoojakaivon työt vesiteknillinen Insinööritoimisto Vesto Oy.
Hyvinkäänkylän pumppuaseman hoitajana on toiminut Rauni Kenttä 11.6.1956 alkaen ja varalta Annikki Kenttä 11.6.1956 alkaen. Lisäksi on tarpeen vaatiessa jouduttu pitämään lisätyövoimaa.
(Hyvinkään kauppalan kunnalliskertomus vuodelta 1956).