Villan ja muodin lumoissa – Tarinoita ja tuotteita Hyvinkään villatehtaalta
9.2.2025-11.1.2026
Muistatko Lapponica-matkahuovat, Rondo-langat, Colorel-kankaat ja Manestra-kokolattiamatot?
Hyvinkään villatehtaan juuret ulottuvat vuoteen 1892, jolloin Ossian Donner perusti pieneen asemanvarsikylään ensimmäisen villakutomon. Alun vaikeuksien jälkeen tehtaasta kasvoi Hyvinkään suurin työnantaja ja ajan saatossa Pohjoismaiden suurin villatehdas. Kuluttajalle villatehtaan tarina näkyy ennen kaikkea tuotteiden ja niissä ajan myötä muuttuvien tunnusten kautta.
Villan ja muodin lumoissa -näyttely kertoo Hyvinkään villatehtaan toisen maailmansodan jälkeisistä vuosista, ja siitä kuinka suomalaiset villatuotteet valloittivat kuluttajien sydämiä maailmalla muotitalojen mallistoissa siinä missä kaupungistuvan kotimaan kodeissakin. Samalla se on tarina murroksesta, jossa kotimainen villateollisuus siirtyi suurtyönantajasta asteittain ulkomaiseen tuotantoon.
Villan ja muodin lumoissa -näyttely kuljettaa katsojaa halki sodanjälkeisten vuosikymmenten ja tuo villan pitkät perinteet nykypäivään asti. Esillä on niin värikkäitä kankaita, kujeilevia kuoseja, lämpiä matkahuopia kuin käsin tehtyjä ja muodikkaita kirjoneuleita.
Hyvinkään uusi sukupolvi
Anja Korkiakangas, Aino Rytkönen, Niko E. Saari, Rosalia Silfer ja Musta Sappi
9.2.–4.5.2025
Museokeskus Taikassa nähdään ensi keväänä näyttely Hyvinkään uusi sukupolvi, jossa esitellään viiden uransa alkupuolella olevan hyvinkääläistaiteilijan teoksia.
Näyttelyssä ovat mukana taiteilijat Anja Korkiakangas, Aino Rytkönen, Niko E. Saari, Rosalia Silfer ja Musta Sappi -nimellä taidetta tekevä Jukka Saranpää. Näyttelyn kautta museovieraat saavat nähtävilleen monipuolisen kattauksen uutta hyvinkääläistaidetta. Näyttelyn on kuratoinut Hyvinkäällä pitkään asunut ja työskennellyt kuvanveistäjä Maija Helasvuo.
Korkiakangas, Rytkönen, Saari, Silfer ja Saranpää työskentelevät eri tekniikoiden ja materiaalien kanssa. Nuorten taiteilijoiden näyttelyssä museokeskus Taikan suuressa näyttelysalissa tullaan näkemään monipuolisesti niin maalauksia, veistoksia ja grafiikkaa, kuin tekstiilitaidetta ja performanssejakin.
Museokeskus Taikan näyttely pyrkii myös nostamaan esille taiteen tukemisen tärkeyttä. Hyvinkäällä on pitkät perinteet taidekaupunkina, jonka aina uudet taiteilijasukupolvet ovat löytäneet. Perinteiden jatkuvuudesta tulee kuitenkin pitää huoli, jotta seuraavakin sukupolvi löytää tiensä kaupunkiin.
Anja Korkiakangas (s.1991) on opiskellut taiteita Hyvinkäällä ja valmistunut vuonna 2022 kuvataiteilijaksi Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Taidemaalarina uransa aloittanut Korkiakangas tekee nykyisin veistoksellisia, usein virkkaustekniikalla toteutettuja teoksia, joiden materiaalina hän käyttää kierrätyslankoja ja hukkatekstiiliä. Korkiakangas kertoo inspiroituvansa uudesta kotiympäristöstään taajaman ulkopuolella, pellon ja metsän välissä. Siellä arkinen luonto, kuten irtoavan kaarnan muoto, ketun kiljahdukset yöllä ja kompostin oudot asukit näyttäytyvät taiteilijalle lähes maagisina.
Aino Rytkönen (s.1995) on hyvinkääläinen kuvataiteilija, joka on valmistunut Satakunnan ammattikorkeakoulusta vuonna 2020. Rytkönen on taidemaalari, joka käyttää aiheenaan erilaisia naiskehoja. Vartalot, jotka yleisessä keskustelussa tulkitaan viallisiksi ja epäonnistuneiksi, ovat Rytkösen mukaan kiinnostavia niihin näkyviin jääneen elämän vuoksi. Ylipaino, arvet, selluliitti ja vino ryhti tarjoavat taiteilijalle täydellistä sileyttä ja kauneutta mielenkiintoisemman työmaan. Rytkönen käsittelee teoksissaan mm. huonoa kehonkuvaa, itsetuhoisuutta, sairautta ja menettämistä.
Niko E. Saari (s.1985) on hyvinkääläinen kuvanveistäjä, joka on valmistunut Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta kuvataiteen maisteriksi vuonna 2023. Saari sanoo keksimisen leimaavan taidettaan. Opeteltuaan jonkin ikiaikaisen tekniikan ensin perinpohjaisesti, hän soveltaa ja vie sitä uuteen suuntaan sen rajoja testaten. Viime vuosina hän on perehtynyt monipuolisesti keramiikkaan ja kehittänyt valmistustavan, jossa yhdistyvät saven rakentaminen ja valaminen. Lopputuloksena syntyvät kirkkaanväriset ja orgaanisenmuotoiset veistokset saavat muotonsa lapsuuden mielikuvitushahmoilta, erilaisilta keksinnöiltä ja ”härveleiltä”, joita hän neuroepätyypillisenä lapsena näki kaikkialla.
Musta Sappi (s. 1995) on hyvinkääläisen grafiikkaan keskittyneen kuvataiteilija Jukka Saranpään taiteilijanimi. Katutaiteen maailmasta kuvakielensä lainaavat teokset käsittelevät taiteilijan mukaan usein melankoliaa. Aihe on osuva, sillä sanana melankolia tulee kreikan mustaa sappea tarkoittavasta termistä. Niin kutsutun humoraaliopin mukaan melankolia johtuikin mustan sapen ylituotannosta. Hyvinkäällä taidetta opiskelleen Saranpään puupiirrokset kertovatkin katkeransuloista tarinaa nykymaailmasta mm. kurjuutta, katkeruutta ja yksinäisyyttä ironisella tavalla romantisoiden.
Rosalia Silfer (s. 1995) on Hyvinkäältä kotoisin oleva kuvataitelija, joka on valmistunut Satakunnan ammattikorkeakoulusta kuvataiteilijaksi vuonna 2020. Silfer yhdistelee ilmaisussaan maalaustaidetta, kuvanveistoa ja performanssia moniulotteisia ja usein tilallisia kokonaisuuksia luoden. Hän keräilee palasia elämästä missä ikinä kulkeekin ja rakentaa maailmoja kokoelmiensa kätköistä. Taiteensa kautta Silfer tutkii ja ihmettelee kokonaisvaltaisesti olemassaoloamme ja kaikkeutta aina pienimmistä yksityiskohdista elämän suurimpiin mysteereihin asti. Silferin sanojen mukaan hänen taiteensa mukailee maailmankaikkeuden luonnetta, jossa sattumanvaraisuus on osa täydellistä suunnitelmaa.
Taidelabra - Hyvinkään taidemuseon kokoelmanäyttely
Toistaiseksi
Kuva: Taidelabra. Teemu Heikkilä.
Hyvinkään taidemuseon Taidelabra kattaa museon kokoelmanäyttelytilana tunnetun noin 180 neliömetrin alan. Taidelabran kehitystyön tuloksena tila on muuntunut moniaistiseksi kokonaisuudeksi, jossa kuratoitu valikoima kokoelmateoksia on esillä.
Taidelabrassa voi ihmetellä, oivaltaa, hämmästyä, jopa hämmentyä. Taidelabrassa pääsee tekemään ja kokeilemaan, taiteen äärellä hiljentymistä ja syventymistä unohtamatta. Kokemiseen, aistimiseen ja toisin näkemiseen houkuttelevat toiminnalliset pisteet ja taidekasvatukselliset ratkaisut tarjoavat tuoreita näkökulmia taiteen kokemiseen ja kokoelman teoksiin.
Taidelabrassa pääsee tutustumaan kokoelmateoksiin eri teemojen kautta. Yhdessä huoneessa voi tutkia taidemaalari Yrjö Saarisen vahvaa ilmaisua värin näkökulmasta. Toinen tila esittelee Helene Schjerfbeckin taidetta ja tämän hyvinkääläisiä malleja. Kolmas tila houkuttelee muotojen ja abstraktion äärelle. Neljännessä huoneessa astutaan luonnon keskelle maisemamaalaukseen. Viides tila nostaa esiin taiteilijan prosessit, työvälineet ja materiaalit.
Taidelabra avaa uusia näkökulmia lasten ja nuorten lisäksi myös aikuisille ja pyrkii madaltamaan kynnystä astua taidemuseoon. Taidelabra myös elää ajassa: jo alusta lähtien on huomioitu, että moduulimainen tila ja sisällöt uudistuvat ja muokkautuvat sekä palautteiden perusteella että vaiheittain tulevaisuudessa.
Aikaikkunat
Toistaiseksi
Kuva: Aikaikkuna Hyvinkään Villatehtaan edustalla 2023.
Hyvinkään kaupunginmuseon ulkonäyttelyn avulla pääsee kurkistamaan kaupungin historiaan vaikkapa kävelylenkin ohessa.
Aikaikkunat tuovat Hyvinkään menneisyyden osaksi kaupungin nykyistä katukuvaa. Värikkäitä kolmiulotteisia aikaikkunoita on Hyvinkään keskusta-alueella yhteensä kuusi. Aikaikkunoiden sisällöt vaihdetaan vuosittain.
Vuoden 2024 ulkonäyttely esittelee Hyvinkään urheiluhistoriaa.
Valvillan tehdasmuseo
Toistaiseksi
Hyvinkään kaupunginmuseon ylläpitämä Valvillan tehdasmuseo sijaitsee vanhan villatehtaan sisäpihalla. Näyttely on auki kesäisin ja muuten tilauksesta. Tutustu tehdasmuseoon sen omalla sivulla.