Vastuullisuusteema on yritysmaailmassa korostunut viime aikoina, kuten kestävyysteema politiikan puolella. Kauppakamari mainostaa yritysjohdon vastuullisuusvalmennusta, kestävyysraportointia, ylimmän johdon kestävyysseminaaria ja lanseeraa yritysjohtajille kestävyysverkoston. Vielä vahvemmaksi vakuudeksi kauppakamarilla on luvassa: ” NO BULLSH*T - Vastuullisuuden tositapahtuma yritysjohdolle”.
Samanaikaisesti sekä EU:ssa, että Suomen tasolla tavoitellaan politiikkatoimin energiatehokkuuden parantamista ja ilmastoneutraalisuutta ja puhutaan vihreästä tai puhtaasta siirtymästä, mikä termi kutakin enemmän miellyttää. Joka tapauksessa tavoitellaan talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista.
Olisiko kestävyyden ja vastuullisuuden nimissä ympäristöasiat nousemassa yrityksissä ja yhteiskunnassa aivan oikeiksi asioiksi talouden rinnalle? Toivottavasti, olisi korkea aika tunnustaa, että meillä on vain tämä yksi maapallo ja se tarjoamat resurssit niin taloutemme kuin hyvinvointimme luomiseen ja pyörittämiseen.
Muutenkin olisi pitänyt toimia ennemmin jo eilen kuin vasta huomenna, kun Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2030 mennessä.
Hiilineutraalisuuden ja viime aikoina vahvemmin esiin nostetun luonnon monimuotoisuuden yhteensovittaminen on todellinen haaste, sillä esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimalat uhkaavat Suomessa samalla myös metsäalueita niin voimala- kuin johtoalueineen. Puhtaan energiantarjonnan lisäksi on tehtävä kaikki mahdollinen myös energiankäytön tehostamiseksi ja kulutuksen vähentämiseksi. Vähemmästä enemmän, eli energia- ja resurssitehokkuuden on oltava keskiössä.
Hyvinkää on kaupunginvaltuuston päätöksellä liittynyt hiilineutraalisuutta tavoittelevien HINKU-kuntien, sekä jätteettömyyttä, hiilineutraalisuutta ja kestävää kulutustasoa tavoittelevien FISU-kuntien (Finnish Sustainable Communities) verkostoihin. Näiden tavoitteiden osalta asukkaiden ja yritysten toimenpiteet ovat tärkeitä, sillä Hyvinkään ilmastopäästöistä yli 50 % on kuntalaisten, 40 % yritysten ja alle 10 % kaupunkiorganisaation toimintojen aiheuttamia. Hyvinkää on mukana myös kuntien energiatehokkuussopimuksessa (KETS), jossa tehostetaan kaupunkiorganisaation omaa energiankäyttöä.
Paikallisesti pienenä toimenpiteenä ovat kaupunki, Hyvinkään yrittäjät ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari järjestäneet hyvinkääläisyrityksille energiatehokkuuskilpailua, jossa on esimerkin vuoksi haluttu palkita paikallisia pieniä ja suuria yrityksiä tehdyistä energiatehokkuus- ja ilmastotoimenpiteistä jo toistakymmentä vuotta. Tavoitteena on ollut saada näkyvyyttä asialle yritysten piirissä ja kannustaa muitakin yrityksiä ilmasto- ja ympäristötoimiin. Toivottavasti näin myös tapahtuu.
Luen parhaillaan orjuuden historiasta kertovaa teosta ja on ollut hurjaa huomata, kuinka aikoinaan esimerkiksi Karibialla talous perustui orjatyölle, joka oikeutettiin talouselämälle välttämättömänä ainoana vaihtoehtona ja perusteluiksi luotiin lainsäädäntöä myöten selityksiä rotujen eroavaisuuksista ja ominaisuuksista.
Samoin yhteiskunnassa esimerkiksi naisten äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden vuoksi piti taistella. Nyt pidämme Suomessa asiaa itsestään selvänä. Eikä enää kunnallisvaaleissakaan äänioikeus ole tulotasosta tai veronmaksukyvystä kiinni.
Katsommeko muutaman vuosikymmenen päästä maailmaakin toisin silmin, antaen luonnolle ja ympäristöasioille sen painoarvon, joka niille kuuluu meidän ja elinympäristömme elämän ylläpitäjänä ja mahdollistajana? Jos minulta kysytään, niin minä ainakin sanon: toivottavasti.
Markku Nieminen
Hyvinkään kaupungin ympäristöpalvelusta
>> Aiemmat kolumnit