Vanhin
kuvattu ajanjakso alkaa isosta jaosta väljästi 1800-luvun vaihteesta. Karttamateriaalia
olisi saatavilla vuosisataa aiempaa, mutta selvityksen tähtäimen ollessa
Hyvinkään nykyinen keskustan alue, ei ollut tarkoituksenmukaista syventää
Hyvinkäänkylän historiallista rakennetta tämän enempää. Hyvinkäänkylä
oli tyypillinen, agraari, Hämeenlinnantien varren pienehkö kylä. Hallinnollisesti
kylä oli osa Nurmijärven pitäjää. Kylä jakautui kahteen osaan: Hyvinkäänkylään
ja Valkealaan, joissa taloja yhteensä on kymmenkunta.
Kylän
kohdalla tie haarautui kiertäen sen molemmilta puolilta. Rakennuksia oli
yhdellä talolla useita siten, että koko kylätontti oli miltei rakennettu
täyteen. Rakennukset olivat maalaamattomia ja harmaahirsisiä, jotain punamullattua
ja laudoilla koristettua päärakennusta lukuunottamatta. Pellot olivat
olleet jo satoja vuosia samoilla paikoillaan kylän ja jokiniittyjen välissä.
Aidat reunustivat peltoalueita. Nykyinen keskustan seutu oli laajojen
pitäjien rajamaata ja talojen takamaita, suota ja metsää. Maantie kulki
myötäillen harjua Hyvinkäänkylästä kohti Hausjärven kirkkoa ja edelleen
Kurun kautta Hämeenlinnaan.
|