Jättitattaret
Yleistä
Jättitatarten sukuun kuuluu japanintatar, sahalinintatar sekä näiden kahden risteymä tarhatatar. Kaikki nämä kolme lajia ovat vieraslajeja Suomessa. Tämän takia jättitattarien erottaminen toisistaan ei ole välttämätöntä torjuntatoimien aloittamiseksi. Jättitattaret ovat levinneet Suomeen koristekasvikäytön mukana. Ne leviävät tehokkaasti ja ovat voimakkaita kilpailijoita, sillä niiden muodostamissa kasvustoissa ei kasva yleensä muita lajeja. Suomessa jättitattaret leviävät kasvullisesti.
Kuva 1 Jättitatar. Huomaa, että kuvan yksilö ei kuki, vaan kuvassa näkyy vain tatteren lehdet.
Tunnistaminen
Alla olevaan taulukkoon on koottu jättitattarien ominaisuuksia, joiden avulla kasvit voidaan tunnistaa.
| Varsi |
Ontto, bambumainen, alhaalta yleensä haaraton ja yläosasta haarovia |
| Varren väritys |
Vaaleanvihreä, punertavia tai punaruskeita täpliä |
| Koko |
jopa 3-5 metriä (riippuen lajista) |
| Lehtien muoto |
Japanintatar: 10-15 cm tylppätyvinen (lehti on suora tyvestään), sahalinintatar: jopa yli 40 cm herttatyvinen (lehti muistuttaa hieman sydämen mallia). Kummallakin lajilla lehden kärki on terävä. Tarhatattaren lehdet ovat näiden kahden lehden välimuoto.
|
| Lehtien karvat |
Japanintatar: lehdessä ei karvoja, sahalinintatar: lehtien alapinnalla suonien kohdalla 1 mm mittaisia valkoisia karvoja, tarhatatar: noin 0,5 mm karvoja |
| Kukinnot |
Japanintatar: viuhkamainen, valkoisesta vaaleanpunaiseen, sahalinintatar: viuhkamaisia, vaatimattomia valkoisesta vaaleanvihreään. |
| Kukinta-aika |
Japanintatar: syys-lokakuu, sahalinintatar: elo-syyskuu |
Torjunta ja ehkäisy
Kitkeminen
Kasvien ollessa pieniä taimet voi kiskoa käsin maasta juurineen. Juurakon kasvuvoimaa voi heikentää katkaisemalla kasvusto toistuvasti alas. Kuitenkaan toistuva katkominenkaan ei välttämättä aina riitä tuhoamaan koko kasvustoa.
Peittäminen
Jättitatarkasvustot voidaan leikata kokonaan alas ja peittää alue tiiviillä mustalla muovilla 3-4 vuoden ajaksi.
Torjunta-aineet
Jättitatarkasvustoja voidaan torjua myös torjunta-aineilla. Tällöin varret leikataan alas ja onttoihin varsiin ruiskutetaan torjunta-ainetta. Tämä prosessi tulee toistaa muutaman kerran vuodessa kunnes kasvusto häviää. Torjunta-aineita ei tule käyttää pohjavesialueilla, kaivojen tai pintavesien lähellä tai lasten leikkipaikkojen lähellä.
Havainnot
Mahdollisista havainnoista pyydämme ilmoittamaan palautepalvelussa https://www.ehyvinkaa.fi/palaute/puistot-ymparisto-ja-ymparistoterveys/. Valitse Palautteen aiheeksi "Haitalliset vieraslajit - Kasvit, eläimet".
Lähteet ja lisätietoa
Vieraslajit.fi - Japanintatar
Vieraslajit.fi - Sahalinintatar
Kuva 2 Jättitatar. Kuvan yksilö ei kuki.