Karamellipaperihai

Noin 20 vuotta sitten eräs esikouluryhmäni pojista keksi liimata kauniita, kotoa tuomiaan karamellipapereita vierekkäin isolle paperiarkille. Hän teki sitä usean päivän ajan. Ensin yksi hänen kavereistaan innostui mukaan ja pian koko ryhmä toi kotoaan karamellipapereita ja auttoi aina vain laajenevassa projektissa.
Lopulta työstä muodostui 5 metrin kokoinen taideteos ja työn aloittajat nimesivät sen karamellipaperihaiksi.

Taideteoksen valmistuttua oli selvää, että tuon vuoden kevätjuhlamme muodostuisi paperihain ympärille ja aihe olisi siis merellinen.

Tuo taideteos olikin juhlamme tähti!

Kevään aikana pohdimme olisiko tuosta upeasta teoksesta mahdollisesti muutakin hyötyä. Varasin henkilökohtaisen ajan pankinjohtajalta ja niin marssimme pankkiin kahden eniten karamellipaperihain eteen työtä tehneiden poikien kanssa. Hai tuli tietenkin mukana pulkassa vetäen, rullalle käärittynä.

Saavuimme sovittuna aikana pankkiin, mutta pankinjohtaja puhui puhelimessa.
Aikaa kului ja hän puhui edelleen puhelimessa. Toiselta pojalta alkoi kärsivällisyys olla koetteella ja hän huokaisi: ”Taitaa puhua heilansa kanssa!”

Vihdoin pääsimme johtajan puheille ja esitimme asiamme. Saimme hyvän sopimuksen aikaiseksi. Hän lupasi laittaa taideteoksen pankin ikkunaan esille ja maksaa ryhmällemme 50 € retkirahaa!

Hyvästellessämme ja kiitellessämme kerroin johtajalle tuon pojan mainion lausahduksen ja se nauratti häntä makeasti. Kaikille jäi tapaamisesta hyvä mieli.

Lasten luovuus on loppumaton aarreaitta!

MLL:n Hyvinkään osasto ry:n KENTTÄKADUN PÄIVÄKOTI
LTO Hannele Viitanen