Sirkka-Liisa (jo eläkkeellä) aloitti Hyvinkään varhaiskasvatuksessa 21-vuotiaana valmistuttuaan lastenhoitajaksi. Hän oli mukana perustamassa Paavolan päiväkotia heinä-elokuussa 1978.
Henkilökunta aloitti työnsä uudessa päiväkodissa kaksi viikkoa ennen lapsia, jotta ehdittiin purkaa tavarat, pestä lelut ja laittaa ne paikoilleen, ja muun muassa ommella lakanat lasten sänkyihin. Toiminta käynnistettiin asteittain niin, että ensimmäisenä syksynä aloitti kaksi kokopäiväistä lapsiryhmää (0-3v & 3-5v) sekä yksi puolipäiväinen ryhmä. Myöhemmin toiminta laajennettiin täyteen tehoon.
Sirkka-Liisa muistelee aikaansa Kerttusissa vastavalmistuneena: ”Meitä oli kaksi lastenhoitajaa ja yksi päiväkotiapulainen 12 lapsen ryhmässä pienten (0-3 -vuotiaat) puolella. Kun Kerttusten ovista meni ulos, meillä oli oma aidattu piha, minne eivät isommat lapset tulleet ja se oli meille tärkeä juttu. Isojen pihalla oli aivan ihana keinu, isossa parrussa kettingillä kiinnitetty traktorinrengas, missä mahtui monta lasta kerralla keinumaan. Siitä tykättiin.”
70-luvulla päiväkodeissa työskenteli päiväkotiapulaisia, joiden tehtäviin kuului muun muassa lakanoiden vaihtaminen, kurahousujen peseminen ja kuivumaan laittaminen, ruokakärryjen kuljettaminen, pukemisessa ja ruokailussa auttaminen, ja moni muu avustava toiminta.
Yksi päiväkotiapulaisten tehtävistä oli pyykkihuolto. ”Meillä oli ryhmissä käytössä oikeat käsipyyhkeet ja kankaiset peppupyyhkeet, joita päiväkotiapulaiset pesivät. Pyykkihuoltoon kuului myös lakanoiden peseminen ja silittäminen. Päiväkotiapulaiset harvoin ehtivät ulkoiluun mukaan, sillä esimerkiksi pesukoneiden käyttö oli porrastettu ryhmien kesken ja varsinkin kurahousuaikaan päiväkotiapulaisilla oli kädet täynnä työtä.” Jo 70-luvulla puhuttiin mahdollisesta uudistuksesta: visioitiin, että jokaiseen ryhmään tulisi lastentarhanopettaja ja päiväkotiapulaisten työnkuva jäisi pois.
Sirkka-Liisa oli töissä Paavolan päiväkodissa ensimmäisen kauden, jonka keväällä hän jäi äitiyslomalle (ei ollut ainoa, heitä taisi olla jopa neljä, ketkä jäivät yhtä aikaa äitiyslomalle). Sirkka-Liisa palasi äitiyslomalta Paavolaan vielä yhdeksi toimintakaudeksi, kunnes jäi uudelleen äitiyslomalle, ja työskenteli myöhemmin Hyvinkäällä yksityisenä perhepäivähoitajana ennen muuttoa toiselle paikkakunnalle.
Vuonna 1985 Sirkka-Liisa aloitti Etelä-Pohjanmaalla uudessa päiväkodissa työt. Siihen mennessä oli 70-luvun lopulla puheissa ollut uudistus toteutunut, eikä päiväkotiapulaisia enää ollut. Aika moni päiväkotiapulaisista lähti opiskelemaan, ja samoihin aikoihin lastenhoitaja-koulutuksen rinnalla alkoi päivähoitaja-koulutus. Kyseiset koulutukset ovat jääneet vuosien varrella uudistuksissa pois, kun tilalle on noussut lähihoitaja- ja lastenohjaaja-koulutukset.
Myöhemmin urallaan Sirkka-Liisa on nähnyt entisiä työkavereita koulutuksissa ja törmännyt vanhoihin hoitolapsiin lehtijutuissa. Nuorena vastavalmistuneena hän ihaili työpariaan, tämän ammattitaitoa ja työotetta. Myöhemmin Sirkka-Liisa huomasi, että hänestä itsestään tuli samanlainen.
Mikä hauskinta, tänä päivänä Sirkka-Liisan tytär työskentelee Hyvinkään varhaiskasvatuksessa, on kulkenut samoista ovista ja ihaillut samoja puita kuin äitinsä vastavalmistuneena. Hyvinkään varhaiskasvatus täyttää 100 vuotta, ja siihen sataan vuoteen mahtuu monta tarinaa.