Jättiputket

Yleistä

Jättiputkia on kolmea eri lajia, armenianjättiputki, kaukasianjättiputki sekä persianjättiputki. Kaikki nämä lajit ovat vieraslajeja Euroopan Unionin alueella ja näin myös Suomessa. ja tämän takia jättiputkien torjunta on tärkeää. Suomessa lajeista tyypillisin on kaukasianjättiputki. Jättiputket ovat levinneet puutarhoista taajamissa ja haja-asutusalueilla esimerkiksi teiden varsiin joutomaille ja pihoille, mutta myös luontoon esimerkiksi rantalehdoille. Jättiputket ovat sarjakukkaiskasveja, jotka lisääntyvät siementen avulla. Jättiputkien lisääntyminen on tehokasta, sillä sen siemenet itävät hyvin ja ne säilyvät itävinä useita vuosia maassa. Siemenet voivat levitä uusille kasvupaikoille esimerkiksi puutarhajätteen tai maa-aineksen mukana. Tehokkaasti leviävät jättiputket voivat pahimmillaan muodostaa jättiputkimetsiä, jotka tukahduttavat alleen muun kasvuston. Jättiputket voivat aiheuttaa ihmisille terveydellistä haittaa, tämän takia jättiputkiesiintymät saattavat rajoittaa esimerkiksi ulkoilumaaston käyttöä tai jopa alentaa tonttien hintoja. Jättiputkien kasvineste voi reagoidessaan auringonvalon kanssa aiheuttaa palovamman kaltaisia iho-oireita, jotka parantuvat hitaasti tai pahimmillaan jäävät jopa pysyviksi. Lisäksi herkät ihmiset voivat saada hengitys- ja allergiaoireita jo kasvuston lähellä oleskelusta.

Kuva 1 Jättiputken tunnusmerkkeihin kuuluu suuri koko (usein jopa yli 3 metriä), varsien sinipunaiset läikät tai violetti alaosa. Lisäksi jättiputken lehdet ovat suuret. Lehden yksittäiset lehdykät näyttävät vähän repaleisilta ja näin muistuttavat  joko ohdakkeen lehden muotoa (jättiputkella ei kuitenkaan piikkejä lehdissään) tai vaahteran lehtien muotoa. Kotimaisten lajien lehdissä on suipot tai hampaalliset lehdykät, jonka takia lehdet muistuttavat enemmän pihlajan lehtiä tai saniaisen lehtiä.

Tunnistaminen

Eri jättiputkilajien tunnistaminen toisistaan voi olla vaikeaa asiantuntijoillekin. Tehokkaan jättiputkien torjunnan kannalta ei ole olennaista erottaa jättiputkilajeja toisistaan. Alla olevassa taulukossa on tuntomerkkejä, joista voi tunnistaa jättiputket muista luonnonvaraisista putkikasveista.

Ehkäisy ja torjunta

Turvallisuus

Jättiputket erittävät kasvinestettä, joka reagoi auringonvalon kanssa aiheuttaen palovamman kaltaisia ihovammoja. Lisäksi kasvien lähellä oleskelu voi aiheuttaa hengitystieoireita. Kaikenlainen hävittäminen ja torjunta tulee tehdä pilvisellä säällä ihovammojen syntymisen välttämiseksi. Lisäksi torjunta tulee tehdä peittävien suojavaatteiden kanssa. Hengitys- ja silmäsuojat ovat torjunnan turvallisuuden kannalta tärkeät. Mikäli kasvinestettä joutuu iholle, tulee se pestä pois vedellä ja saippualla heti. 

Kuva 2 Jättiputken torjuntaan tarvittavat suojavarusteet. Torjunnassa tulisi käyttää suojavaatteita, esimerkiksi hyvälaatuista kertakäyttöistä suojahaalaria. Lisäksi on hyvä olla peittävät kengät, esimerkiksi saappaat, suojalasit, hengityssuojain sekä suojakäsineet.

Torjunta-aika

Jättiputket on kaikkein helpointa hävittää pieninä. Näin ollen paras torjunta-aika kasvustoille on on jo toukokuun alkupuolella.

Kitkeminen ja niittäminen

Jättiputkia voidaan kitkeä ja niittää. Käsin tehty kitkeminen on helpointa toteuttaa silloin kun kasvit on pieniä, esimerkiksi ensimmäisen vuoden hentojuuriset taimet on helppoa poistaa näin. Suurempia yksilöitä voidaan poistaa katkaisemalla pääjuuri pistolapiolla noin 10-20 cm syvyydeltä tai kaivamalla juuri kokonaan maasta. Toistuva niittäminen kasvukauden aikana heikentää kasvin kasvukykyä vähitellen. Kaikki näistä toimenpiteistä on turvallisinta tehdä matalalle kasvustolle ja kunnolla suojautuneena.

Peittäminen

Niittämisen jälkeen kasvustoalue voidaan peittää mustalla, paksulla, valoaläpäisemättömällä muovilla (esimerkiksi katemuovilla) painojen avulla. Peiton tulee olla paikallaan useamman vuoden ajan. Mikäli peiton ympärille alkaa ilmestymään uusia taimia, nämä voidaan kitkeä. Peittämisessä ja kitkemisessä tulee huomioida turvallisuus toimenpiteiden toteuttamisessa.

Torjunta-aineet

Suuria jättiputkiesiintymiä voidaan torjua myös torjunta-aineilla, mikäli esiintymä ei ole lähellä vesistöä tai lasten leikkipaikkoja. Torjunta-aineita käytettäessä tulee myös selvittää onko alue pohjavesialuetta, sillä torjunta-aineiden käyttöön pätee pohjavesialueilla erilaisia rajoituksia.  Torjunta-aineeksi kannattaa valita jokin ympäristöystävällinen ja hajoava tuote.

Kasvijätteen hävittäminen

Kasvijätteen hävittämisessä tulee olla huolellinen. Jos torjunta suoritetaan oikea-aikaisesti ennen siemenkotien kypsymistä, voidaan kasvijäte kompostoida. Mikäli jätteessä on kuitenkin siemeniä, tulee jäte laittaa kaksinkertaiseen muovipussiin ja hävittää poltettavana jätteenä. Joskus saatetaan järjestää myös vieraslajijätteen keräyksiä, jolloin kasvijätteen voi toimittaa tarkoituksenmukaiseen keräyspisteeseen.

Muut torjunnassa huomioon otettavat seikat

Vesistöjen lähellä tehtävissä torjunnoissa tulee olla huolellinen, sillä siemenet voivat matkustaa veden mukana uusille kasvupaikoille. Yleensä jättiputkien torjunta tulee toistaa useasti ennen kuin kasvusto saadaan hävitettyä kokonaan, sillä siemenet voivat säilyä elinkykyisinä jopa 7 vuoden ajan maaperässä. Tämän takia torjunta-alueiden aktiivinen seuranta toteutettujen torjuntojen jälkeen on oleellista.

Havainnot

Mahdollisista havainnoista pyydämme ilmoittamaan palautepalvelussa https://www.ehyvinkaa.fi/palaute/puistot-ymparisto-ja-ymparistoterveys/. Valitse Palautteen aiheeksi "Haitalliset vieraslajit - Kasvit, eläimet".

Lähteet ja lisätietoa

Vieraslajit.fi - Jättiputkiryhmä

Laji.fi - Jättiputken tunnistusharjoitus

WWF & Barents - Vieraslajiesitteet

Kuva 2 Jättiputket voivat kasvaa useiden metrien kokoisiksi