Kuvataidekoulun tehtävä
Kuvataidekoulujen opetus Suomessa perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta (Laki 633/1998). Hyvinkään lasten ja nuorten kuvataidekoulu järjestää ensisijaisesti hyvinkääläisille lapsille ja nuorille kuvataiteen perusopetusta. Koulun uusi opetussuunnitelma, joka hyväksyttiin opetuslautakunnassa toukokuussa 2018, on laadittu opetushallituksen hyväksymän, visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaan (Opetushallitus/Määräys OPH-2068-2017). Kuvataidekoulu on kuulunut vuodesta 2008 lähtien tuntiperusteisen valtionavun piiriin. (https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/taiteen-perusopetus)
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Toiminta-ajatus ja yleiset tavoitteet
Kuvataiteen perusopetus on tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää opetusta, joka tarjoaa mahdollisuuden kuvataiteen alan pitkäjänteiseen, päämäärätietoiseen ja monipuoliseen opiskeluun sekä taiteesta nauttimiseen. Kuvallisen kielen opettelu – niin oma ilmaisu kuin visuaalinen lukutaito – on perusta, jolle muut merkitykset rakentuvat. Opetuksessa huomioidaan taiteen merkitys niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin kannalta.
Oppilaan oma ilmaisu, kriittinen, luova ja analyyttinen ajattelu sekä tulkinnan ja arvottamisen taidot ovat kehittämisen kohteina. Opetus tukee henkilökohtaisen taidesuhteen, sosiaalisten taitojen, osallisuuden kokemuksen ja kulttuurisen lukutaidon kehittymistä ja vahvistaa näin oppilaan identiteetin rakentumista ja kasvua ihmisenä. Oppimisen iloa ja opiskelumotivaatiota vaalitaan huomioimalla oppilaiden yksilölliset vahvuudet, potentiaalit ja kiinnostuksen kohteet. Opintojen edetessä oppilaita ohjataan ja rohkaistaan yhä oma-aloitteisempaan toimintaan: asettamaan omia tavoitteita, suunnittelemaan opintojaan niiden pohjalta ja kantamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Kehittäessään kuvataiteelle ominaista osaamista, ilmaisua, ongelmanratkaisukykyä sekä materiaalin ja tekniikan hallintaa opetus antaa myös valmiuksia kuvataiteen alan ammatillisiin ja korkea-asteen opintoihin sekä luo pohjan elinikäiselle taiteen harrastamiselle.
Oppilaita ohjataan havainnoimaan, tulkitsemaan ja arvioimaan visuaalisen kulttuurin ilmenemistä niin fyysisessä, esine- ja asenneympäristössä. Näin opitaan näkemään visuaalinen kulttuuri ja kuvataide paitsi oman, henkilökohtaisen ilmaisun myös yhteistyön, vuorovaikutuksen, yhteiskunnallisen vaikuttamisen sekä osallistumisen välineenä ja ilmiönä, joka kuuluu maailmaan ja vaikuttaa maailmassa. Hyvinkään lasten ja nuorten kuvataidekoulun opetusohjelmassa painotetaan luonto- ja ympäristösuhteen merkitystä lapsen ja nuoren elämässä ja kasvussa.
Kuvataiteeseen perehdytään monikerroksisesti sekä ajankohtaisena ilmiönä että historiallisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Opinnoissa kehittyvä tutkiva ja havainnoiva monilukutaito tukee kriittistä ja analyyttista ajattelua. Opetus antaa valmiuksia myös moniarvoisen, uudistuvan kulttuuriperinnön vaalimiseen. Pyritään myös rakentamaan yhteyksiä taiteiden ja tieteiden välille. Tavoitteena on, että oppilaat voivat kuvataiteen ymmärtämisellään ja tuntemuksellaan vaikuttaa yhteiskunnan arvoihin ja ilmapiiriin – rakentaa kestävää tulevaisuutta taiteen keinoin
Opetusta toteutetaan yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa kulttuuri-, opetus-, ympäristö- ja sosiaalialan toimijoiden ja taiteen perusopetusta antavien laitosten sekä huoltajien kanssa niin paikallisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Arvoperusta
Taiteen perusopetus perustuu ajatukseen siitä, että jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja arvokas, eettinen ja moraalinen sekä vastuullinen ja valintakykyinen yksilö, joka vaikuttaa aktiivisesti omaan elämäänsä ja yhteiskuntaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristönsä kanssa. Ihmisellä on arvo sekä yksilönä että yhteisön jäsenenä. Opetuksessa toteutetaan ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kulttuurien moninaisuutta sekä kunnioitetaan, toteutetaan ja edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta.
Opetuksen lähtökohtana ovat kuvataiteen alalle ominaiset esittämisen ja tiedon tuottamisen tavat, jotka pohjaavat alan käsitteiden ja sanaston hallintaan ja niiden avulla viestimiseen. Kuvallisen kielen oppiminen auttaa elämän sisältöjen ja voimavarojen löytämisessä, oman ympäristön ja kulttuuritaustan arvostamisessa, kulttuuriperinteen välittämisessä sekä kulttuurien vuorovaikutuksessa. Taiteeseen sisältyvät esteettisyyden, eettisyyden ja ekologisuuden kysymykset ohjaavat pohtimaan ja arvioimaan, mikä elämässä on merkityksellistä ja arvokasta. Opetus tukee terveen itsetunnon rakentumista ja ihmisenä kasvamista kehittämällä ajattelun taitoja ja luovuutta. Opetuksessa luodaan pohjaa sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävälle maailmankuvalle.
Oppiminen tapahtuu avoimessa, reilussa, turvallisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä, jossa toimintaa ohjaavat luottamus, toisten kunnioitus ja arvostus sekä yhteistyön periaate ja jossa jokainen oppii kantamaan vastuuta niin itsestään ja muista yhteisön jäsenistä kuin työstään ja ympäristöstään. Lasten ja nuorten luontaista uteliaisuutta ja kiinnostusta uuden oppimiseen vaalitaan, ja oppimiseen liittyviin tarpeisiin pyritään vastaamaan. Opetuksessa painotetaan ympäristötietoisuutta, ohjataan havainnoimaan luontoa ja elinympäristöä sekä esteettisestä että luonnonsuojelullisesta näkökulmasta.