Hyvinkään-Pyhäjärven (vuodesta 1932 Hyvinkään-Karkkilan) radan rakennutti Kytäjän kartanon omistaja kamariherra Hjalmar Linder ensin omiin tarpeisiinsa Kytäjälle ja neljä vuotta myöhemmin yhdessä Högforsin tehtaiden kanssa Pyhäjärven ruukille saakka. Radalla kuljetettiin mm. sahatavaraa ja valimotuotteita sekä raaka-aineita tehtaille. Alusta saakka rautatiellä oli myös henkilöliikennettä ja kuljetettiin postia.
Rautatien myötä radanvarren kylät ja taajamat kehittyivät. Juna toi pieniin maalaiskyliin suuren maailman terveisiä aikana, jolloin matkustaminen oli vielä harvinaista.
Liikenneolot paranivat oleellisesti, kun ensimmäinen juna saapui Hyvinkäältä Pyhäjärvelle vuonna 1911. Rautatien ansiosta Högforsin tehdas laajeni tarjoten työpaikan yhä useammalle. Pyhäjärvi kasvoi asutuskeskukseksi, josta muodostettiin Karkkilan kauppala ja myöhemmin kaupunki. Voidaankin todeta, että rautatie kasvatti tehtaan ja tehdas kaupungin.
Kuva: Museovirasto
Juna iltapäivään
Lyhytfilmi Juna iltapäivään tekee kunniaa vanhalle radalle ja sen ”uutterille höyryhevoille”.
Katso elokuva tästä.
Päivy Penttisen tutkielma ja kuvaelma rautatien historiasta ja elämästä radan varrella
Päivy Penttinen: Kytäjänrata 1909-1967, Purettu - Unohdettu (pdf)