Onko kesäherkkusi medium-jauhelihapihvi?
Onko kesäherkkusi itse koottu burgeri ja mediumiksi grillattu jauhelihapihvi? Raakaan jauhelihaan liittyy turvallisuusriski, joka on hyvä tietää. Hygieenisillä toimintatavoilla riskiä voi pienentää.
Tuore liha on hyvä kasvualusta erilaisille bakteereille. Teurastuksen yhteydessä on aina mahdollista, että eläimen suoliston bakteereita joutuu lihan pinnalle. Kun lihapala jauhetaan, bakteerit sekoittuvat kaikkialle jauhelihaan. Osa bakteereista on harmittomia pilaajabakteereita, mutta joukossa voi olla myös tautia aiheuttavia bakteereita. Yksi tällainen bakteeri on EHEC. Raakaa naudan jauhelihaa pidetään riskielintarvikkeena EHEC-bakteerin leviämisen suhteen. Medium-kypsennettyjen jauhelihapihvien kuumennuskäsittely ei riitä tuhoamaan EHEC-bakteeria.
EHEC-bakteerit aiheuttavat ihmiselle suolistotulehduksen. Tyypillisiä oireita ovat verinen kuumeeton ripuli ja vatsakrampit. Aikuisella tulehdus voi olla myös oireeton. Erityisen vaarallinen EHEC-tartunta on pienille lapsille, iäkkäille ja henkilöille, joiden vastustuskyky on heikentynyt. Pahimmillaan suolistotulehdus voi johtaa hengenvaaralliseen munuaisten toimintavaurioon.
Kun grillaat jauhelihapihvisi mediumiksi, ota huomioon seuraavat asiat:
EHEC-tartuntaan riittää pieni määrä bakteereja. Tartuntaa voi levittää esimerkiksi muotoilemalla ensin pihvejä ja koskemalla sen jälkeen yhteisiin työvälineisiin.
Huolehdi hyvästä käsihygieniasta. Pese käsiä.
Käytä raa’alle lihalle eri työlautaa ja eri työvälineitä kuin muille elintarvikkeille. Pese raa’an lihan käsittelyyn käytetyt välineet hyvin. Käytä raa’alle lihalle ja kypsille elintarvikkeille eri työvälineitä.
Käytä pihveihin mahdollisimman tuoretta jauhelihaa. Hyvä vaihtoehto on ostaa jauheliha kaupan palvelutiskiltä, säilyttää jauheliha kylmässä ja käyttää nopeasti.
Grillaa lapsille ja iäkkäille täysin kypsiä pihvejä.
Helteen vaikutuksiin sisätiloissa on hyvä varautua ajoissa
Helle kuormittaa verenkiertoa, hengityselimistöä ja munuaisia ja voi aiheuttaa lämpösäätelyn heikentyessä esim. lämpöuupumuksen. Terveyshaittoja helteestä aiheutuu erityisesti ikääntyneille yli 65-vuotiaille, pitkäaikaissairaille ja pienille lapsille. Hellejaksot lisäävät vanhusten ennenaikaisia kuolemia. Vanhenemisen myötä elimistön lämmönsäätelykyky laskee ja nestevajauksen riski suurenee. Pitkäaikaissairaudet tai niihin liittyvät lääkitykset lisäävät kuumuudesta aiheutuvaa terveysriskiä. Lasten lämmönsäätely on heikompaa kuin aikuisilla ja he kärsivät helpommin nestevajauksesta.
Sisätiloissa voi kuumuutta torjua mm. tuulettimilla ja ikkunakaihtimilla. Ikkunatuuletusta ja ilmanvaihtoa voi lisätä viileään aikaan. Jos kuumuudesta on kärsitty jo aiempina vuosina, on syytä ottaa käyttöön myös rakenteellisia keinoja. Rakenteellisia keinoja ovat esim. ikkunakalvot ja –sermit ja sisätilojen koneellinen jäähdytys ilmastoinnilla tai ilmalämpöpumpuilla. Jos kaikkiin tiloihin on vaikeaa saada viilennystä, voidaan edes osa tiloista jäähdyttää viileämmäksi, joissa voi käydä viilentymässä. Pihoihin kannattaa istuttaa puita ja pensaita, jotta kesällä on auringolta suojaavia paikkoja oleskeluun. Myös väljä hengittävä vaatetus, riittävä nesteytys ja viileä suihkutus helpottavat oloa kuumassa.
Sairaaloissa, hoivakodeissa, päiväkodeissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä sekä kotihoidossa on erityisen tärkeää tiedostaa helteistä aiheutuvat terveysriskit. Helteen torjumista kannattaa suunnitella jo ennen hellejaksoja yhteistyössä kiinteistön omistajan kanssa. Palvelun tuottajien tulee seurata huonelämpötiloja. Palvelutalojen, hoivakotien ja muiden vastaavien tilojen huonelämpötilan tulee olla Asumisterveysasetuksen mukainen, + 20 °C – + 30 °C, päiväkotien ja kotien enintään + 32 °C. Haittoja voi syntyä jo alemmissa lämpötiloissa.
Elintarvikevalvonnan projektit 2023
Hyvinkään ympäristöterveydenhuolto toteutti vuonna 2023 kaksi valvontahanketta, joissa selvitettiin kauppojen paistopisteillä olevien ottimien puhtautta sekä jäätelön hygieenistä laatua jäätelökioskeissa ja kahviloissa. Yhteenvedot tuloksista ovat luettavissa täältä.
Kotitalouksien varautuminen häiriötilanteisiin
mm. sähkökatkokset, veden jakeluhäiriöt ja sisälle suojautuminen.
Käy tutustumassa 72 tunnin varautumiskonseptiin.
Terveysvalvonnan perusmaksu
Terveydensuojelulain (TsL 763/1994) maksullisuutta ollaan laajentamassa vuosittaisella valvonnan perusmaksulla, jota aletaan periä vuoden 2022 alusta lähtien.
Elintarvikevalvonnan perusmaksu
Kunnallisessa elintarvikevalvonnassa otetaan vuoden 2022 alusta käyttöön veroluonteinen perusmaksu.
Juoksuta vettä ennen käyttöä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys (VVY) muistuttavat veden juoksuttamisen tärkeydestä, kun kiinteistö on ollut pitkään käyttämättä. Rakennuksen vesijohtoihin seisomaan jääneen veden laatu heikkenee ja se saattaa haista tai maistua ummehtuneelta. Kun käyttämättä tai vähällä käytöllä olleita rakennuksia tai tiloja otetaan käyttöön, kiinteistön veden laadun turvaamiseksi on tehtävä seuraavat VVY:n ohjeistamat toimenpiteet:
- Jos kiinteistöllä on oma vesisäiliö, tyhjennä se ja täytä uudelleen. Lämminvesivaraajan vesi pitää kuumentaa vähintään 60 asteeseen ennen seuraavia vaiheita.
- Juoksuta sekä kylmää että lämmintä vettä hyvällä virtaamalla kaikista vesipisteistä niin kauan, että veden lämpötila tasaantuu, kuitenkin vähintään 2 minuutin ajan.
- Aloita juoksutus hanasta, joka on lähimpänä kiinteistön liittymispistettä vesilaitoksen vesijohtoverkostoon ja etene järjestelmällisesti kauimmaiseen vesipisteeseen.
- Legionellavaaran minimoimiseksi juoksutuksessa pitää välttää aerosolien muodostumista esimerkiksi poistamalla suihkuista suihkupäät. Huuhtele suihkupää kuitenkin huolellisesti ennen käyttöönottoa.
- Kylmävesijärjestelmässä lämpötilan tasaantumisen ja viilenemisen tuntee sormella.
- Lämpimän veden lämpötilan pitää saavuttaa vähintään 50 asteen lämpötila, mieluiten yli 55 astetta kaikissa vesipisteissä legionellavaaran minimoimiseksi.
- Mikäli kiinteistön vesijärjestelmässä on vanhoja osia, seisonut vesi saattaa olla myös erimerkiksi rautasakan värjäämää. Tällöin juoksutusta pitää jatkaa vähintään niin kauan, että vesi kirkastuu.
- Jos kiinteistön sulkuventtiili on ollut kiinni ja paineet poissa kiinteistön vesijohtoverkostosta, on syytä tarkistaa sulkuventtiilin avaamisen yhteydessä silmämääräisesti, että mikään liitos ei ole paineettomana aikana löystynyt ja alkanut vuotaa. Kutsu tarvittaessa asiantunteva putkimies korjaamaan vuotavat liitokset.
- Jos kiinteistöllä on omia suodattimia tai muita vedenkäsittelylaitteita, varmista niiden toiminta käyttökatkon jälkeen laitteen valmistajan ohjeiden mukaan.
Isoissa kiinteistöissä (esim. hotellit), joissa on laajat ja erilaisia laitteita sisältävät vesijärjestelmät, tarvitaan käyttökatkon jälkeen edellä kuvattua juoksutusta perusteellisempia toimenpiteitä vesijärjestelmän turvallisuuden varmistamiseksi, erityisesti legionellabakteerien lisääntymisen aiheuttaman vaaran vuoksi.
Lisätietoja kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinnasta ja myös käyttämättä olleiden vesijärjestelmien käyttöönotosta löytyy seuraavasta Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinta -hankkeen loppuraportista.
Hanaveden oikeat lämpötilat
Jos hanasta tuleva kuumin vesi tuntuu iholla haalealle tai kylmin vesi lämpimälle, veden lämpötila on syytä mitata. Hanasta saatavan lämpimän vesijohtoveden lämpötilan tulee olla vähintään + 50 °C. Tapaturmien estämiseksi ja materiaalien kestämisen vuoksi kuitenkin enintään + 65 °C. Kylmä vesijohto puolestaan on suunniteltava ja asennettava siten, että hanasta saatavan veden lämpötila on korkeintaan + 20 °C.
Veden lämpötilavaatimukset on asetettu Legionella-bakteerin kasvun ehkäisemiseksi. Olosuhteet lämpötila-alueella 20 °C – 50 °C ovat Legionella-bakteerin kasvulle otolliset. Legionellat ovat bakteereja, joita esiintyy pieniä määriä luonnon vesissä ja maaperässä. Legionella-bakteerit voivat lisääntyä vesijärjestelmissä ja kulkeutua aerosolien mukana hengitysilmaan aiheuttaen ihmiselle infektiotaudin, jota kutsutaan legionelloosiksi. Taudin oirekuva voi vaihdella oireettomasta infektiosta vaikeaan keuhkokuumeeseen.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015)
Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista (1047/2017)
Terveydensuojelulain mukainen omavalvontasuunnitelma
Terveydensuojelulain (763/1994) muutoksessa (942/2016) on lisätty toiminnanharjoittajalle velvoite omavalvonnasta. Ohessa on esimerkki omavalvontasuunnitelman rungosta, jota voi hyödyntää omaan toimintaan soveltuvin osin.
Omavalvonnan toteutumista tullaan arvioimaan terveydellisten olosuhteiden tarkastusten yhteydessä. Terveystarkastaja antaa tarvittaessa myös neuvoja ja ohjausta omavalvontasuunnitelman laatimisessa.
Esimerkki omavalvontasuunnitelmasta
Tupakointikiellot asuntoyhteisössä
Uusi tupakkalaki antaa asuntoyhteisöille (asunto-osakeyhtiöille) mahdollisuuden hakea kunnalta tupakointikieltoa asuntoyhteisön rakennuksen huoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin (esim. terassit) ja huoneistojen sisätiloihin. Valtioneuvosto antaa asetuksella tarkempia säännöksiä esimerkiksi siitä, mitä tupakointikieltohakemuksessa tulee huomioida.
Ohjeita tupakointikieltohakemuksen tekemiseen löytyy täältä.