3. Villatehdaskylä 1897-1926

Ensimmäinen teollinen murros Hyvinkäällä alkoi, kun vuonna 1892 pienestä villakehräämöstä alkunsa saanut kutomateollisuus sai valmiiksi ensimmäiset uudet tehdasrakennukset vuosina 1896-1897 uudella teollisuustontilla.

Karkkilan kapearaiteisen radan rakentaminen vuosisadan alussa vahvisti muutosta. Jo kymmenen vuoden jälkeen suurin osa työikäisestä väestöstä oli Villatehtaan palveluksessa. Pääradan itäpuolelle rakentui työläisten asuntoja ja tehtaan vuokrataloja. Kylän ilme säilyi kuitenkin avoimena ja huvilamaisena.

Hyvinkään sanatorio/kylpylän rakentaminen vahvisti paikkakunnan kaupankäyntiä ja toi uusia tuulia venäläisten potilaiden myötä. Venäjän ulkomaanmatkustus-rajoitukset nostivat kävijämäärät korkeimmilleen vuosina 1914-1918.

Hyvinkää irrottautui Nurmijärven ja Hausjärven kunnista 1917 ja sai monia kunnallisia rakennusvelvollisuuksia sen myötä. Koulut ja kunnalliskoti olivat näistä tärkeimmät.

Ajanjaksolla laadittiin ensimmäiset asemakaavat Hyvinkäälle Kirjavalletolpalle palstoitussuunnitelma Hyyppärän louhimon omistajan J.E.Heleniuksen toimesta vuonna 1909 sekä Ahdenkallion kartanon maille ns. Itä-Hyvinkään asemakaava  vuonna 1921.

Pääradan ylittävä silta 1920-luvun lopulla. Taustalla on nykyisen Jussintorin paikalla sijainneen VR:n keskuspuutarhan ylipuutarhurin talo.