Lintujen talviruokinnan voi aloittaa, kun maa jäätyy tai peittyy lumeen.
Säiden kylmetessä monelle tulee sääli pikkulintuja, joille ei enää löydy syötävää. Lintujen talviruokinnan voi aloittaa, kun maa jäätyy tai peittyy lumeen. Niin kauan kuin luonnosta löytyy riittävästi syötävää, lintuja ei pidä ruokkia.
Ruokkiminen houkuttelee luonnosta lintuja kaupunkiympäristöön, jolloin ne voivat aiheuttaa haittoja tai lisää siivoustarvetta kiinteistöille.
– Lintujen ruokinnan kieltäminen sulan maan aikana on suositus, ei laki. Sulan maan aikana erilaiset tarttuvat taudit kuten lintuinfluenssa leviävät helpommin kuin pakkaskaudella, sanoo Hyvinkään valvontaeläinlääkäri Maria Hietala.
Tautien tarttuvuus on suurimmillaan keväisin ja syksyisin muuttoaikaan, jolloin ruokintapaikoille voi kerääntyä suuriakin parvia.
Isoja haittalintuja kuten variksia tai puluja ei pitäisi ruokkia koskaan.
Lintujen talviruokinnan voi aloittaa, kun maa jäätyy tai peittyy lumeen
Jos lintuja kuitenkin haluaa ruokkia, pitää huolehtia ruokintapaikan siisteydestä. Kun ruokintapaikka siivotaan säännöllisesti, estetään tarttuvien tautien, kuten salmonellan leviämistä ja ympäristön likaantumista. Epäsiisti ruokintapaikka voi houkutella paikalle rottia ja muita haittaeläimiä.
Tärkeintä tautien ehkäisyn kannalta on, ettei ruoka pääse saastumaan lintujen jätöksistä. Ruoka ei saisi päästä putoamaan maahan.
Ruokinta-automaatiksi kannattaa valita istumaorrella varustettu malli. Parasta ruokaa linnuille ovat auringonkukan siemenet, kauranjyvät, hirssi tai pähkinät. Leivät ovat linnuille liian suolaisia ja sisältävät niukasti energiaa.
Harva lintujenruokkija ajattelee, että sinänsä ystävällinen teko voi aiheuttaa jopa vaaraa siivekkäille ystäville. Kesäaikana ruokinnat keräävät linnut tiiviille alueille, joissa taudit leviävät tehokkaasti erityisesti lämpimillä ilmoilla. Muuttolinnut voivat tuoda mukanaan uusia, haitallisia tauteja.
Erityisen haitallista leipäruokinta on pesimäkauden alettua. Emot ruokkivat poikasiaan ruokinnasta löytyneillä leipäpalasilla, mikä heikentää poikasten kasvua ja aiheuttaa parantumattomia kehityshäiriöitä. Yksi tunnetuimmista ruokintaperäisistä kehityshäiriöistä on vesilinnuilla tavattava niin kutsuttu enkelinsiipi, joka aiheuttaa poikasille lentokyvyttömyyttä.
Heinäkuussa Ruokavirasto ilmoitti lintuinfluenssan tartuntavyöhykkeen laajenneen myös Uudellemaalle. Tartuntavyöhykkeellä on kiellettyä pitää siipikarjaa ja lemmikkilintuja ulkona paitsi tiheän verkon alla aidattuna.
Hyvinkään alueella on jonkin verran pienkanaloita, joille kaikille on lähetetty ohjeistukset lintuinfluenssasta. Tauti voi tarttua koiriin ja kissoihin, ehkä tuotantoeläimiinkin, mutta tauti on yleensä lievä hengitystieinfektio.
Hietalan mielestä suomalainen elintarvikevalvonta on niin tehokas, että esimerkiksi kotimaista kanaa ja kananmunia voi edelleen huoletta syödä.
– Jokainen siipikarjan pitäjä ja siipikarjan pitopaikka tulee lainsäädännön mukaan rekisteröidä Ruokaviraston eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Ajantasaiset yhteystiedot auttavat viranomaisia mahdollisessa kriisitilanteessa.
