Komealupiini

Yleistä

Komealupiini on alunperin Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva kasvi, jota on tuotu muualle koriste- ja rehukasviksi. Lupiini on päässyt leviämään puutarhoista esimerkiksi tienvarsille, joutomaille, ratapenkereille, kedoille, niityille ja jopa harjumetsiin. Komealupiinilla on juurinystyrät, joiden avulla se voi sitoa ilmakehän typpeä käyttöönsä antaen sille kilpailuedun myös vähäravinteisilla mailla. Komealupiini lisääntyy pääasiassa siementen avulla, jotka sinkoutuvat siemenpaloista muutamien metrien päähän. Tämä lisääntymistapa on tehokas ja tämän takia komealupiini uhkaa muita kasveja. Komealupiinin voimakas leviäminen rehevöittää kasvupaikkoja, jonka takia luonnolliset niittykasvit voivat joutua väistämään. Lupiini lisää kilpailua pölyttäjistä, mutta voi toisaalta myös heikentää esimerkiksi päiväperhoskantoja ja kimalaiskantoja.

Tunnistaminen

Lupiinilajeista kaksi, komealupiini ja alaskanlupiini, ovat vieraslajeja, joten kumpaakin lajia tulisi torjua. Komealupiini on näistä kahdesta lajista huomattavasti yleisempi, sillä se on levinnyt hyvin laajasti Suomessa kaikkein pohjoisimpia osia lukuun ottamatta. Komealupiinin lehdissä on 9-15 lehdykkäistä, kun taas alaskanlupiinilla on 6-8 lehdykkää. Komealupiinin lehdet ovat suipommat kuin alaskanlupiinilla. Komealupiinin varsi on yleensä haaraton, alaskanlupiinilla puolestaan haarova.

Komealupiinilla on violetin, vaaleanpunaisen tai valkoisen väriset terttumaiset ja pitkät kukinnot. Kukkien väri voi vaihdella samassa yksilössä. Komealupiini kukkii tyypillisesti kesä-heinäkuussa, mutta saattaa jatkaa kukintaansa syyskuulle sakka. Komealupiinin juuristo on voimakkaasti haaroittunut.

Ehkäisy ja torjunta

Alle on koottu muutamia keinoja lupiinien torjumiseksi:

Laaja esiintymä:

• kukintojen katkaiseminen niittämällä ennen siementen syntymistä (mikäli siemenet ovat kerenneet muodostumaan ja kypsymään, eli siemenpalot ovat ruskeita ja kovia, ei tulisi enää niittää, sillä niittäminen saattaa levittää siemeniä laajemmalla alueelle
• niittäminen noin 2-4 kertaa kasvukauden aikana
• ensimmäinen niitto alkukesästä
• niitetyt kukinnot, joissa ei ole siemeniä, voi laittaa kompostiin tai kasaan alueelle maatumaan

Yksittäiset lupiinit:

• yksittäiset lupiinit kannattaa kaivaa juurineen ylös maasta
• lupiini ei leviä kasvullisesti rönsyjen myötä, joten pienten juurenpalasten jääminen maahan ei aiheuta ongelmaa
• kaivaminen saattaa vapauttaa uusia siemeniä maaperän siemenpankista niin, että kasvit kasvavat uudelleen samalle paikalle. Tämän takia kasveja ei saa hävitettyä heti kaivamalla
• siemennettömät kukinnot voi laittaa kompostiin tai kasaan maatumaan
• siemenelliset kukinnot tulee laittaa esimerkiksi poltettavan sekajätteen joukkoon kaksinkertaisessa jätesäkissä

Havainnot

Mahdollisista havainnoista pyydämme ilmoittamaan palautepalvelussa https://www.ehyvinkaa.fi/palaute/puistot-ymparisto-ja-ymparistoterveys/. Valitse Palautteen aiheeksi "Haitalliset vieraslajit - Kasvit, eläimet".

Lähteet ja lisätietoa

Kaikki tällä sivulla esitellyt tiedot ovat Vieraslajit.fi sivustolta. Lupiineihin liittyvää tietoa löytyy sivustolta: Komealupiini – Vieraslajit.fi