A5 Parantola

Terveellinen ja kuiva mäntykangasilma sai helsinkiläiset lääkärit valitsemaan vuosisadan vaihteessa lepo- ja toipilaspaikaksi juuri Hyvinkään. Parantola toimi vain neljä vuosikymmentä, mutta se on vahvasti leimannut Hyvinkään karaktääriä.

 

Kartta

Tehdaskylä
1897 - 1925

Rakentumisen
vaiheet

 

 


Arkkitehti Lars Sonckin vuonna 1917 suunnittelema alilääkärin asunto ja vastaanottotila. Nykyisin rakennuksessa toimii kaupungin päiväkoti. 

 

Alueen rajaus

Alue käsittää tontin 2:120:2 sen osan, jolla vanha Parantola sijaitsee, 402:5:4, 402:5:8, 402:5:14, 402:5:31 402:5:32 ja 402:5:33.

Historiaa

Rautatieläisten hautausmaa perustettiin päärataa rakennettaessa 1850-luvulla. Rautatielaitoksen tehtävänä oli saattaa radanrakentajien kuolleet hautaan. Kun Nurmijärven kunta ei sallinut haudata ulkopaikkakuntalaisia omaan hautausmaahansa, aidattiin Erkylän kartanon maista radanrakentajille hautausmaa. Hautausmaata hoidetaan ja se on hyvässä kunnossa.
Hyvinge Sanatorium Ab / Hyvinkään Parantola Oy perustettiin vuonna 1896. Se oli helsinkiläisten lääkärien perustama osakeyhtiö. Parantolan alue oli kuiva mäntykangas, joka ostettiin Erkylän kartanolta. Arkkitehti Magnus Schjerfbeck suunnitteli parantolalle kaksi puuhuvilaa. Rakennukset, joista toinen on vielä jäljellä, valmistuivat vuonna 1896. Parantolaa laajennettiin arkkitehti Lars Sonckin suunnitelmien mukaan valmistuneella kivirakennuksella. Rakennus oli tyyliltään lähinnä jugendia ja se valmistui vuonna 1906. Arkkitehti Sonck suunnitteli myös alilääkärin asunnon ja se valmistui yhdessä päärakennuksen viimeisen laajennustyön yhteydessä vuonna 1917. Tohtori Erik Calonius perheineen muutti uuteen taloon. Alilääkärin asuin- ja vastaanottorakennus on puurakenteinen, ulkopuolelta rapattu talo. Lääkärin asunto on nykyisin lasten talo, siinä toimii kaupungin päiväkoti Päiväpirtti. Parantola eli loistonsa aikaa ennen Venäjän vallankumousta jolloin lukuisat venäläiset vieraat kansoittivat kylpylää. Rakennus tuhoutui pommituksissa 1939 ja sen vähiten vaurioitunut osa kunnostettiin Invalidisäätiön sairaalaksi ja sitten Hyvinkään kauppalan sairaalaksi 1954.

 

Rakennukset

Parantolan päärakennus (59)1·2, Sininen talo (58)1·2, Lääkärin asunto nyk. Päiväkoti Päiväpirtti (16)1·2, Rautatieläisten hautausmaa (61)1·2

 

Kohteen valintaperusteet ja arvo

Rautatieläisten hautausmaa on historiallisesti valtakunnallisesti arvokas. Parantolanpuisto on historiallisesti paikallisesti arvokas ja parantolan rakennukset valtakunnallisesti arvokkaita.

 

Kaava ja suojelu

- Parantolan Puisto ja Rautatieläisten hautausmaa - AK1946/ puistoalue
- Parantolan päärakennus - AK1961/ Ys (Sairaaloiden yms. korttelialue)
- Sininen talo - AK1961/ istutettava tontin osa

 

Ristiriita

Sinisestä talosta on jätetty purkuilmoitus. Rakennus on Uudenmaan ympäristökeskuksen vaatimassa toimenpidekiellossa.

 

Hoitoehdotus

Sinisen talon seinän tukeminen tulee tehdä välittömästi. Rakennuksesta on teetettävä puolueettomalla, vanhojen rakennusten korjaamiseen erikoistuneella asiantuntijalla kuntotutkimus. Sen uuskäyttöä ja mahdollista myymistä korjausvelvoitetta vastaan tulee kuntotutkimuksen perusteella tutkia, ottaen kuitenkin huomioon talon valtakunnallisen merkityksen. Asemakaavaa tulee muuttaa niin, että se tukee Sinisen talon säilyttämistä.

 

 
Hyvinkään Parantola 1930-luvulla. Talvisodan pommituksissa rakennuksen länsiosa eli kuvassa lipputangon vasemmanpuoleinen osa rakennusta paloi maantasalle.
Arkkitehti Magnus Schjerfbeck suunnitteli Parantolalle 1896 kaksi päärakennusta. Villatehdas osti kuvan päärakennuksen ja siirsi sen radan varteen työntekijöidensä asuinrakennukseksi. Rakennus on purettu.