Mistä löydämme jatkossa tähän maahan riittävästi tekijöitä?

Elinkeinofoorumissa pohdittiin sitä, mistä tulevaisuudessa saamme työntekijöitä

Hyvinkään kaupungin Hotelli Sveitsissä 19.9. järjestämä Elinkeinofoorumi pureutui tällä kertaa keskeiseen kysymykseen. Mistä löydämme jatkossa tähän maahan riittävästi tekijöitä?

Foorumin avannut Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen kertoi, että tilaisuus pohjusti osaltaan suurta muutosta, jossa julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2025 alusta työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille.

– Hyvinkäälle on tullut, ja uskoisin, että jatkossakin on tulossa paljon uusia yrityksiä ja niihin tarvitaan työvoimaa. Meidän kaikkien täytyy miettiä, mitä voisimme tehdä erikseen ja yhdessä, jotta niitä työntekijöitä saataisiin.

Luukkonen huomautti, että nykyään kuntiin ei enää välttämättä sijoitu vain yhtä yritystä, vaan niiden muodostama verkosto.

– Voimmekin ottaa askeleita eteenpäin opettelemalla sitä, miten noiden verkostojen kanssa toimitaan.

Demografinen haaste näkyy kaikkialla

Aluetutkija Timo Aro esitteli puheenvuorossaan suurempia väestökehitykseen vaikuttavia trendejä.

Hänen mukaansa tulevaisuudessakin kaupungistuminen ja kaupunkiseutuistuminen yhä kiihtyy. ”Harmaa siirtymä” eli väestön ikääntyminen myös jatkuu.

– Lisäksi osaaja- ja työvoimapula vaikuttaa yhä useampaan toimialaan sekä maahanmuuton ja vieraskielisten merkitys korostuu alueiden väestödynamiikassa.

Vihreä siirtymä lisää merkittävästi teollisten investointien määrää. Se tapahtuu kuitenkin alueellisesti hyvin epätasapainoisella tavalla.

– Liikenteen, koulutuksen ja sijainnin vahva kolmiyhteys toimii edelleen kasvun ja koulutuksen katalysaattorina.

Aron mukaan aivan jokainen Suomen alue kohtaa demografisen haasteen. Kun lasten ja työikäisten määrät vähenevät ja iäkkäiden kasvaa, niin huomio on kiinnitettävä muuttoliikkeeseen.

– Esimerkiksi Hyvinkää sai muuttovoittoa yhteensä lähes 1800 henkeä vuosina 2010 - 2022. Siitä 13 % tuli kotimaasta ja 87 % ulkomailta.

Telakalle tullaan töihin montaa reittiä

Meyerin Turun telakan johtaja Ilkka Rytkölä kertoi siitä, miten telakka varmistaa osaavan työvoiman ja alihankkijoiden riittävyyden.

Mittakaava Meyerilla on suuri; omia työntekijöitä telakalla työskentelee 2000 ja lisäksi 5000 on alihankkijoiden palkkalistoilla.

Tällä hetkellä telakka saa melko hyvin hakemuksia avoinna oleviin tehtäviin. Tilanne on parantunut selvästi kuluvan vuoden aikana.

– Joihinkin spesifeihin asiantuntijatehtäviin on ollut haastetta löytää osaajia. Näissä tapauksissa on saatettu lopulta päätyä siihen, että lähdetään kasvattamaan ja opettamaan potentiaalista omaa työntekijää, eikä enää etsitäkään sitä "valmista pakettia".

Sisäisiä siirtoja Meyerin Turun telakalla tehdään melko paljon. Niillä varmistetaan työntekijän kannalta mielenkiintoinen urapolku.

– Samalla syntyy henkilökohtaista kasvua ja kehittymistä. Toisaalta yrityksen osaaminen karttuu ja yhteistyökin parantuu, kun liikkuvuutta syntyy osastojen välille.

Telakalla on huomattu, että työelämälähtöisten rekrytointikoulutuksen kautta on helppo kouluttautua uudelle uralle.

– Vuodesta 1962 toiminut Meyer Turun Laivanrakennusoppilaitos sekä korkeakoulut ovat meille myös tärkeitä tietotaidon lisääjiä.

Yksi Meyerin kumppaneista alihankkijoiden ja työntekijöiden löytämisessä on YardMate, jonka toimintaa esittelivät Sami Naapuri sekä Jari Kaasinen.

– Konsortiossamme on mukana yli sata yritystä, jotka tukevat erilaisia teollisuuden tarpeita. Me pystymme esimerkiksi validoimaan sopivan alihankkijan, Naapuri sanoi.

Hyria mukana työperäisen maahanmuuton edistämisessä

Hyriassa opiskelee 300-500 vieraskielistä henkilöä. Asiakkuuspäällikkö Merja Putus kertoi siitä, miten vieraskielisiä osaajia on mahdollista saada töihin koulutusten ja valmennusten kautta.

Jo maassa oleville vieraskielisille on monenlaisia koulutusmahdollisuuksia.

– Tarjolla on muun muassa kotoutumiskoulutusta, tutkintokoulutukseen valmentava koulutusta, eri alojen tutkintokoulutusta sekä Ely-keskusten hankkimia valmennuksia.

Hyria on mukana myös työperäisen maahanmuuton edistämisessä. Sitä toteutetaan yhteistyössä yrityksen, Hyrian ja välittäjäorganisaation kanssa.

– Henkilöt opiskelevat jo lähtömaassa suomen kieltä.

Putuksen mukaan Hyria tarjoaa vieraskielisiä työllistäville yrityksille myös työyhteisön valmentamista monimuotoiseen työkulttuuriin.

– Käsiteltäviä asioita ovat esimerkiksi se, kuinka toimia ja luoda yhteistyötä monimuotoisessa työyhteisössä. Annamme myös konkreettisia vinkkejä kommunikointiin vieraskielisen asiakkaan ja työntekijän kanssa.

Kone pyrkii määrätietoisesti monimuotoisuuteen

Kone Oyj:n kaltaisessa suuressa kansainvälisessä konsernissa jo rekrytoinnissa on huomioitava monella tavalla monimuotoisuus.

– Meillä tuetaan erilaisia tapoja ajatella, tiedostetaan omat ennakkoluulot ja pidetään mieli avoinna uusille asioille, päärekrytoija Kristiina Saaristo summasi.

Monissa Koneen yksiköissä rekrytoivilla esihenkilöillä on itsellään hyvin monimuotoinen tausta.

– He ymmärtävätkin erinomaisesti, miten monimuotoisuus tulee huomioida rekrytoinneissa ja mitä hyötyä siitä on.

Kone on sitoutunut toimintakulttuuriin, jossa kaikki työntekijät toivotetaan tervetulleeksi. Jokainen voi olla oma itsensä ja tuntea kuuluvansa joukkoon.

Saariston mukaan yrityksessä tähdätään myös siihen, että naisten osuus johtotehtävissä kohoaisi 35 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

– Tavoitteenamme on olla yhtä monimuotoisia kuin asiakaskuntamme sekä yhteisöt, joita palvelemme. Pyrimme erityisesti lisäämään kulttuurillista monimuotoisuutta. Palkkaamme myös johdonmukaisesti työntekijöitä toimialamme ulkopuolelta.

Työmarkkinoille saatava uutta väkeä

Myös EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies käsitteli puheenvuorossaan syntyvyyden laskua ja väestön ikääntymistä.

– Suomessa nopeimmin kasvavat yli 70-vuotiaiden ikäluokat. On nähtävissä, että työmarkkinoilta tulee vuosikymmenien ajan poistumaan enemmän ihmisiä, kuin sinne tulee uusia.

Häkämiehen mukaan työnantajat kilpailevat työntekijöistä yhteiskunnan etuuksien kanssa. Usein työnantajat häviävät, mikä näkyy kohtaanto-ongelmana.

– Kannustinloukut syntyvät progressiivisen tuloverotuksen, työttömyysturvan, asumistuen ja toimeentulotuen ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen yhteisvaikutuksesta.  Palkkoja nostamalla nuo kannustinloukut eivät ole poistettavissa. Siksi tarvitaankin laaja kannustinloukkujen purkupaketti.

EK:n toimitusjohtaja luetteli useita keinoja edistää välttämätöntä työperäistä maahanmuuttoa.

Esimerkiksi saatavuusharkinnasta tulisi luopua ja ulkomaisten opiskelijoiden kiinnittymistä olisi parannettava yritysyhteistyöllä.

– Maahanmuuttajien osaaminen olisi myös tunnistettava ja tunnustettava nykyistä paremmin. Kieli- ja täydennyskoulutuksen tulisi olla työelämälähtöisempää. Työkokeilumahdollisuuksiakin pitäisi laajentaa.