Yhteiskoulun lukion historiaa
1910-30
Hyvinkäälle kaivattiin oppikoulua jo 1910-luvun alussa, mutta vasta 7.8.1918 päätettiin 5 -luokkaisen yhteiskoulun perustamisesta. Koulutiloiksi vuokrattiin ns. Vilhelmiinakoti, joka oli toiminut aiemmin palvelijattarien ja "syvien rivien äitien" lepokotina ja jäänyt sittemmin tyhjilleen. Rakennus purettiin Hämeenkadun varrelta vuonna 1987. Koulun johtajan virkaan valittiin fil.maist. Jussi Ritala, kouluun ilmoittautui 54 oppilasta ja koulutyö alkoi lokakuun 1. päivänä vuonna 1918. Koulurakennus kävi pian pieneksi ja päädyttiinkin ostamaan Männistön huvilakiinteistö tontteineen nimismies I. Thesmanilta vuonna 1925. Koulun ylläpitäminen ei ollut tuohonkaan aikaan ilmaista ja rahaa kerättiin monin eri tavoin. Koulun kannatusyhdistyksen tukimaksujen lisäksi järjestettiin iltamia, arpajaisia ja talkoita. Suurimman yksittäisen työn varojen keräämisessä lienee tehnyt rehtori Ritala, joka kierteli polkupyörällä ympäri kuntaa keräämässä rahaa koulua varten. Se oli fyysisestikin raskasta, joten rehtorista tuli ensimmäinen hyvinkääläinen, joka hankki moottoripyörän.
1930-50
Vuonna 1937 vahvistettiin Hyvinkään yhteiskoulun uusi ohjesääntö ja lukusuunnitelma, joka piti sisällään koulun laajentamisen lukioksi. Lukion perustaminen merkitsi uutta rakennusvaihetta. Työt aloitettiin toukokuussa 1938 ja rakennus valmistui 4.12. samana vuonna koulun 20-vuotisjuhlan kunniaksi.
Syksyllä 1939 Hyvinkään yhteiskoulu aloitti lukuvuotensa täysluokkaisena, ensimmäiset lukiolaiset olivat kahdeksannella luokalla. Samana syksynä syttyi talvisota, myöhemmin jatkosota. Talvisota vaikutti koulun toimintaan monin tavoin. Avustusmäärärahojen puute, ilmahyökkäykset ja koululla järjestetty sotilasmajoitus aiheuttivat lukuvuoden 1939-40 koulupäivien määrän putoamisen 103 päivään. Koulun ensimmäiset 12 ylioppilasta saivat keväällä 1940 ylioppilaslakkinsa ilman ylioppilaskirjoituksia. Jatkosodan alussa koko koulu oli varattu sotilasmajoitukseen. Vähitellen koulu vapautui opiskelukäyttöön. Tilanpuutetta ei kuitenkaan ollut, sillä suurin osa lukion pojista oli sotapalveluksessa. Koko lukiossa oli lukuvuonna 1941 - 42 vain 29 oppilasta. Vuosien 1943 - 47 sotilasylioppilastutkinnon suoritti 18 koulun oppilasta. Sodissa kaatui 50 koulun entistä tai vielä kirjoissa olevaa oppilasta. Kaksi oppilasta kuoli Hyvinkään ilmapommituksissa. Sotavuosina koulun oppilasmäärä oli noin 250. Sodan jälkeen keväällä 1946 oppilaita oli jo 390 ja vuotta myöhemmin 426. Lisäys johtui Hyvinkään väkiluvun voimakkaasta kasvusta.
1950-60
Vanha koulurakennus1950-luvulla
Hyvinkään asukasmäärä kasvoi edelleen, eikä kouluun voitu ottaa kaikkia halukkaita. Vuonna 1951 kyettiin antamaan opiskelupaikka ainoastaan 71:lle 168 pyrkineestä (42 %). Vuonna 1950 pantiin alulle lukion linjajako, joka teki oppilaille mahdolliseksi valita joko latinan tai pitkän matematiikan kurssin tai pitkän matematiikan ja fysiikan kurssin. Englannin kielen asema vahvistui ja se tuli ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi saksan siirtyessä pelkästään lukion oppiaineeksi (3 vt). Rehtori Jussi Ritala siirtyi eläkkeelle 31.8.1953 johdettuaan koulua 35 vuotta. Uudeksi rehtoriksi valittiin fil. kand. Kauko Heinonen. Samana vuonna valittiin nimismies Oskar Parkkonen koulun johtokunnan puheenjohtajaksi. Näiden kahden miehen tehtäväksi jäi ratkaista koulun tilanahtausongelma. Uusi koulurakennus päätettiin rakentaa ja rakennustyöt alkoivat 19.11.1955. Ensimmäinen rakennusvaihe oli valmis 15.12.1956 ja valmis rakennus alataloineen sellaisena kun sen nykyisin tunnemme vuonna 1958. Uuden talon ansiosta uusittuun lukusuunnitelmaan otettiin tyttöjen käsityö ja kotitalous sekä poikien veisto. Vuosikymmenen aikana Hyvinkäälle perustettiin kaksi uutta koulua: Verkatehtaan yhteiskoulu 1952 (Hyvinkään uusi yhteiskoulu, sittemmin Pohjoispiston koulu) ja Hyvinkään keskikoulu 1958 (nyk. Sveitsin lukio).
1960-70
Vuonna 1960 Hyvinkään väkiluku oli kivunnut 20 000:een eli asukkaita oli 10 000 enemmän kuin vuonna 1950. Hyvinkäälle tarvittiin lisää opiskelupaikkoja. Vuonna 1966 perustettiinkin Puolimatkan yhteiskoulu (Vehkojan koulu). Hyvinkään yhteiskoulun oppilasmäärä, joka enimmillään 1960-luvulla oli yli 800, alkoi vakiintua 750 oppilaan tasolle. Koulun opetussuunnitelma koki rehtori Heinosen laajan näkemyksen ansiosta suuria muutoksia. Lukioon muodostettiin kolme linjaa: humanistinen, matemaattinen ja kielilinja. Vapaaehtoisten aineiden määrä kasvoi. Uudistetun opetussuunnitelman myötä 1960 -luvun loppupuolella ylioppilaskirjoitustulokset olivat hyviä. Ajan henki ei kuitenkaan suosinut kielitieteellisiä perusopintoja ja kielilinja alkoi vähitellen kuihtua. Lukusuunnitelma uusittiin vuonna 1970.
1970-90
Eduskunnan hyväksyttyä vuonna 1968 peruskoulun puitelain siirtyi Hyvinkään yhteiskoulukin peruskoulujärjestelmään vuonna 1976. Ennen tätä koulu oli siirretty kaupungin omistukseen 1.7.1974. Hyvinkään yhteiskoulun yhteydessä alkoi vuonna 1972 toimia myös iltalinja, joka jatkaa toimintaansa edelleen. Vuonna 1973 pidettiin koulussa ensimmäiset 
kouluneuvostovaalit. Vanhat, puoluepoliittisen toiminnan kieltäneet lait oli kumottu, ja Hyvinkään yhteiskoulussakin oppilaat kävivät vaalitaistoon poliittisin tunnuksin. Rehtori Kauko Heinonen siirtyi eläkkeelle 1.4.1975 johdettuaan koulua 22 vuotta. Kun peruskoulujärjestelmään siirtyminen virallisesti tapahtui 1.8.1976, muutettiin koulun perinteikäs nimi. Hyvinkään yhteiskoulun entisissä tiloissa jatkoivat työtä Hyvinkään keskustan yläaste, lukio ja aikuislinja. Yläasteen osalta muutos aiheutti oppilasmäärien heilahtelua, koska aiemmasta viisiluokkaisesta keskikoulusta tehtiin kolmiluokkainen yläaste. Lopulta vuonna 1978 kouluun tulleet 7.-luokkalaiset noudattivat varsinaista peruskoulun opetussuunnitelmaa. Yläasteen rehtoriksi nimitettiin Aimo Kanerva ja lukion rehtorin virkaan valittiin Yrjö Lindström. Lukion työohjelmaa kehitettiin lukuvuonna 1980 - 81. Laajennettu kuvaamataidon kurssi osoittautui menestykseksi. ATK-opetus alkoi, tosin vain kerhomuodossa. Erikoiskursseja järjestettiin matematiikassa, ekologiassa ja tyttöjen liikunnassa. Lukuvuonna 1982 - 83 lukio siirtyi jaksotettuun opetukseen. Koulua laajennettiin edelleen: lisätilat valmistuivat 1985. Hyvinkään yhteiskoulussa otettiin tuntikehys käyttöön lukuvuonna 1985 - 86. Samalla alkoivat poistua tasokurssit luokka-aste kerrallaan.
1990-2000
90-luvun alussa otettiin myös yläasteella käyttöön jaksojärjestelmä. Rehtori Yrjö Lindström jäi eläkkeelle kesällä 1993 ja rehtoriksi valittiin Pentti Halonen. Syksyllä 1995 Hyvinkäällä astui voimaan suuri lukiouudistus: Vehkojan ja Pohjoispuiston lukiot lakkautettiin. Hyvinkään yhteiskoulun lukio ja Sveitsin lukio jatkoivat toimintaansa, mutta niiden oppilasmäärät lähes kaksinkertaistuivat. Uudistuksen seurauksena yhteiskoulun yläasteen oppilasmäärää jouduttiin pienentämään vähitellen noin 300 oppilaaseen. Syksyllä 1995 alettiin sekä lukiossa että yläasteella siirtyä uusiin opetussuunnitelmiin. Lukiosta tuli luokaton ja yläasteella valinnaisuus kasvoi reippaasti. Yläasteen rehtori Aimo Kanerva jäi eläkkeelle kesällä 1997, josta lähtien vuoteen 2002 asti va. rehtorina toimi Jussi Sarkola.
2000-2010
Yläkoulun uutena rehtorina aloitti elokuussa 2002 Päivi Oinasmäki. Koulussa toimii edelleen hyvin aktiivinen oppilaskunta, joka järjestää erilaisia tapahtumia läpi lukuvuoden. Uudet opetussuunnitelmat on otettu peruskoulussa käyttöön porrastaen vuoden 2004 elokuusta lähtien. Hyvinkään yhteiskoulun yläaste siirtyi uuteen Tapainlinnan kouluun syksyllä 2006. Lukio jäi yksin jatkamaan yhteiskoulun pitkiä perinteitä. Vuodesta 1993 lähtien rehtorina toiminut Pentti Halonen siirtyi Hyvinkään sivistystoimenjohtajaksi ja rehtorin tehtäviin siirtyi lukuvuoden 2006-2007 ajaksi Jussi Sarkola. Vuoden 2007 syksyllä astui rehtoriksi aikuislinjan rehtorina toiminut Kirsi Silvennoinen.
2010-2021
2010-luvulla lukiokoulutusta on kehitetty voimakkaasti niin valtakunnallisesti kuin Hyvinkäällä paikallisestikin. Opetussuunnitelmaa on päivitetty ja vuosikymmenen lopulla on ryhdytty laajaan opetussuunnitelmauudistukseen. Yo-kokeet sähköistyivät asteittain. Hykissä lukioiden digiloikka otettiin vastaan tyynesti ja niin opetus- kuin koejärjestelytkin sujuivat moitteettomasti. Tarve lukiorakennuksen modernisoimiseen kuitenkin kasvoi. Hyvinkäällä päätettiin investoida uuteen lukiorakennukseen ja lukiokoulutuksen kehittämiseen. Hanke on yksi Hyvinkään suurimpia investointeja ja sen toteuttaminen on vaativa ja pitkä prosessi. Rakennuksen valmistuttua siihen siirtyvät kaupungin molemmat lukiot keväällä 2021.
Yhteiskunnan muuttumisen ja digiloikan rinnalla Hykissä on edelleen pidetty yllä vuotuisia perinteitä: koulun vuosipäivä, Syysomenat, on järjestetty ja niin itsenäisyyspäivä-, joulu- kuin kevätjuhlat on vietetty perinteisin menoin. 2018 vietettiin oppilaitoksen 100-vuotisjuhlaa. Merkkipäivää juhlittiin niin oppilaskunnan, opettajakunnan kuin kutsuvieraiden voimin. Illallisjuhlat olivat perinteisessä Hotelli Sveitsin ravintolassa.
