Ruttojuuret

Yleistä

Haitallisiin vieraslajeina esiintyviin ruttojuuriin kuuluu Suomessa etelänruttojuuri ja japaninruttojuuri. Ruttojuuria on myös kotimaisia lajeja ja on tärkeää tunnistaa haitalliset vieraslajit näistä kotimaisista lajeista. Etelän- ja japaninruttojuuret leviävät tehokkaasti kasvullisesti ja ovat näin voimakkaita kilpailijoita, jotka syrjäyttävät alkuperäislajistoa. 

Kuva 1 Haitallinen ruttojuuri. Kyseinen yksilö ei kuki.

Tunnistaminen

Alla olevaan taulukkoon on koottu oleellisimpia etelän- ja japaninruttojuuren tunnistuspiirteitä. Haitallisista ruttojuurista etelänruttojuuri on yleisempi. Rantaruttojuuri on uhanalainen laji ja kasvaa vain muutamissa paikoissa Helsingissä, Kotkassa ja Ahvenanmaalla. Pohjanruttojuuri kasvaa Keski-Suomesta ja Pohjois-Savosta maan pohjoisosiin. Mikäli Hyvinkäältä siis löytyy jokin ruttojuuri, on yksilö suurella todennäköisyydellä haitallinen vieraslaji, eikä lajin tarkempi tunnistus ole tärkeää.

Ehkäisy ja torjunta

Kitkeminen ja niittäminen

Etelän- ja japaninruttojuuria voidaan niittää useamman kerran kasvukaudessa niiden kasvuvoiman vähentämiseksi. Kasvi näivettyy näin hiljalleen. Pieniä kasvustoja on mahdollista myös kitkeä ja kaivaa yksittäin juurineen ylös, mutta tällöin on oltava erityisen huolellinen kasvijätteen käsittelyssä.

Peittäminen

Kasvusto voidaan myös peittää leikkaamisen jälkeen. Peittämiseen voidaan käyttää pressulla tai mustalla muovilla. Peite pidetään kasvualueen päällä 2-4 vuotta. 

Havainnot

Mahdollisista havainnoista pyydämme ilmoittamaan palautepalvelussa https://www.ehyvinkaa.fi/palaute/puistot-ymparisto-ja-ymparistoterveys/. Valitse Palautteen aiheeksi "Haitalliset vieraslajit - Kasvit, eläimet".

Lisätietoa ja lähteet

Vieraslajit.fi - Etelänruttojuuri

Vieraslajit.fi - Japaninruttojuuri