Pohjavedet
Pohjavedeksi kutsutaan sateen ja lumen sulamisvesistä maa- ja kallioperään suotautuvaa ja varastoituvaa vettä. Sitä muodostuu alueilla, joilla maalaji on karkearakeista ja huokoista, jolloin vesi pääsee siihen imeytymään. Savikoilla ei pohjavettä muodostu, koska vesi ei pääse imeytymään tiiviiseen maahan.
Laadultaan ja antoisuudeltaan parhaat pohjavedet esiintyvät hiekasta ja sorasta muodostuneissa harjuissa ja reunamuodostumissa (mm. Salpausselät).
Suomessa pohjaveden laatu on useimmiten hyvä ja se täyttää juoma- ja talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Ihmisen toiminta voi paikoin heikentää maaperän pohjaveden laatua. Uraani- ja radonpitoisista tai arseeni- ja fluoripitoisista mineraaleista voi näitä alkuaineita liueta haitallisia määriä kalliopohjaveteen.
Hyvinkään pohjavedet
Hyvinkään pohjaveden muodostumisaluetta on yhteensä noin 19 km2 eli vuorokaudessa muodostuu 13 000 - 19 000 m3:n vesimäärä. Pohjavesialueita on yhteensä 11 kpl, joista tärkeitä 1-luokan pohjavesialueita on 5 kpl, 1E-luokan pohjavesialueita 1 kpl ja vedenhankintaan soveltuvia 2-luokan pohjavesialueita 5 kpl.
Katso Hyvinkään pohjavesialueet karttapalvelustamme.
Kannattaa tutustua myös Hyvinkään pohjavesistä tehtyyn Esrin tarinakarttaan.
Pääosa Hyvinkään kaupungin vedestä pumpataan Sveitsin ja Hyvinkäänkylän ottamoilta sekä Hikiän tekopohjavesilaitokselta. Muut ottamot tyydyttävät paikallista vedentarvetta. Valtaosalla Hyvinkään pohjavesialueista veden antoisuus on pieni ja siten niitä voidaan hyödyntää vain paikallisesti. Nämä sijaitsevat haja-asutusalueella.
Pohjavesien seuranta
Hyvinkäällä seurataan pohjaveden laatua jatkuvasti pohjavedenottamoilta otettavin näyttein. Lisäksi pohjaveden havaintoputkiverkoston avulla pyritään saamaan tietoa pohjaveden tilassa tapahtuvista muutoksista ennen kuin mahdollisesti pilaantunut pohjavesi ehtii vedenottamolle asti. Havaintoputkista toteutetaan ennakoivaa pohjaveden laadun seurantaa.
Hyvinkäällä on tehty useiden vuosien aikana runsaasti vedenhankintaan ja pohjavesien suojeluun liittyviä selvityksiä. Pohjaveden suojelusuunnitelmissa pahimmat riskit on tunnistettu ja esitetty toimenpiteet, joilla pohjaveden laatu voidaan varmistaa ja osin parantaakin.
Vesilaitoksen seurannan lisäksi monella toimijalla on velvollisuus seurata toimintansa vaikutusta pohjaveteen. Tällaisia toimijoita ovat esimerkiksi suuret teollisuuslaitokset sekä maa – tai kiviaineksen ottaminen.