Opiskelija-arviointi

Tavoitteet

Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti. 

Opiskelijan arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvostelu, arvosanan antaminen, on yksi arvioinnin tulos. Keskeistä on, että arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Jotta koulu voisi varmentaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, koulu voi edellyttää huoltajan allekirjoitusta arvosteluihin ja tiedotteisiin.

Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen

Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opettajat yhdessä. 

Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin opintojakson (kurssin) arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle opintojakson (kurssin) alussa. Arvioinnin yksityiskohdista sovitaan opiskelijoiden kanssa. 

Opintojakson (kurssin) arviointi

Opiskelijan suorittama opintojakso (kurssi) arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle opintojakson (kurssin) tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Opintojakson (kurssin) arviointi perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa opintojakson (kurssin) arviointikeskusteluja.

Arvostelu annetaan numeroin tai muulla opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4-10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Hylätty suoritus uusintakuulustelusta H (opintojakso (kurssi) suoritettava uudelleen).

Kunkin oppiaineen pakolliset ja valtakunnalliset valinnaiset (syventävät) opintojaksot (kurssit) arvioidaan myös numeroin, riippumatta siitä, annetaanko opintojaksosta (kurssista) tai oppiaineen oppimäärästä suoritusmerkintä vai käytetäänkö muuta arviointitapaa. Numeroarviointi tallennetaan sen varalta, että opiskelija haluaa numeroarvosanan päättötodistukseen.

Muita opintojakson (kurssin) arviointitapoja ovat suoritusmerkintä = S tai sanallinen arviointi. Kesken olevasta opintojaksosta (kurssista) annetaan merkintä K. K-merkintä poistuu ja opintojakson (kurssin) suoritus tulee aloittaa alusta, ellei opintojaksoa (kurssia) suoriteta loppuun tai sen suorittamisesta sovita seuraavan jakson aikana. Poikkeuksen muodostaa 5. jakson K, joka on suoritettava elokuun loppuun mennessä. Opintojakson (kurssin) suorittamisesta opiskelija voi sopia opettajan kanssa täyttämällä K-suoritus-lomakkeen ja palauttamalla sen opettajalle.  Ennen opintojakson (kurssin) puoliväliä tapahtuneesta keskeytyksestä ei anneta mitään merkintää. Hylättyä opintojaksoa (kurssia), joka uusinnan jälkeenkin on hylätty merkitään kirjaimella H . Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvostelua.

Etenemiseste        

Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin opintojaksoista (kursseista), joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmän opinnoissa etenemiseen. Kaksi hylättyä suoritusta (vanha ops 2 ov, uusi ops 4 op) samassa oppiaineessa aiheuttaa etenemisesteen (pitkässä matematiikassa kolme (vanha ops 3 ov, uusi ops 6 op)). Etenemisesteen voi purkaa suorittamalla yhden hylätyistä arvosanoista. Muiden aineiden opiskelu voi jatkua jonkin aineen etenemisesteestä huolimatta.

Uusintakuulustelu

Opiskelijalla on oikeus yrittää kerran korottaa hylättyä opintojakson (kurssin) arvosanaa. Uusintakuulusteluja järjestetään seitsemän kertaa vuodessa. Niihin ilmoittaudutaan kirjallisesti viikkoa ennen koetta aineenopettajalle. Myöhempiä ilmoittautumisia ei oteta vastaan. Määräaikaan mennessä peruuttamaton ilmoittautuminen katsotaan suorituskerraksi.

Hyväksyttyä arvosanaa saa yrittää korottaa kerran lukioaikana. Uusintaan ilmoittaudutaan toukokuun tai joulukuun aikana Wilmassa opettajalle ja samalla sovitaan mahdollisten opintojaksoon (kurssiin) kuuluvien osasuoritusten tekemisestä ja palauttamisesta. Kirjalliset osasuoritukset tulee olla palautettuna viimeistään koetta edeltävänä päivänä tai opettajan kanssa muutoin sovittuna ajankohtana. Koetilaisuudet ovat elokuun ja tammikuun uusintakoepäivänä. Mikäli opiskelija ei palauta mahdollisia osasuorituksia sovitusti, hän ei voi osallistua kokeeseen.

Oppiaineen oppimäärän arviointi

Oppiaineen oppimäärä muodostuu pakollisista ja valinnaisista opintojaksoista (pakollisista ja syventävistä kursseista) sekä niihin läheisesti liittyvistä paikallisista opintojaksoista (soveltavista kursseista). Paikallisten opintojaksojen (soveltavien kurssien) mahdollisesta kuulumisesta oppiaineen oppimäärään päätetään opetussuunnitelmassa.

Opiskelijan opinto-ohjelma tarkentuu lukio-opintojen aikana ja sen laatiminen ohjaa opiskelijaa tavoitteellisiin opintojaksojen (kurssien) valintoihin. Opinto-ohjelma määrittää opiskelijan valitsemat oppiaineet ja niiden oppimäärät siinä laajuudessa, kuin hän aikoo ne suorittaa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi siten olla erilaiset oppimäärät.

Valinnaisiin vieraisiin kieliin sisältyy vain valtakunnallisia valinnaisia ja mahdollisesti paikallisia opintojaksoja (syventäviä ja mahdollisia soveltavia kursseja). 

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten (syventävien) opintojaksojen (kurssien) perusteella. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän pakollisista ja valtakunnallisista valinnaisista (syventävistä) opintojaksoista (kursseista) hyväksytysti. Tällöin jokainen opiskeltu pakollinen ja valtakunnallinen valinnainen opintojakso (pakollinen ja syventävä kurssi) on mukana oppiaineen arvosanassa. Oppiaineisiin läheisesti liittyviä paikallisia valinnaisia opintojaksosuorituksia (soveltavia kurssisuorituksia) voidaan pitää arvosanaan vaikuttavana lisänäyttönä opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Oppiaineen oppimäärään arvioinnin suorittajilla on mahdollisuus myös korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa opintojaksojen (kurssien) arvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.

Opiskelijalla, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa oppimäärän arvosanaa, on mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen. Kuulustelut järjestetään ennen kevään ylioppilaskirjoituksia ja välittömästi niiden jälkeen. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin opintojaksojen (kurssien) arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Opiskelijoita voidaan ohjata käyttämään kuulusteluja hyväkseen ylioppilastutkinnon kokeisiin valmistautumisessa. 

Numeroin arvioitavat oppiaineet

Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden opintojakson (kurssin) sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi opintojaksoa (kurssia). 

Lukion oppimäärän suoritus

Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä opintojaksoina (kursseina). Lukion oppimäärä sisältää vähintään 150 op (75 kurssia, 75 ov). 

Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvien valtakunnallisten pakollisten ja valinnaisten sekä paikalliset valinnaisten opintojaksojen (pakollisten, syventävien ja soveltavien kurssien) tulee olla opiskeltu vähintään siinä laajuudessa, kuin ne on määritelty valtioneuvoston 14.11.2002 antamassa tuntijakopäätöksessä.

Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksyttävästi ja lukion vähimmäiskurssimäärä 150 op (75 kurssia) täyttyy (opintojaksoista (kursseista) on oltava vähintään 20 op (10 ov) valtakunnallista valinnaista (syventävää)). Lukion oppimäärässä ovat mukana kaikki hänen arvioidut opintojaksonsa (kurssinsa), eikä mitään voi jälkikäteen enää poistaa. 1.8.2007 voimaan astuneen määräyksen mukaan liikunnan kahden pakollisen opintojakson (kurssin) suorittaminen tulee jakaa kahdelle vuodelle. 

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

Jos opiskelija on tyytymätön 1 momentissa tarkoitetusta pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, opiskelija voi pyytää arvioinnin oikaisua aluehallintovirastolta. Aluehallintovirasto voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin, määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava.

Ylioppilaskirjoitusten tarkistusarvostelu

Opettajan tai rehtorin välityksellä saat halutessasi tietää suorituksesi arvostelua koskevat perusteet tulosten valmistuttua. Jos tästä huolimatta olet tyytymätön kokeen arvosteluun, voit hakea lautakunnalta tarkistusarvostelun toimittamista. Saat ohjeet tarkastusarvostelun tekemiseen rehtorilta. Hakemus on jätettävä 14 päivän kuluessa siitä, kun sinulla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulos henkilökohtaisesti tietoosi. Hakemus toimitetaan lukion rehtorille, joka toimittaa sen edelleen lautakuntaan. 

Opintojen hyväksilukeminen

Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia.

Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista.

Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava opintojakso (kurssi), sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:

1 - 5                                     lukioasteikkoasteikko                              1-3

hylätty                                  4 (hylätty)                                                    hylätty

1                                          5 (välttävä)                                                   1

2                                          6 (kohtalainen)                                             1

3                                          7 (tyydyttävä)                                                2

4                                          8 (hyvä)                                                         2

5                                          9 (kiitettävä), 10 (erinom.)                             3

Tapauksissa, joissa lukio ei voi määritellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu opintojakso (kurssi) vastaa, ylempää vai alempaa, vastaavuus määritellään opiskelijan eduksi.

Hyväksilukemisesta saat lisätietoa opinto-ohjaajalta sekä rehtorilta.

Musiikkiopiston opintojen hyväksilukeminen

Musiikkiopistossa suoritettaville opinnoilla voi lukion rehtorin harkinnan mukaan korvata lukion valinnaisia opintojaksoja (syventäviä ja soveltavia kursseja). Hyväksiluettavuus koskee vain lukioaikaisia musiikkiopisto-opintoja/suorituksia. Hyväksiluvussa sovelletaan alla olevia periaatteita.

Musiikin perustason opinnot

Yhteismusisoinnin katsotaan kuuluvan perustason opintoihin eikä siitä myönnetä korvaavuuksia erikseen.

Musiikkiopistotaso

Yhteismusisoinnin katsotaan kuuluvan opistotason opintoihin eikä siitä myönnetä korvaavuuksia erikseen.

Lasten ja nuorten kuvataidekoulu opintojen hyväksilukeminen

Lasten ja nuorten kuvataidekoulun päättötodistuksella voit saada korvattua kaksi lukion paikallista valinnaista  (soveltavaa) kuvataiteen opintojaksoa (kurssia). Hyväksiluettavuus koskee vain lukioaikaisia opintoja/suorituksia.

HYK-kurssi (Lops2016, poistumassa)

Hyvinkään lukiossa on mahdollista suorittaa HYK-kurssi. Kurssi koostuu erilaisista koulun arkeen liittyvistä etukäteen sovituista tehtävistä tai oppiaineeseen liittyvien lisätehtävien suorittamisesta.

Kurssin suorittamiseen vaaditaan 38 pistettä. Yksi merkintä vastaa yleisesti ottaen yhtä oppituntia (45 min.). Koska ”oikeaan oppituntiin” kuuluu myös kotitehtäviä, HYK -pisteitä ei voi tarkasti sitoa aikaan. Opettajan kanssa sovitaan etukäteen, kuinka monta suoritusta yhdestä tapahtumasta voi saada. Pisteitä kerätään vähintään kahden lukukauden aikana

                     Esimerkkejä HYK –kurssiin oikeuttavista pisteistä:

                     - koulun yhteisten juhlien järjestely, koulun edustaminen messuilla, vanhempainilloissa tms. 

                     - kuvataidenäyttelyn rakentaminen

                     - näyttelyt, museokäynnit, teatteri, elokuva (+arvostelu)

                     - koulussa vierailevat luennoitsijat (esim. kirjailijat), kirjallisuusillat

                     - lehdessä julkaistu (mielipide)teksti

                     - kirjan lukeminen (+ kirjallinen arvostelu tai keskustelu)

                     - osallistuminen luentosarjoille ja yleisöluennoille

                     - osallistuminen jonkin aineen messuille (esim. Kemian päivät)

                     - yhteiskunnallinen vapaaehtoistoiminta (esim. osallistuminen järjestöjen tempauksien järjestämiseen, kuten SPR:n nälkäpäiväkeräys,  tai lapsi- ja vanhustyössä vapaaehtoisena toimiminen)

                     - koulun teemapäivien suunnittelu ja toteuttaminen

                     - yhdistysten järjestämät retket tai tapahtumat, jotka liittyvät kiinteästi johonkin kouluaineeseen (esim.  Ympäristönsuojeluyhdistyksen luontoretket)