Menestyvän kaupungin toiminnassa kuvaavaa on suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys. Kun tähän lisätään suunnitelmallisuuden ja pitkäjänteisyyden strateginen ulottuvuus, niin silloin on selkeä suunta kohti haluttua tulevaisuuskuvaa ja sillä luodaan ennustettavuutta ja vakautta kaupungin toimintaan. Lisäksi suunnitelmallisuudella ja pitkäjänteisyydellä rakennetaan pohjaa kunniahimoisille tavoitteille, joita toteuttamalla Hyvinkäällä edetään kohti strategian visioita ” elinvoimainen elämyskaupunki”. Näillä kaikilla edellä todetuilla on myös iso merkitys, kun kaupunkikehittämiselle ja sen jatkuvuudelle rakennetaan kantavia ja kestäviä pilareita.
Keskeisimmät kaupunkikehittämistä kannattelevat pilarit ovat vahva kuntatalous, suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen kaupungin elinvoimaa tukeva investointiohjelma, kaavoitusohjelma ja maankäytön toteuttamisohjelma sekä kaupungin vahva maanomistus. Kantavien ja kestävien kaupunkikehittämisen pilareiden pohjalle on hyvä rakentaa kaupungin elinvoiman vahvistamista laajasti tukeva ympäristö.
Pitkäjänteisyys tarkoittaa kaupunkikehittämisessä ja sen toteuttamisessa vuosien, usein jopa vuosikymmenien, päähän ulottuvaa suunnitelmallisuutta. Vaikka yhteiskunnassa tapahtuu monenlaisia ja nopeitakin muutoksia esimerkiksi taloudellisissa suhdanteissa, niin pitkäjänteisestä suunnitelmallisuudesta on tärkeää pitää kiinni erityisesti kaupunkirakenteen kehittämisessä.
Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kaupunkikehittäminen tukee muun muassa kaupungin tavoitteiden mukaisen asuntotuotannon syntymistä sekä uusien yritysten sijoittumismahdollisuuksilla. Näillä toimilla vahvistetaan osaltaan kaupungin taloudellista kantokykyä, jotta kykenemme jatkossakin tarjoamaan kuntalaisille ja elinkeinoelämälle laadukkaita palveluja.
Yksi kaupungin keskeinen strateginen kärkihanke on Kehittyvä Kaupunkikeskusta. Tänä vuonna kärkihanketta toteutetaan laatimalla keskusta-alueelle viitesuunnitelma, jolla tarkennetaan ja toimeenpannaan vuonna 2022 hyväksyttyä keskustan kehittämissuunnitelmaa. Viitesuunnitelmalla pyritään osoittamaan ja viitoittamaan keskusta-alueen kaupunkirakentamiselle realistinen toteutuspolku sekä luomaan mahdollisuuksia houkuttelevien investointikohteiden syntymiselle kaupunkikeskustaan. Lisäksi viitesuunnitelma ohjaa ja aikatauluttaa tulevien keskustahankkeiden asemakaavoitusta sekä priorisoi keskustarakentamisen ja tarvittavien infrainvestointien toteutusta. Keskustan viitesuunnitelmalla on siten merkittävä rooli lähivuosien kaupunkikehittämissä.
Kaupunkikehittäminen laajassa merkityksessä saattaa joskus tuntua hitaalta ja raskaalta prosessilta suunniteluineen ja toteutuksineen. On kuitenkin muistettava, että kaupunkikehittäminen on monitahoinen prosessi, joka etenee yleissuunnittelusta aina yksityiskohtaisempaan suunnitteluun ja edelleen investointipäätösten kautta toteutukseen.
Laajoissa kohteissa, kuten keskustan kehittämisessä, on suunnittelun yhteydessä sovitettava yhteen monenlaisia näkemyksiä ja intressejä. Lisäksi on varmistettava, että laadittua kehittämissuunnitelmaa toteuttamalla syntyy mahdollisimman toimivaa ja laadukasta kaupunkirakennetta. Kun vielä huomioidaan, että suunnitelmien toteutus edellyttää usein melko mittavia investointeja kaupungilta, jolloin niiden realistiset toteutusaikataulut saattavat venyä pitkiksikin.
Yksi pitkäjänteisen kaupunkikehittämisen esimerkki on Hangonsillan alueelle toteutettava monitoimihalli. Hanketta suunniteltu ja valmisteltu useiden vuosien ajan ja siinä on ollut monia käänteitä. Hanke on nyt edennyt toteutussuunnitteluun ja tavoitteena on, että rakentaminen käynnistyy vuonna 2025. Tulevaan rakennukseen sijoittuu monipuolisten liikuntatilojen lisäksi myös Laurea ammattikorkeakoulun uudet tilat. Lisäksi alueelle on tulossa jo alueella sijaitsevan keskuslukion lisäksi uusi alakoulu- ja päiväkotirakennus. Hankkeiden valmistuttua alueesta tulee monipuolinen liikunta-, oppimis- ja tapahtumakeskus.
Hyvä ja laadukas kaupunkikehittäminen on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, monien eri tahojen välistä yhteistyötä, jolla vahvistetaan kaupungin elinvoimaa.
Marko Kankare
kaupunkikehitysjohtaja
>> Aiemmat kolumnit