Nähtävää ja tutkittavaa
Sveitsinpuistossa tavattavia perhosia:
- Kangasperhonen alkaa lentonsa jo vapun tienoilla. Siipien yläpinta on tummanruskea, mutta perhonen nostaa siivet ylös heti laskeuduttuaan ja näyttää meille vain niiden alapinnan.
- Loistokultasiipi on nimensä mukaisesti hyvin huomiota herättävä laji.
- Niittyhopeatäplä, jonka tunnistaa lähilajiensa tapaan helpoimmin siiven alapinnalta.
- Pursuhopeatäplä, jonka toukat elävät orvokeilla ja joillakin soiden varvuilla.
Sveitsinpuiston lintu- ja eläinmaailmaa:
- Kirjosieppo on karski luonteeltaan. Se onnistuu usein valloittamaan jo asutun pesäpöntön itselleen.
- Käpytikka valitsee keväiseksi rummutuspaikaksi puun oksan tai rungon, linnunpöntön tai sähköpylvään suojapellin.
- Kärppä on sukkela liikkeissään ja se viihtyy siellä missä ravinnoksi on saatavilla pikkujyrsijöitä.
- Liito-orava on aktiivisimmillaan iltahämärässä, muutenkin se liikkuu pääosin öisin. Sveitsinpuistossa on ainakin kaksi liito-oravan elinpiiriä.
- Pajusirkun tunnustaa vaalean juovan ympäröimästä poskesta ja tumman pyrstön valkoisista reunasulista.
- Palleromaisen pyrstötiaisen saattaa havaita hyörimässä vilkkaasti lepän tai koivun hennoissa oksissa hyönteisiä ja hämähäkkejä etsien.
- Pikkusieppo viihtyy myös Sveitsinpuistossa.
- Pikkuvarpusen tapaa taajama-alueiden laitamilla. Varpusesta sen erottaa pähkinänruskeasta päälaesta, mustasta täplästä valkoisella poskella ja kirkassointisemmasta äänestä.
Sveitsinpuiston linnustoselvitys
Sveitsinpuiston kasvillisuutta:
- Hiirenportaat ovat kosteiden ja rehevien lehtojen komistuksia.
- Kevätlinnunherne kuuluu myynniltä rauhoitettujen kasvien joukkoon. Se on kauneimmillaan kasvavana.
- Pienen linnunsilmän löytää vuokkojen kukinta-aikaan kosteista painanteista ja purojen varsilta.
- Uudenmaan maakuntakukka, valkovuokko kukkii runsaana toukokuulla.
- Vanamo on yksi harvoista kasveistamme, jonka voi jo tuoksunsa perusteella tuntea ennen kuin on itse kasvia maastossa nähnyt.
Sveitsinpuiston kasvillisuuskartoitus ja metsäsuunnitelma
TARKKAILE!
Tarkkaile puiden rungoilla kasvavia jäkäliä! Jäkälät ovat arkoja ilman epäpuhtauksille. Ne ottavat tarvitsemansa veden ja ravinteet suoraan ilmasta. Jäkäliä tarkkailemalla saat tietoa ympäristösi ilmanlaadun muutoksista.
Sveitsinpuistosta löytyy runsaasti mm. sormipaisukarvetta, joka puhtaassa ilmassa on liuskainen ja puunrungosta ulospäin osoittava, ja saastuneessa ilmassa liuskaton, ryppyinen ja tiiviisti puuta vasten painautunut möykky.