Hulevesillä tarkoitetaan maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- tai sulamisvettä. Hulevesiin luetaan myös perustusten kuivatusvedet. Rakentamattomilta alueilta tuleva valunta ei ole hulevettä, vaan luonnontilaisten alueiden valuntaa.
Lainsäädäntö edellyttää hulevesien hallintaa. Lain mukaan kunnat vastaavat hulevesien hallinnasta asemakaava-alueella (Maankäyttö- ja rakennuslaki 682/2014). Lisäksi kuntien vastuulla on hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu (Laki 620/2010 ja asetus 659/2010 tulvariskien hallinnasta). Hulevesien hallintaa voidaan ohjata parhaiten kunnan laatimalla ja vahvistamalla hulevesiohjelmalla.
Hyvinkään kaupungin ensimmäinen hulevesiohjelma laadittiin vuosille 2013-2020. Tällöin hulevesiohjelma syntyi tarpeesta kehittää selkeä toimintamalli hulevesien ja hulevesitulvariskien hallintaan. Ohjelmalla pyrittiin selventämään ja vahvistamaan hulevesien kanssa tekemisissä olevien viranomaisen yhteistyötä sekä välittämään tietoa huleveden merkityksestä kaikille kaupungin suunnitteluprosessin osapuolille, päättäjille sekä asukkaille. Sittemmin lainsäädäntö hulevesien osalta on muuttunut (maankäyttö- ja rakennuslaki sekä vesihuoltolaki 2014) ja hulevesiverkostot on siirretty Hyvinkään Vedeltä Hyvinkään kaupungille hulevesien yhden kokonaisvastuun muodostamista varten. Kaupungin kokonaisvastuusta huolimatta tehdään hulevesien hallinnassa tiivistä yhteistyötä Hyvinkään Veden kanssa.
Hyvinkään kaupungin alueella suunnitelmallinen hulevesien hallinta on tärkeää sekä pinta- että pohjavesiolosuhteiden takia. I-luokan pohjavesialueella tulee varmistaa puhtaiden hulevesien imeytys ilman tarpeettomia laaturiskejä. Rakentaminen ei saa vähentää Imeytyvän veden määrää, mutta samalla talousveden hankintaan soveltuva pohjavesi halutaan säilyttää hyvälaatuisena.
Pohjavesialueilla tehtävät vesihuoltosaneeraukset toteuttavat nyt voimaan tulevaa hulevesiohjeistusta. Pohjaveden muodostumisalueilla imeytetään mahdolliset imeytyskelpoiset hulevedet mahdollisuuksien mukaan kiinteistöjen omilla tonteilla. Hulevesiä ohjataan osin hulevesiviemäreillä avo-ojiin, mutta sitä kautta edelleen pohjaveden muodostumisalueelle usein parantaen huleveden viipymää. Näin ollen hulevedet päätyvät pidemmän viipymän kautta hulevesialtaaseen, joka sijaitsee myös pohjavesialueella. Tällä toivotaan saavutettavan parempi imeytyminen maaperään ja tätä kautta pohjaveteen.
Likaisia hulevesiä ei voida ongelmitta johtaa myöskään pintavesiin. Hyvinkään kaupunki sijaitsee Vantaanjoen vesistöalueella. Virkistyskäytön lisäksi Vantaanjoen vesistöllä on merkittäviä arvoja pääkaupunkiseudun varavesilähteenä sekä Suomenlahden merkittävimpänä taimenvesistönä. Vantaanjoen ja sen sivu-uomien kalastokunnostuksiin on satsattu merkittävästi kalastollisten arvojen säilyttämiseksi. Suuret hulevesien määrän vaihtelut aiheuttavat eroosiota pienissä ojissa ja sivupuroissa ja aiheuttavat ja kiintoaineen kulkeutumista ja laatuhaittoja vesistössä.
Vuonna 2013 laadittu Hyvinkään kaupungin hulevesiohjelma on päivitetty kokonaisuudessaan vuoden 2019 aikana. Uusi ohjelma on nyt laadittu vuosille 2020-2028. Hulevesiohjelman yhteydessä päivitettiin myös lakisääteinen hulevesitulvariskien arviointi.
Hulevesiohjelman päivityksessä kiinnitettiin erityistä huomiota ohjelman jalkauttamiseen hulevesien hallinnan suunnittelun eri tasoille entistä paremmin. Yleisen strategisen tason ohjelman rinnalle on laadittu viime vuonna sisäinen ohjeistus, jonka avulla kaupungin eri toimijatahojen yhteistyötä ja käytäntöjä vahvistetaan. Sisäistä ohjeistusta päivitetään toimintatapojen kehittyessä tarpeen mukaan hulevesiohjelmakauden aikana.
Lisäksi ohjelman yhteydessä laadittiin rakentajien hulevesiohjeet pientaloille, taloyhtiöille sekä liike- ja teollisuuskiinteistöille. Nämä osaltaan auttavat rakentajia ymmärtämään hulevesiohjelman tavoitteita ja prioriteettijärjestystä käytännön tasolla.