Suurin osa kansalaisopistojen opiskelijoista on naisia. Toki monet miehetkin ovat innostuneet kursseista. Heillekin löytyy monenlaista kiinnostavaa opetusta.
– Osallistuin ensin kitarakurssille ja sitten liityin mukaan bändikurssille. Opettaja oli todella hyvä, hän hallitsi kaikki bändisoittimet.
Seuraava Aallaksen kurssi liittyi valokuvaamiseen. Hieman ennen koronaa hän innostui nykyisen vaimonsa kanssa ilmoittautumaan valokuvauskurssille.
– Myös tuon kurssin opetus oli korkeatasoista, koska opettaja oli ammattivalokuvaaja. Kurssin kautta saimme astetta aikaisempaa syvempää näkemystä ja osaamista valokuvaamiseen.
Eino kiittelee sitä, että kurssilla keskityttiin manuaaliseen valokuvaukseen. Oman järjestelmäkameran ominaisuuksia oppi näin hyödyntämään selvästi entistä paremmin.
– Kurssin käytyäni olen kuvannut enemmän kuin aikaisemmin, ja uskon että kuvien laatukin on parantunut. Osaan nyt kiinnittää huomiota sellaisiin asioihin, joista ennen ei ollut hajuakaan.
Äijävenyttely tekee kaikenikäisille miehille hyvää
Viimeisin Eino Aallaksen aluevaltaus Hyvinkään Opistossa on Äijävenyttely.
– Bongasin kurssin opiston esitteestä, ja ajattelin että sekin voisi tehdä hyvää. Vaimokin kannusti osallistumaan.
Einoa ei haittaa lainkaan se, että suurin osa muista äijävenyttelijöistä on häntä vuosikymmeniä vanhempia.
– Kyllä tällainen noin kolmekymppinenkin siellä joukossa mukana hyvin menee. Opettaja antaa hyviä vinkkejä siihen, miten eri liikkeitä pystyy soveltamaan kukin omalla tasollaan. Kurssin ilmapiiri on leppoisa, mutta siinä on ajatusta koko ajan mukana.
Aallaksen käymillä kursseilla on ollut paljon miehiä mukana, mutta hän kyllä tunnistaa sen, että monilla kurssilla on selkeä tai jopa erittäin selkeä naisenemmistö.
Mitään patenttilääkettä innostaa miehiä osallistumaan ei hänelläkään ole.
– Monella miehellä voi olla aikamoinen kynnys lähteä opiston kursseille mukaan, jos ei ole mitään aikaisempaa kokemusta. Jos saa jonkun tutun lähtemään kaveriksi, niin sitten kynnys voi madaltua.
Viestintää voisi vielä tehostaa
Eino Aallas pohtii sitä, että tietyillä viestinnällisiä toimenpiteillä voisi saada miehiä, ja toki muitakin enemmän mukaan.
– Kaikkiin talouksiin jaettavaa opiston esitettä kaikki eivät ehkä huomaa, vaan se saattaa mennä suoraan roskiin. Voisiko esimerkiksi Kauppakeskus Willassa aina ennen lukukauden alkua kierrellä feissareita kertomassa opiston kursseista?
Some-viestintään voisi myös panostaa nykyistä enemmän.
– Kurssien sisällöt ehkä avautuisivat paremmin kuvilla ja videoklipeillä.
Kokonaisuudessaan Eino Aallas on erittäin tyytyväinen käymiinsä Hyvinkään Opiston kursseihin. Ammattinsa puolesta hän haluaa kiittää erikseen opetuksen laadukkuutta.
– Olen luokanopettaja, ja kaikki kurssien vetäjät ovat olleet pedagogisesti todella osaavia.
Sekin on Einosta hienoa, että Hyvinkään Opistossa hän voi opiskella tosissaan, mutta samalla myös sopivan rennolla asenteella.
– Kyseessä ei ole mikään tutkinto-opiskelu, jossa pitää omaksua kaikki asiat ja valmistautua tenttiin. Pääsen siis tavallaan poimimaan rusinat pullasta.