|
R3
Kirjasto
Hyvinkäästä tuli
kaupunki vuoden 1960 alussa. Samana vuonna nuori kaupunki osti keskustansa
merkittävimmän tontin eli Valtionrautateiden keskuspuutarhan alueen.
Maanoston myötä kaupungin keskustan suunnittelu ja rakentaminen saivat
lisävauhtia. Hallinto- ja kultturikeskuksesta järjestettiin
arkkitehtikilpailu vuonna 1964. Hyvinkään kaupunginkirjasto valmistui
vuonna 1968 ainoana rakennuksena Ilmo ja Raimo S.O. Valjakan
kilpailuehdotuksen pohjalta.
Uusi kirjasto avarine
tiloineen tarjosi mahdollisuudet nykyaikaiseen kirjastotoimintaan, ja
sitä esiteltiinkin usein modernin kirjastolaitoksen
malliesimerkkinä.
|
|
![](../Images/kohdekartat/r3_kirjasto.jpg)
|
Alueen
rajaus
|
Kohde
käsittää tontin 457:8.
|
Historiaa
|
Kirjastotoiminta alkoi Hyvinkään seudulla
kyläkirjastojen kautena vuosisadan vaihteessa. Kytäjän
"Kytöjärven kansankirjasto" on Hyvinkään vanhin tunnettu
kyläkirjasto. Hyvinkään asemanseudulla opettajapariskunta Anton ja Olga
Meriluoto loivat Hyvinkäälle lainakirjaston ns. pennikirjaston. Myös
joillakin yhteisöillä esimerkiksi Hyvinkään Työväenyhdistyksellä,
Raittiusyhdistys Raivaajilla ja Villatehtaan opintokerholla oli
jäsenistönsä luku- ja tiedonhalua varten kirjastoja ja lukutupia.
Hyvinkään kunnan kirjasto aloitti lainaustoimintansa kesäkuun alussa
vuonna 1921 rautatieasemaa vastapäätä olleessa Aseman koulun
rakennuksessa "Tyynelässä" .Hyvinkään maalaiskunnan ja
kauppalan eriytyminen vuonna 1926 johti myös kirjaston jakautumiseen.
Hyvinkään kauppalan kirjasto muutti 1927 koululta kauppalantaloon, joka
sijaitsi tuolloin Pyhäjärvi –yhtiön talossa eli entisessä
täysihoitola Solbossa. Kuntajaon jälkeen maalaiskunnan kirjasto toimi
Einolan talossa, lyhyen aikaa myös maalaiskunnan talossa nykyisen
Hämeenkadun varrella ja 1943 se muutti Hyvinkäänkylän kansakoululle.
Vuoden 1962 kirjastolaki muutti kantakirjaston pääkirjastoksi ja
piirikirjastot sivukirjastoiksi.
Kauppalankirjasto muutti vuoden 1937 alusta
Ahjonkadulle yhdessä kauppalankanslian kanssa, osuusliikkeeltä
vapautuneeseen 1924 valmistuneeseen liiketaloon. Uusi muutto tuli
ajankohtaiseksi vuonna 1946, kauppalan toimistojen "vallattua"
kirjaston tilat. Uusi huoneisto oli lähempänä rautatietä sijainnut
entinen kauppias Tilanderin liikehuoneisto ja Hyvinkään ensimmäisen
osuuskaupan tilat. Ahjonkadulta muutettiin vuonna 1955 Aseman koulun vasta
valmistuneeseen kivikouluun. Hyvinkäästä tuli kaupunki vuonna 1960 ja
kirjastosta Kaupunginkirjasto.
Hyvinkään kaupunginkirjaston vuonna 1967
valittu kirjastonjohtaja yht.maist. Irja Roikonen aloitti kunnianhimoisen
hankkeen tehdä kirjastosta paikkakunnan kulttuurikeskus. Kirjaston
kehittäminen sai erinomaiset edellytykset kun Hyvinkää sai uuden
kirjastotalon vuonna 1968.
|
Rakennukset
|
Kirjasto
(202)
|
Kohteen
valinta-
perusteet
ja arvo
|
Hyvinkään
kaupungin uuden keskustan "pioneeri" rakennus. Arkkitehtonisesti ja maisemallisesti
paikallisesti arvokas rakennus.
|
Kaava
ja
suojelu
|
- AK1998/
Y-4 (rakennus on kaavan mukainen)
|
Hoitoehdotus
|
Rakennusta
tulee hoitaa siten, että rakennuksen arkkitehtoninen arvo ei vähene.
|
|
![](../Images/kirjasto.jpg)
Arkkitehdit Ilmo ja Raimo S.O. Valjakka suunnittelivat Hyvinkään kaupunginkirjaston,
joka valmistui 1968.
|