Itsenäinen opiskelu

Lukion tehtävänä on tukea myös opiskelijan opiskeluvalmiuksien ja oppimisen taitojen kehittymistä. Yhtenä näiden taitojen kehittäjänä toimii itsenäinen opiskelu. Itsenäisyys merkitsee tällöin opiskelijan kannalta oman toiminnan tavoitteellista suunnittelua ja toteuttamista, itsearviointia opiskelun aikana sekä ennen kaikkea vastuun ottamista omasta toiminnasta ja sen tuloksista. 

Vaikka tällä kaikella on omat ansionsa, opiskelijan on toisaalta hyvä tiedostaa, mitä lisäarvoa sisältyy opettajan johdolla tapahtuvaan opintojakson opiskeluun. Tällöinhän opintojakson sisältö käsitellään säännöllisesti edeten, vähitellen ja sisällön kannalta keskeisiä seikkoja painottaen. Eri oppiaineissa erilaisia muotoja saavat harjoitukset, kuten laskuharjoitukset, kielten kuuntelu- ja keskustelu, tuntien opetuskeskustelut, jne., ovat useissa opintojaksoissa sisällön omaksumisen kannalta aivan oleellisen tärkeitä.

Itsenäinen opiskelu voi olla hyvinkin kehittävää, mutta se varmasti asettaa myös vaatimuksia, joiden suhteen on syytä tarkoin miettiä omia edellytyksiään.

Itsenäinen suoritus ei ole ensisijainen tapa suorittaa opintojaksoa, joten siihen pitää olla hyvät syyt. Lähtökohtaisesti suoritusoikeutta ei myönnetä ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille kuin erittäin perustellusta syystä.

Jokaisen itsenäistä suoritusta suunnittelevan on käytävä ensin opinto-ohjaajan luona, joka antaa oman puoltolauseensa asiasta. Lopullisen päätöksen opintojakson suorittamisesta tekevät opettaja ja rehtori.

Hyväksyttäviä syitä ovat sellaiset, joissa opintojakso ei selkeästi mahdu lukujärjestykseen tai opintojaksoa  järjestetään hyvin harvoin. Opiskelijan kielitaito a.o. kielessä on selvästi parempi johtuen esim. oleskelusta /asumisesta vieraassa maassa tai peruskoulun oppimäärää on suoritettu vieraalla kielellä (koskee lähinnä ruotsinkielisen koulun käyneitä).

Abiturienttien tulee sopia itsenäisestä suorituksesta opettajan kanssa viimeistään valmistumista edeltävän jakson ensimmäisen viikon aikana.