Kiertotaloutta kolmannessa polvessa
Erja Yli-Kahila teki muutama vuosi sitten kovan ratkaisun. Irlannissakin asunut matkailun maisteri ja ict-asiantuntija lähti mukaan metallikierrätysalan perheyritykseen. Kaksi viime vuotta hän on isänsä kuoleman jälkeen ollut hyvinkääläisen Teräskolmio Oy:n toimitusjohtaja.
– En alun perin ajatellut, että jatkan tässä yrityksessä. Kun olin palannut maailmalta ja olin äitiyslomalla, niin isä pyysi minua tulemaan mukaan. Hetken aikaa pohdin ja sitten otin tarjouksen vastaan, Yli-Kahila kertoo.
Teräskolmion juuret ovat pitkät. Pohjanmaalta lähtöisin ollut Erjan isoisä aloitti Hyvinkäällä romuliiketoiminnan ja hänen poikansa jatkoi sitä. Vuonna 1993 yrityksen nimi vaihtui nykyiseksi.
Yritys ostaa metalli- ja rautaromua alueen teollisuusyrityksiltä, maatalouksilta, julkisen puolen toimijoilta ja yksityisiltä asiakkailta. Metalli ja rauta toimitetaan sitten edelleen terästehtaille ja valimoille uusioraaka-aineeksi.
– Meillä on toimipisteet Hyvinkään Hyyppärässä ja Nurmijärvellä. Työntekijöitä on 11 ja palkkaamme kesäisin kausityöntekijöitä.
"Tämä ala on numeroinakin merkittävä".
Toimitusjohtaja kertoo, että kilpailu on metallikierrätysalalla ankaraa ja koko ajan kovenemassa. Teräskolmion kaltaisten pienten toimijoiden etuna on ketteryys.
– Pystymme tarvittaessa noutamaan kuormia hyvin nopealla aikataululla. Palvelemme myös yksityisiä asiakkaita. Ihan pieniä metallimääriä emme ihmisten kotoa hae, mutta esimerkiksi autonromun kyllä käymme noutamassa.
Metallit muuttuneet kierrätyksen myötä
Yli-Kahila näkee Hyvinkään Teräskolmiolle hyvänä paikkana toimia. Logistiikka pelaa mainiosti joka suuntaan.
– Metallin kierrätykseen erikoistuneita toimijoita on enemmän täällä eteläisessä Suomessa, sillä teollisuus on keskittynyt tänne.
Toimitusjohtaja kertoo, että metalliromu on muuttanut muotoaan vuosien kuluessa.
Terästehtaat rakastavat paksua, raskasta rautaa ja sitä ei enää tule Teräskolmioonkaan samalla tavalla kuin aikaisemmin.
– Metallit voi kierrättää lukemattomia kertoja, mutta joka kerta sen seos muuttuu jonkin verran. Metallit ovatkin nykyään entistä seostetumpia, kevyempiä ja höttöisempiä.
Nykyajan ilmiö on sekin, että sähkö- ja elektroniikkaromun määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti.
– Melkein jokaisessa meille tulevassa romukuormassa on mukana jotakin hilavitkutinta.
Lisää vastuuta yrittäjille
Metallien ostaminen ja kierrätys on luonnollisesti tarkkaan säädeltyä.
Erja Yli-Kahila ihmettelee tietyissä asioissa valvovien viranomaisten toimintaa. Miksi ihmeessä Teräskolmion ostamaa metalliromua kutsutaan heidän luokittelussaan jätteeksi, eikä raaka-aineeksi?
– Tämä ala on numeroinakin merkittävä. Maamme romukauppiaat tekevät vuosittain kauppaa noin 1,5 miljardin euron edestä ja ala työllistääkin 3500 henkilöä.
Hän kaipaa myös sitä, että alan yrittäjille annettaisiin lisää mahdollisuuksia toimia. Nyt arjen todellisuus ei aina vastaa puheita.
– EU:n ja kansallisella tasolla sanotaan, että kierrätysastetta pitäisi nostaa. Lupaviranomainen kuitenkin rajoittaa esimerkiksi meidän yrityksemme toimintaa. Miten sitten on ylipäätään mahdollista päästä niihin korkeisiin kierrätystavoitteisiin?
"Mekin haluamme koko ajan kasvaa ja kehittyä".
Toimitusjohtaja toivoisi viranomaisilta parempaa perehtymistä toimialaan.
– Liiketoimintamme on riippuvainen heidän myöntämistään luvista, ja viranomaisilla ei ole käytännön tason osaamista tästä toimialasta.
Kiertotaloutta voisi edistää Hyvinkäälläkin
Isossa kuvassa Teräskolmion toiminta on tyypillisimmillään kiertotaloutta. Kyseessä on tulevaisuuden talousmalli, jossa tuotteet ja materiaalit pysyvät käytössä pitkään ja turvallisesti.
Toimitusjohtaja Yli-Kahila arvioi, että alan toimijoita ei Hyvinkäällä vielä kovin montaa ole. Suurin niistä on 13 kunnan alueella eri maakunnissa toimiva Kiertokapula Oy.
– Sen lisäksi täällä on jonkin verran pienempiä kierrätysalan yrityksiä.
Yli-Kahilasta olisi erinomainen asia, jos kiertotalouden kanssa jollakin tavalla tekemisissä olevat yritykset ohjattaisiin yhteen esimerkiksi Hyvinkään kaupungin toimesta. Yhteistyö toisi selvää synergiaa.
– Nyt kaupunki fokusoi esimerkiksi tapahtumiin, mikä onkin hyvä asia. Kiertotalouteen panostaminenkin kannattaa kuitenkin pitää mielessä ja sama koskee myös muuta vihreää siirtymää.
Erja Yli-Kahila näkee Teräskolmion tulevaisuuden valoisana. Perheyritys on hyvässä kunnossa ja myös yleinen tietoisuus kierrättämisen tärkeydestä lisääntyy koko ajan.
– Mekin haluamme koko ajan kasvaa ja kehittyä.
Teksti ja kuvat: Vesa Keinonen
#elinvoimainen #elämyskaupunki #businesshyvinkää #yritystarinoita @Hyvinkääncity