|
A5
Parantola
Terveellinen
ja kuiva mäntykangasilma sai helsinkiläiset lääkärit valitsemaan vuosisadan
vaihteessa lepo- ja toipilaspaikaksi juuri Hyvinkään. Parantola
toimi vain neljä vuosikymmentä, mutta se on vahvasti leimannut Hyvinkään
karaktääriä.
|
|
|
|
Arkkitehti Lars
Sonckin vuonna 1917 suunnittelema alilääkärin asunto ja
vastaanottotila. Nykyisin rakennuksessa toimii kaupungin
päiväkoti.
|
Alueen
rajaus
|
Alue
käsittää tontin 2:120:2 sen osan, jolla vanha Parantola sijaitsee, 402:5:4,
402:5:8, 402:5:14, 402:5:31 402:5:32 ja 402:5:33.
|
Historiaa
|
Rautatieläisten
hautausmaa perustettiin päärataa rakennettaessa 1850-luvulla. Rautatielaitoksen
tehtävänä oli saattaa radanrakentajien kuolleet hautaan. Kun Nurmijärven
kunta ei sallinut haudata ulkopaikkakuntalaisia omaan hautausmaahansa,
aidattiin Erkylän kartanon maista radanrakentajille hautausmaa. Hautausmaata
hoidetaan ja se on hyvässä kunnossa.
Hyvinge Sanatorium
Ab / Hyvinkään Parantola Oy perustettiin vuonna 1896. Se oli helsinkiläisten
lääkärien perustama osakeyhtiö. Parantolan alue oli kuiva mäntykangas,
joka ostettiin Erkylän kartanolta. Arkkitehti Magnus Schjerfbeck suunnitteli
parantolalle kaksi puuhuvilaa. Rakennukset, joista toinen on vielä jäljellä,
valmistuivat vuonna 1896. Parantolaa laajennettiin arkkitehti Lars Sonckin
suunnitelmien mukaan valmistuneella kivirakennuksella. Rakennus oli tyyliltään
lähinnä jugendia ja se valmistui vuonna 1906. Arkkitehti Sonck suunnitteli
myös alilääkärin asunnon ja se valmistui yhdessä päärakennuksen
viimeisen laajennustyön yhteydessä vuonna 1917. Tohtori Erik Calonius
perheineen muutti uuteen taloon. Alilääkärin asuin- ja vastaanottorakennus
on puurakenteinen, ulkopuolelta rapattu talo. Lääkärin asunto on nykyisin
lasten talo, siinä toimii kaupungin päiväkoti Päiväpirtti. Parantola eli
loistonsa aikaa ennen Venäjän vallankumousta jolloin lukuisat venäläiset
vieraat kansoittivat kylpylää. Rakennus tuhoutui pommituksissa 1939 ja
sen vähiten vaurioitunut osa kunnostettiin Invalidisäätiön sairaalaksi
ja sitten Hyvinkään kauppalan sairaalaksi 1954.
|
Rakennukset
|
Parantolan
päärakennus (59)1·2, Sininen talo (58)1·2,
Lääkärin asunto nyk. Päiväkoti Päiväpirtti (16)1·2, Rautatieläisten
hautausmaa (61)1·2
|
Kohteen
valintaperusteet ja arvo
|
Rautatieläisten
hautausmaa on historiallisesti valtakunnallisesti arvokas. Parantolanpuisto
on historiallisesti paikallisesti arvokas ja parantolan rakennukset valtakunnallisesti
arvokkaita.
|
Kaava
ja suojelu
|
-
Parantolan Puisto ja Rautatieläisten hautausmaa - AK1946/ puistoalue
- Parantolan päärakennus - AK1961/ Ys (Sairaaloiden yms. korttelialue)
- Sininen talo - AK1961/ istutettava tontin osa
|
Ristiriita
|
Sinisestä
talosta on jätetty purkuilmoitus. Rakennus on Uudenmaan ympäristökeskuksen
vaatimassa toimenpidekiellossa.
|
Hoitoehdotus
|
Sinisen
talon seinän tukeminen tulee tehdä välittömästi. Rakennuksesta on teetettävä
puolueettomalla, vanhojen rakennusten korjaamiseen erikoistuneella asiantuntijalla
kuntotutkimus. Sen uuskäyttöä ja mahdollista myymistä korjausvelvoitetta
vastaan tulee kuntotutkimuksen perusteella tutkia, ottaen kuitenkin huomioon
talon valtakunnallisen merkityksen. Asemakaavaa tulee muuttaa niin, että
se tukee Sinisen talon säilyttämistä.
|
|
|
|
Hyvinkään
Parantola 1930-luvulla. Talvisodan pommituksissa rakennuksen länsiosa
eli kuvassa lipputangon vasemmanpuoleinen osa rakennusta paloi
maantasalle. |
Arkkitehti
Magnus Schjerfbeck suunnitteli Parantolalle 1896 kaksi
päärakennusta. Villatehdas osti kuvan päärakennuksen ja siirsi
sen radan varteen työntekijöidensä asuinrakennukseksi. Rakennus
on purettu.
|
|